Ollaan kierrelty taas lasten kanssa ympäri ihanaa Suomen maata. Asuttu landella, ropsuteltu maatilan elukoita, hikoiltu marjametsissä ja nautittu järvivedestä ja puusaunan löylyistä. Tavattu sukulaisia ja ystäviä sekä tutustuttu uusiin kavereihin. Hulluteltu tivollissa (Kiitos Vesa Keskinen ja Tuurin ilmaisen tivolin!) ja ihmetelty Suomen villieläimiä Ähtärin eläinpuistossa. Kesä on ollut ajoittaisista sateista huolimatta mitä auvoisin.
Yksi jokakesäisistä lomaparatiiseistamme sijaitsee Töysässä aivan maankuulun Keskisen kaupan naapurissa. Siellä meitä on kestinnyt jo vuosia Koski-Tuurin Kammarit. Ihana paikka ja ihan aitoa maatilatunnelmaa, ei mitään pitsistä valkorustiikkista kartanoromantiikkaa (vaikka sellainenkin uppoaa minuun kuin veitsi voihin) vaan sellaista "saappaat jalkaan ja elukoita ruokkimaan" -meininkiä.
http://www.maatilamajoitus.tk/
Kotiuduttuamme kaivoin kaapista pöytään (jonka mieheni oli juuri kantanut sisään lakattuaan pöydän pinnan uuteen kukoistukseensa) maatilan muistoja herättävät parikymmentä vuotta sitten valmistamani poppana-pöytätabletit. Niissä tepastelivat samaiset lampaat, joita lapsemme niin innolla voikukkien lehdillä Tuurissa syöttivät.
(Kaksi-vuotiaamme oli kyllä vahvasti sitä mieltä, että tabletissa astelivat dinosaurukset eivät lampaat ja pässit!)
Kotiin päästyämme alkoi meillä sateiden jäljiltä kotilojahti. Nuo vihelijäiset lehtokotilot yrittävät kovasti muuttaa pihallemme, mutta parasta olisi olla yrittämättä. Suolavesipurkki odottaa jokaista kotiloa, joka tontillemme uskaltaa ryomiä.
Kotilometsästyksen jälkeen (ja käsien pesun!) Lapset työstivät kanssani kotilosalaatin. Mutta pihan kotiloita emme kyllä salaattiin päästäneet ;o).
Ja ei kun syömään...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olen iloinen jokaisesta kommentistasi!