lauantai 26. heinäkuuta 2014

Raitaa -tilkkutyö edistyy


Kaffe Fassetin kankaista valmistamani Raitaa -tilkkutyö on edennyt tän kesänä mökkeilyjemme aikana verkkaisesti. Ranteeni jännetuppitulehdus laittoi ompelulle pisteen joksikin aikaa. (Marjojen keruuseen rannevika ei ole vaikuttanut, sitä kun ei voi lykätä tuonemmaksi...)


Laitan tämän tilkkutyöpostauksen tänne tänään muistuttaakseni teitä Tilkkuvirroista, jotka ovat ponkaiseet muutama päivä sitten Virroilla käyntiin. Meilläkin olisi tarkoitus käväistä katsomassa näyttelyt tässä jokupäivä.



Tarkoitukseni on laittaa pikkuriikkisiäkin tilkkuja myöten kaikki työhuoneeni Fassetin tilkut tähän täkkiin, joten olen ommellut pikkutilkkusälästä raitoja niin työn oikealla kuin nurjallekin puolelle. Ompelukoneina ovat toimineet äidin vanha Singer ja anopin vanha Husqvarna. Työn tikkauksen teen sitten syksyn pimeinä sadepäivinä omalla koneella omalla työhuoneellani.



Ompelen mökeillä aina pihalla. Samalla lapset piirtelevät, askartelevat, lukevat kirjojaan tai uiskentelevat valvovan silmäni alla.

Tämä on minun kesääni parhaimmillaan... 



Tämän Raitaa -tilkkutyöni väliin laitoin ensimmäistä kertaa puuvillavanun oloista polyestervanua. Todella kevyttä, mutta tukevaa. Ostin sitä Wexleriltä Lahdesta, joka harmikseni on lopettamassa toimintaansa. Harsin työn kauttaaltaan kolmikerroksiseksi. Tikkaan työn kahdessa osassa, tikkausta helpottaakseni.


























Raitaa -täkki harsittuna kahdessa osassa päällispuoleltaan.

























 Ja sama homma täkin takapuolelta.


Herkullista heinäkuun loppua kaikille!



keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Puutarhan haltijat


Viime päivät ovat olleet todella lämpimiä. Aurinko porottaa lähes pilvettömältä taivaalta. Suomen kesä näyttää parhaat puolensa heinäkuun lomalaisille. Nyt pitää vain relata ja nautiskella elämästä!





Meidän puutarhamme on hellepäivinäkin todella varjoinen. Auringon polttavilta säteiltä meitä suojaavat viidakon lailla lähes puoli vuosisataa vanhat omenapuut, koivut ja jättimäisen marjapensaat.


Käsityöt ovat olleet viimepäivät lähes jäähyllä, koska sain jännetupentulehduksen (jälleen kerran) oikeaan käteeni. Se tulehtuu aina aika-ajoin, mutta vuosien myötä olen oppinut tulemaan sen kanssa toimeen.






Tyttäreni kanssa päätettiin kuitenkin pikkuisen muovailla hellepäivän ratoksi jotain pientä ja jännittävää puutarhaamme koristamaan. Työhuoneeltani löytyi pieni paketti Cernit-massaa ja epämääräistä tavaraa, josta voisi työstää jotain pientä ja kivaa.


Ja jonkin sortin omenapuun haltijoitahan näistä sitten syntyi...







Omenoita tuleekin tänävuonna taas ihan hirmuiset määrät. Joten jos mustikkasato jää ainakin meillä kymmenesosaan aijemmista vuosista, niin omenoita ainakin riittää. Myös lakkoja, metsämansikoita ja vadelmia näyttää tulevan ämpäreittäin, joten eiköhän me selvitä vuosi ilman joka-aamuista mustikkarahkaa. 


Mukavia hellepäiviä teille ihan jokaiselle!

torstai 17. heinäkuuta 2014

Huopatossuja metsänväelle ja hiirulainen heille kaveriksi


Nukketeatterini syksyn kiertuetta varten on taas edistynyt. Metsänväki on saanut jalkaansa huopatöppöset ja ystäväkseen pikkuisen huopahiirulaisen. Tarinakin on alkanut rakentua pöytänukketeatteriini pikkuhiljaa rekvisiitan synnyn myötä. Minulla nukketeatterien tarinan ja rekvisiitan suunnittelu kulkevat aina käsikädessä, kumpikin tukee toistaan, eikä kumpaakaan suunnitella ilman sattumaa ja yllättäviä kirppislöytöjä, joille minun projekteissani on suuri tilaus.





Minä nautin niin tästä pihalla työskentelemisen mahdollisuudesta. Huovuttaessani lapset pelaavat kavereineen, aivan selkäni takana oman pihan "stadiniolla" jalkapalloa, hoitavat virtuaalilemmikkejään ja höpöttävät hellyyttäviä tarinoitaan. Onni on ... oma piha!











Tälläistä tällä erää. Nautinnollista kesää ja käsillätekemisen riemua teille kaikille!

lauantai 12. heinäkuuta 2014

Kesäpäiviä Tukholmassa


Reissaamme yleensä kesäloman vanhempiemme mökeillä Suomen toiselta laidalta toiselle. Tänä kesänä päätimme tehdä poikkeuksen perinteeseen ja tehdä pienen budjetin retkiä Suomen rajojen ulkopuolellekin. Yksi retkistämme oli viidenpäivän retki Tukholmaan.



Tein nuorempana useinkin ystävieni kanssa vaateostosretkiä Tukholmaan, mutta päivämaissa-risteilyllä kaupungin pääkatuja lukuunottamatta naapurimaamme pääkaupunki oli minulle jokseenkin tuntematon.









Retkemme ajan saimme asua mieheni serkun luona. Olin hänen kotonaan kuin Liisa Ihmemaassa. Taitavan käsityöläisen ja kauppiaan kodissa joka nurkalla oli toinen toistaan mielenkiintoisimpia, vitsikkäämpiä ja herkullisempia yksityiskohtia.





Paikallisessa seurassa myös herkullisten kirppareiden, pikkuputiikkien ja sivukujien löytäminen oli helpompaa ja hauskempaa. Kiitos kaikesta, ihana Annu!



Koska aikaa oli nyt hieman runsaammin kierrellä ja kaarrella ympäri Tukholmaa, kävimme läpi myös klassiset vierailukohteet kuten Astrid Lingrenin satujen pohjalta rakennetun Junibackenin, Vaasa-laivan, Skansenin eläintarhoineen sekä vanhan kaupungin. Paljon oli nähtävää ja koettavaa, mutta kuten arvata saattaa jäi suuria kokonaisuksia sekä pieniä ihmeitä vielä näkemättä toiselle ja kolmannellekin Tukholman matkalle.






Junibackenissa oli hauskasti laaja LasseMaijan Etsivätoimisto -kirjasarjan kirvoittama näyttely. Olin ostanut juuri tätä matkaamme varten lähikirppariltamme iltalukemiseksi LasseMaijoja. Eipä siinä sitten kauaa nokka tuhissut, kun lapset olivat intoa piukeina jo lukeneet muutamat LasseMaijat. Ihastuttavaa lasten kirjallisuuden kiinnostuksen edistämistä!



Matkamuistoksi ostimme muutamien pikkuruisten kirppislöytöjen ohella vanhan kaupungin BlaGungan - putiikista lasten huoneeseen "I´m back!"- linnunpöntön. Eli eiköhän me palata vielä Tukholmaan toistekin ; ). Samasta putiikista löytyi muuten uuteen syksyn nukketeatteriinikin posliinitatteja ja soittorasia, joka käynnistää esityksen tarinankerronan. Eli tuottoisa reissu siis!



Seuraavassa postauksessa siirrymme taas syksyn nukketeatterini valmistelujen maailmaan.