Vaikka ulkona paukkuu vielä pakkanen ja kasvillisuus niiailee lumen alla, Neulanhaltija on jo ihan kevätfiiliksissä.
Viikonloppu kului lasten talvikarnevaalien, seurakunnan lasten talvitapahtuman, sukulaisvierailujen ja Risto Räppääjä ja Viileä Venla -elokuvan siivittämänä. Viileä Venla oli asustettu elokuvassa niin upeasti, että tänään piti taas käydä kirpparikierroksella etsimässä tylliunelmia, joita voisi tuunata elokuvan innottamana. Kiitos Mari Rantasilalle taas ihanasta kesäisestä karkkivärielokuvasta!!!
Kesätunnelmien myötä Neulanhaltijan kotona alkoi jo versoa kevät.
Pöydälle työstyi kukkamaljakon versopäällinen. Versot ovat pötköiksi huovutettua Ylistaron kehräämön Suomenlampaan villaa. Toisiinsa pötköt on kiinnitetty ommellen neulalla ja langalla.
Tulppaanit ovat kyllä mitä ihastuttavimpia kevätkukkia, joita jopa "ei niin hyvänä viherpeukalona"-tunnettu Neulanhaltijakin osaa hoitaa!
Tässä vielä muutama kuva meille muuttaneista kevätlintusista. Tämän Chick-A-Dee (VONR) linnun viserrystä meidän perheen ei toivottavasti tarvitse kuulla milloinkaan. Lintu on nimittäin meidän ihastuttava palovaroittimemme.
Ja tässä meidän 5-vuotiaan Brion rakennuspaloista viikonloppuna rakentemat lintuset: joutsen ja sorsa.
Mukavaa keväänodotusta kaikile lukijoille!!!!
Ihana tuo maljakon päällinen. Mistä keksit noita ideoita jatkuvasti?
VastaaPoistaPoimin ideoita missä ikinä liikunkin. Kuvaan mielenkiintoisia ideoita, pintoja ja juttuja kameralla tai kännykällä. Vietän lasteni kanssa viikottain tunteja kirjastoissa nenä kiinni kirjoissa ja lehdissä. Pyrin olemaan kopioimatta toisen keksimää, mutta poimin ideoita toistenkin jutuista, yhden sieltä, toisen täältä. Tämäkin huovutettu maljakonpäällinen sai ideansa jostain kukkavaasista, jonka olin joskus vuosia sitten nähnyt keramiikasta työstettynä maljakkona Sköna Hem -lehdessä. Idea jäi mieleen muhimaan, mutta alkuperäisen keramiikkamaljakon tekijän olen kyllä tällä kertaa unohtanut.
PoistaKun alan kehittelemään uutta tuotetta en juuri koskaan luonnostele sitä paperille kovinkaan tarkasti, vaan annan aina työn elää tehdessä. Monesti työ onkin lopulta aivan toisen näköinen kuin alunperin olin ajatellut. Työ saa siis puhua minulle miksi haluaa tulla ja minä mukaudun valmistusprosessin aikana syntyneisiin tuotesuunnittelumuunnoksiin. Laitan silloin tällöin näitä "työ elää tehdessä" -juttuja myös tänne blogiinkin. Kohdassa "tuunattuja valmisvaatteita" voi lukijakin päästä jyvälle alkuperäisten ideoideni elävyydestä.