keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Vuoteni kotiäitinä ja perhepäivähoitajana


Hoitosuhteeni ihaniin hoitolapsiini loppuu tämän kuun lopussa eli parin päivän päästä. Syksyllä tulee päättymään myös useat leppoisat vuoteni kotiäitinä. Oloni on todella haikea... Tulevaisuuteni on täynnä haaveita ja ideoita, mutta mitään varmaa leipää pöytäämme ei ole vielä tiedossa. Toiseksi nuorin omista lapsistani lähtee syksyllä esikouluun ja nuorimmalle hain lähipäiväkotiin puolipäiväpaikkaa. Eskaripaikka saatiin, päiväkotipaikkaa ei. Itsesyytökseni ovat valtavat: Teenkö typerästi jättäessäni tämän erittäin mukavan perhepäivähoitajan työn omien ammatillisten haaveideni takia? Ajanko lapseni ja perheemme ahdinkoon toteuttaessani omia unelmiani?




Mutta joskus tämä tie on kuljettava, vaikka tuntemattomaan hyppääminen nyt pelottaakin. Ja ainahan perhepäivähoitajantyöhön voi palata. Tätä työtä nimittäin riittää ihan varmasti!


Syksyn suunnitelmiani ja haaveitani en uskalla vielä täällä paljastaa, mutta tulevilla poluilla liikutaan kädentaitojen, opettajuuden ja yrittäjyyden askelin.


Tämä yksityisenä perhepäivähoitajana toimiminen on ollut erittäin antoisaa työtä. Ihmettelenkin suuresti, miksi tätä mainostetaan työnä niin vähän. Päätinkin eritellä tähän postaukseen 10 ajatustani tämän työn mielekkyydestä.

1) Työ tulee omaan kotiin, aamukiirettä ei ole, eikä työmatkoja. Omat lapset saavat aamulla saa nukkua niin pitkään kuin haluavat.
2) Omienkin lasten arkipäivät tulevat jäsennellymmiksi. Päivissä on selkeä rytmi ja tavoitteet.
3) Saa kasvattaa, tukea, johdattaa ja jakaa omia vahvuuksiaan pienille ihmisille, jotka elävät ainutkertaista lapsuuttaan. Saa olla paljon vartijana, kantaa vastuuta ja kylvää hyvää!
4) Saa nähdä tämän ihmeellisen maailman useamman lapsen silmin.
5) Saa kasvaa ihmisenä ja kasvattajana kuin vahingossa. Ja iloita lasten kasvun ihmeestä jokainen päivä!
6) Päiväunien ja kerhoilujen aikana on aikaa istua, antaa aikaa omille ajatuksille ja vaikka tehdä käsitöitä ; ).
7) Saa hyvää oppia organisoinista, kun yksin vastaa lasten hyvinvoinnista, ruokailuista ja virikkeistä.
8) Työpäivät ovat aina erilaisia ja haasteita täynnä.
9) Joinain työpäivinä saattaa ehtiä jopa pestä oman kodin pyykkivuorta pienemmäksi, haravoida pihan lehtimattoa ohuemmaksi tai leipoa lasten kanssa pakastimen täyteen herkkuja.
10) Työssä voi toteuttaa omia vahvuuksiaan vapaasti. Minulla perhepäivähoitajantyöni painottui kädentaitoihin ja lasten kulttuuriin. Me vietimme monia päiviä kädentaitojen maailmassa, teattereissa, konserteissa ja museoissa. 


Miksikö sitten lopetan, vaikka sydämeeni sattuu..? En koe, että voin tarjota lapsille hyvää varhaiskasvatusta ensi vuonna, sillä tuleviin päiviini kuuluu 4  km kävelyä vieden ja hakien eskarilaistamme.eskariin ja pois. En uskalla lähettää häntä kulkemaan yksin, sillä hän on hyvin eksyväistä ja hajamielistä sorttia. Ei hoitolasten kuulu kävellä hoitopäivänä tuollaisia matkoja säällä kuin säällä. Heidän on saatava parempaa! Tämän vuoksi otan nyt uskaliaan hypyn ja toivon, että elämä kantaa ja löydän hypylleni oikean suunnan. Pelottaa!!!!!


.... Blogi jatkuu kuitenkin ja kädentaitoideoiden jakaminen. Onhan mulla yhä omat lapseni pikkukäsityöläisinä ja omat juttuni, mitä teille esitellä. Ja kyllä tämäkin katras vielä kokoontuu tulevaisuudessakin. niin hyviksi ystäviksi tultiin. Kiitos A ja A näistä ihanista vuosista! Teillä on aina paikka sydämessäni! Kiitos vanhemmillenne, että uskoivat aarteensa minun hoivaani! Sniifff....

maanantai 27. toukokuuta 2013

Kaffe Fassettia mukaillen


Vieläkö muistatte harmaa-valkoisen tilkkutyöni, jonka esittelin helmikuun postauksessa? Jos ette käykää kurkkaamassa linkin alta. Tuon postauksen yhteydessä kerroin ystävästäni Katri P:stä, joka työsti samanaikaisesti kanssani toisistamme tietämättä saman Kaffe Fasset -kirjan samalla aukeamalla esiteltyä sirkusteltta-peittoa. Nyt Katrin peitto oli tullut valmiiksi ja hän piipahti eilen sitä minulle näyttämässä. Voi kuinka ihana peitto olikaan!



Vasemmassa kuvassa mestarin työ, oikeassa meidän kisällien. Eli vasen kuva on kopsattu Kaffe Fassetin Tilkutöitä kirjassa (Otava). Aika erilainen tunnelma , eikö? Tämä tunnelmien muuttuminen on juuri se tilkkutyön koukuttava ja kantava voima. Jokaisesta työstä tulee kankaita vaihtamalla aina täysin omanlaisensa.




Myös tässä vasen kuva suoraan Fassetin samaisesta kirjasta ja oikealla sama malli Katri P:n tilkkulaarista valmistettuna. Alla vielä yksityiskohta kuvia Katrin työstä. Olen niin ylpeä ystävästäni!



























Ja tässä pari Katrin tilkkutyön taustakuvaa. Eiks ole hieno?!




































Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille! Ja käykäähän osallistumassa arvontaan, joko täällä blogissa tai Facebookissa.

Minä lähden nyt nukkumaan. Olin viimeviikon yksin lasten kanssa miehen ollessa reissaamassa. Nyt kun kulta  viime yönä palasi kotiin, minulla iski armoton väsymys. Hatun nosto jälleen kerran kaikille vanhemmille, jotka huolehtivat lapsistaan syystä tai toisesta yksin ilman toista aikuista!!!!! En ymmärrä miten jaksatte! Olette arjen sankareita!!! Mulle jo yksi viikko päivisin viiden ja iltaisin kolmen lapsen kanssa 24/7 oli melkoinen maratoonisuoritus. Huh!

perjantai 24. toukokuuta 2013

Savikulhoja

Tänään me saimme osallistua mukavaan savityöpäivään naapurimme luona. Kiitos mukavalle ja taitavalle Kaisa-opettajalle! Ja naapurin Saaralle kestityksestä ja kestämisestä! Olette ihania!



Ensin savea vaivattiin oikein olantakaa, jotta ilmakuplat saatiin siitä pois.



Sitten leivottiin.





Kaulitut levyt kuvioitiin pihalta löytyneiden kasvien lehdin.





Kuvioidut levyt asetettiin kuivumaan kipsi- ja teräsvateihin. Sadepäivän kunniaksi kulhoihin pääsi myös koko joukko lehtokotiloita ; ).


Kaisa-opettajalla on kotonaan keramiikan polttouuni, joten kulhomme lähtivät nyt retkelle Kaisan kotiin. Poltossa kulhot muuttuvat keltaisiksi.




Kun kulhot tulevat uunista pidämme naapurien yhteisen taidenäyttelyn pihallamme. Sitten minä ja lapset vastaamme näyttelykekkerien isännyydestä.

Olipa kiva päivä!

Mukavaa viikonloppua kaikille lukijoille ja muistakaahan osallistua arvontaan! Arvontapalkintojen kaltaisia pannulappuja lähti eilen matkaan kiitospaketteina kerhon lastenohjaajille hillopurkkien kera. Kiitos heille myös tätäkin kautta kaikista näistä vuosista, joina meidän perhe on Mukkulan kirkon kerhohuoneessa melskannut : )!






keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Arvonta


Koska blogini sai suureksi ilokseni muutama päivä sitten sadannen kirjautuneen lukijansa, pidän nyt kaikille Neulanhaltija-blogin kirjautuneille lukijoille ja Neulanhaltija-blogin facebook -tykkääjille yhteisen kiitosarvonnan

Suunnittelin alkuvuodesta Patoseudun toimintakeskukselle graafisen patalappu - ja kaitaliinamalliston. Vapaaehtoisten harrasteompelijoiden ompelema mallisto lanseerattiin viikonloppuna Lahden sataman MäSä-tapahtumassa. Myytävien tuotteiden voitto menee Patoseudun toimarin kehittämiseen. 

Päätin suunnittelijana hyödyntää hyväksi havaitsemaani Toimarin graafista patalappudesignia myös näissä blogin arpajaispalkinnoissa. Vaihdoin vain vähän patalappuihin värimaailmaa ja laitoin kehiin myös hieman ketjusilmukkaa.

 ....Tsadaa.... Neulanhaltijan oma pikkuinen patalappumallisto....





Haluaisitko sinä saada oman patalappuparin keittiösi arkea piristämään? Jos vastasit kyllä ja olet blogini kirjautunut lukija tai Fb-tykkääjä. Ole hyvä, tämä on sinun mahdollisuutesi!



Arvontaan voit osallistua laittamalla kommentin kommenttikenttään, niin täällä blogissa tämän postauksen alla kuin Facebookissakin. Kirjoita myös kommenttiisi, minkä väriset kaksi patalappua olisi sinulle mieluisimmat. Palkitsen patalapuilla 4 lukijaa, joista kukin voi valita kaksi mieleistään patalappua itselleen. Patalaput olen valmistanut uudesta puuvillakankaasta ja niiden välissä on lämpöä johtamatonta patalappuvanua (Alestalo).


Osallistumisesimerkki: Osallistun arvontaan. Haluaisin violetin ja vihreän patalapun.
tai esimerkiksi: Osallistun arvontaan. Haluaisin kaksi musta-harmaata patalappua.

Huomaathan, että harmaansävyiset patalaput ovat eri mallia kuin muut. Niissä on hirsimökkiblokki.

Kilpailu päättyy torstaina 6.6.2013 klo 24.00. Kilpailun aikana blogini lukijoihin ja tykkääjiin liittyneet ovat myös mukana arvonnassa! Joten tervetuloa kirjautumaan kaikki anonyymitkin lukijat!!!!

Onnea arvontaan!!!!!

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Unelmien työhuone


Kävin eilen hörppimässä ihanan täyteläistä beduiiniteetä unelmieni työhuoneessa Oiko Studiolla Asemapäällikön talossa Lahdessa. Olen käynyt paikassa aijempinakin ravintolapäivinä ja joka kerta Studio saa minut huokailemaan kolleegallista kaipuuta ja rentoa luovaa aikuisten ihmisten työilmapiiriä. Omassa kodissamme työhuoneeni on milloin olohuoneessa, milloin pihalla, koska ns työhuoneessamme en kykyne toimimaan lainkaan sen epämääräisen olemuksen takia. Työhuoneeni (21 neliön huone erillisellä sisäänkäynnillä talomme lisäsiivessä) odottaakin täydellistä metamorfoosia vaate-, mappi- ja jämätavaravarastosta aistilliseksi luovaksi työtilaksi. Jospa tänä kesänä jaksaisin tarttua tuon kammotuksen eheyttämiseen. Katsotaan miten käy.... 

Tässä alla kuitenkin kuvakollaasia siitä millainen olisi minun unelmieni luovatyötila.


Oiko Studio & Shop sijaistee Lahden rautatieaseman vieressä entisessä Asemapäällikön talossa. Tiloissa työskentelee useita korutaitelijoita ja koruseppiä. Paikka on täynnä työpisteitä ja tuumailunurkkauksia.












Työtilassa ei ole mitään turhaa, mutta silti se on kodikas ja antaa ajatuksille tilaa lentää. Nostalgia tripin antoi myös sininen linoleum-lattia, jollainen meilläkin oli nykyisen talomme pukuhuoneessa ennen remonttiamme. Myös ensimmäisen yhteisen asuntomme lattioita peitti sininen muovimatto. Terveiset hymyn kera vain Ouluun Yliopistokadulle!










Erityisen koskettavaa oli myös taas kerran törmätä tilaan, jossa luovan alan ihmiset saivat yhdistää voimansa, osaamisensa ja työnilonsa. Se olisi minunkin unelmani....


Mutta onhan minullakin kaikki hyvin ja tässä kodissa tilaakin työskennellä yllinkyllin. Pieni käsityöystäväkin seuraa aina minne äiti vain meneekin ja opettelee jo kovasti kaikkia käsityöjuttuja rinnallani. Taitaa tulla unelmien työhuoneeseeni kaksi työpöytää ; ) toinne isompi, toinen pienempi. Taidankin ottaa äitienpäiväksi saamani luonnoslehtiön ja aloittaa oman työhuoneeni suunnittelun. Joskus sitä härkää on pakko tarttua sarvista  -ihan itse.

Seuraavassa postauksessa (toivottavasti) onkin sitten viimein se lupaamani lukija-arvonta. Tervetuloa mukaan sadasensimmäinen kirjautunut lukija!!!!!

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille höpinöistäni ja projekteistani kiinnostuneille!