perjantai 30. toukokuuta 2014

Matto pikkuvarpaille


Viime päivät on satanut ja ollut todella kylmää. Olen työstänyt kuitenkin innolla uutta nukketeatteriprokkistani, jossa yhtenä teemana on syksy. Teemaan on ollut helppoa virittäytyä, kun ulkona on ollut synkkää ja kosteaa.

Sateista on ollut myös muutakin iloa: Tämän blogin lukijaklikkaukset sadepäivinä ylsivät sellaisiin lukemiin, että 200 000 lukuklikkauksen raja huuhtoutui rikki. Jipii! Järjestän piakkoin jonkun arvonnan rajapyykin ylityksestä, kunhan keksin ensin palkinnon/palkinnot.

Nämä tämän postauksen kuvat ehdin onneksi kuvata viikonloppuna, kun aurinko vielä helotti taivaalla : ). Pukuhuoneen virkattu pellavamatto tuli nimittäin sunnuntai-iltana valmiiksi. Siitä tuli juuri passeli: Se kuivaa pikkuvarpaat ja kylppäristä kynnyksen yli intoutuneet vesileikit oikein mainiosti. Kiitos Vuokko H:lle näiden lankojen sponsoroinnista!




























Viime päivien sateet ovat riepotelleet kaikki kauniit omenankukkien terälehdet pitkin pihaamme. Maa on kuin lumen peitossa. Toivottavasti pölyttäjät ehtivät tehdä työnsä, että sykyllä olisi satoa poimittavaksi.

Mukavaa huomista koulujen päättäjäispäivää kaikille opintiensä päättäville! Minä menen maanantaina jälleen yhtiin pääsykokeisiin, jos vaikka saisin aloittaa koulutieni taas kerran uudelleen....












tiistai 27. toukokuuta 2014

Tilkkukuumeen nostattamista


Kävimme viikonloppuna Kouvolassa, ystäväni Katri P:n luona. Hän on innokas tilkkuilija ja minä kävin ikään kuin tartuttamassa tilkkukuumetta hänestä itseeni. Ja kuume taisi tarttuakin, sillä oman tilkutyökankaat alkoivat taas kiinnostaa ihan uudella tavalla. Jopa vielä yhden tekisi, jonkin hyvin vaalean... sellaista kun ei vielä kokoelmissani ole.... siinä voisi olla vaikka tähtiä...jotain skandinaavis-amerikkaistatyyliä... hmmm....


Tässä postauksessa pääsette matkalle Katrin luvalla hänen tilkkutöidensä luo.









Tämän sinisävyisen, kaitaleista ja neliöistä työstetyn parisängyn päiväpeiton Katri valmisti vanhoista vaatteista ja verhoista lahjaksi O:lle ja T:lle.




Tässä Katrin valmistama tokkupeitto kaitaleista.



Tässä peitossa leikkivät neiöt, suorakaiteet ja kolmiot.







 Yksityiskohtaa tikkauksesta ... ja upeasta omenankukka merestä ; )





Tässä lattiapeitossa treenasimme aikoinaan kirjovaa Husqvarna Rose ompelukonettani ja sen eläinkuvioita.
Köllöttelyikäisensä siirryttyä koululaiseksi, Katri työsti peiton uudestaan purkamalla vanhat pyöreät tikkaukset ja (muka) epämääräiset reunakaitaleet. Uskomatonta viitselijäisyyttä!




















Nyt peittoon tuli kolmioista muodostuvat reunat ja kolmiotikkaukset.




Uusin työ ylioppilaslahjapeitto oli vielä vaiheessa, mutta tälläistä pintaa sieltä oli tulossa. 



Kesken oli myös tälläinen suuri tähti peitto, joka myös oli aikoinaan työstetty jo valmiiksikin asti, mutta joka sai jostain syystä purkutuomion ja uudelleen muokkauksen.



Katrilla oli ihania, taidokkaita töitä oli vaikka millä mitalla. Ystävän kanssa jätskejä syödessä oli mukavaa myös pitkästä aikaa selailla vanhoja tilkkutyölehtiä. Itse voisin tilkkuilla jotain näiden tyylistä. Saas nähdä koska tartun taas leikkuriin ja kankaisiin, nyt minulla on nimittäin vahva draivi luoda myös uutta nukketeatterinäytelmää. Ja näin kesällä loppuu aika, kun ulkonakin on NIIIN IHANAA!

(Ps. Katri, jos löydät lehdistäsi nuo ylläolevat kuvat, laita kommenttikenttään lehtien tiedot, itse kadotin lapun johon ne kirjasin. Olen sitä mieltä, että kuvissakin pitää olla aina lähde, josta ne on otettu.)

perjantai 23. toukokuuta 2014

Puutarhatöitä



Olen kiertänyt viimeaikoina tiuhaan esittämässä Kevät -pöytänukketeatteriani. Esityksessä kerron tarinan vuosien takaa, kun eräänä päivänä näin keijuja puutarhassamme ja he taikoivat sinne kevään kuin silmän räpäyksessä. Näin on käynyt myös tällä viikolla, vaikka keijuja en nyt ehtinytkään nähdä, puhkesi puutarhamme muutamassa hetkessä kasvuun ja kukkaan.


Olemme tehneet laatoituksia pihalle viime päivinä, käsityötä sekin. Verratkaapa yllä ja alla olevien eroa. Kuvien ottohetkellä on kaksi päivää!





Yrttipenkkinikin kukoistavat taas ja jo muutaman päivän ajan olen saanut poimia lounassalaattini yritit omasta yrttipenkistä. (Rikkaruohot pitäsisi vielä kitkeä, mutta ei tänään, osanhan niistäkin voi syödä...)


Yrttisalaattini kera olen rouskuttanut mainiota näkkileipää, jonka ohjeen bongasin uusimmasta Valintatalon lehdestä. Kirjaan sen tähänkin, että itsekin löydän sen vielä vuosienkin päästä, jos alkuperäinen ohje katoaa.

JYVÄNÄKKÄRI

2 dl kaurahiutaleita
½ dl ruisjauhoja
½ dl kurpitsansiemeniä
1 dl auringonkukansiemeniä
½ dl vehnäleseitä (voi korvata myös kaurahiutaleilla)
2,5 dl vettä
1 rlk öljyä
1/2 tl suolaa



Sekoita kaikki aineet lusikalla. Anna seoksen turvota 2 h. Levitä lusikalla seos leivinpaperin päälle uunipellille ohueksi levyksi (riittää yhdelle pellille). Paista 150 * 30-40 min. Kurkkaa 30 min jälkeen uuniin ettei pala. Kun pinta on ruskea, näkkäri on valmis. Murra paloiksi ja tarjoa seuraavana päivänä. Säilytä paperipussissa tai metallirasiassa. NAM!



Miten kesää, sen tuoksuja, värejä, tunnelmaa, lämpöä ja vapautta voikaan rakastaa näin paljon : )








tiistai 20. toukokuuta 2014

Huopakorusynttärit


Sunnuntaina järjestin Elsa-nimiselle 10 v. päivänsankarille ja hänen viidelletoista ystävälleen päivänsankarin kodin terassilla korusynttärityöpajan. Tässä postauksessa hertaisia kuvamuistoja juhlilta. Ihan kaikkien neitokaisten koruja ei taida kuvissa esiintyä (kun pihaleikit veivät kuvaamisesta voiton), mutta ihania niistä kaikista tuli : ).








Korujen valmistuksessa käytimme vahattua lankaa, muovi-, metalli-, puu- ja lasihelmiä, nappeja sekä itse huovutettuja merino- & suomenlampaanvillahelmiä. Helmiä pyöritellessä ja koruja kootessa juttu luisti ja aurinko maalasi vaaleita hipiöitä ruskeammiksi. Kesä on tullut!











Ihania, taiteellisia väripilkkuja eikö?






Ja vielä muutama ihanuus...




Kiitos herttaiselle Elsalle juhlista ja hauskalle tyttökatraalle sunnuntai päivästä! Olitte kaikki tosi taitavia!!!!!