tiistai 17. marraskuuta 2015

Pupu purkissa


Muistatteko kun joskus aikaa sitten esittelin täällä blogissa yhden viehättävän nukketeatteriin ja lasten leluihin erikoistuneen pikkumyymälän täällä Lahdessa, Marjan kammarin. Poikkesin siellä taas rupattelemassa ja mikäs pikkuvekkuli se sieltä hyppäsikään mukaani....




Kukkuu, kuka siellä asustaa?






No mutta... siellähän on pikkupupu purkissa. Eikö ole ihana? Ja miten huoliteltua käsityötä ja muotoilua! Marjan kammarin Marja, jonka designia ja ompelukäsialaa nämä purkkinuket ovat on kyllä ihan supertaitava!!!! Voi kumpa minäkin osaisin tehdä tälläisiä....

Ostin tämän pupun kevään työssäoppimisjaksoilleni avukseni. Purkkipupu, jonka tyttäreni nimesi CoCoksi auttaa minua arjen askareiden sujumisessa niin perhekerhossa, iltapäiväkerhossa kuin päiväkodissakin. Lisäksi se ehkä edes vähän lievittää minun ikävääni omaa rakasta luppakorvaani kohtaan, jota en pääse työssäoppimisten aikana rapsuttelemaan ja suukottelemaan pitkin päivää.


Tyttären kanssa ompelimme CoColle porkkanan evääksi retkillemme. Meillä tulee toivottavasti lystiä yhdessä.

Ja jos sinä et keksi ekologista ja täysin suomalaista joululahjaa pikkuihmisillesi, niin suosittelen lämpimästi tutustumaan Marian kammarin tarjontaan.


Tähän loppuu vielä kuva meidän omasta Wili- puppelista, joka päätti itsepäisesti ottaa unet kaavapaperirullani päällä kesken kaavojen piirtelyni. Olemme edelleen erottamattomat Wilin kanssa. Wili jopa nukkuu nykyään vieressäni. Aamulla on kiva herätä märkään kielipusuun nenäpäälle <3.

Kyllä puput vaan on ihania <3 .

18 kommenttia:

  1. Voi, mikä vekkuli!
    Mutta ei mä en kestä, siis nukkuuko Wili sun vieressä? Meijän kanit varmaan vaa pomppis ympäriinsä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu kuule. Kesällä mökillä uudessa ympäristössä ja valoisassa alkoi pyrkiä yöllä viereen ja kun pupulle antoi pikkusormen se vei koko käden :). Nyt nöpönenä tulee harvasen yö mun viereen ja jos ei pääse mun viereen, ni sitten lasten viereen. Kun anoppi oli kylässä ymppäsi itsensä hänenkin viereen. Tää tapaus on ylisosiaalinen. Mä kärsin jo nyt, että miten voin olla siitä erossa työharjottelujeni ajat keväällä 10 viikkoa täysillä työpäivillä. Sniifff...

      Poista
  2. Nuo Marjan tekemät nuket on ihan maailman ihanimmat! Meillä on ollut ja on vieläkin erilaisia nukkeja, myös noita kurkkaavia. Yksi suosikki on aina ollut kurkkaava tonttu. Sillä leikittiin niin oman kuin sen jälkeen hoidossa olleiden , kummilasten ja naapureiden mukuloiden kanssa. Tykkääkö Wili uudesta kaverista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, ihana kuulla, että teillä on Marjan kammarin nukkeja. Ne on kyllä ihan vertaansa vailla. Minäkin yritän aina rummuttaa niiden puolesta, että mahdollisimman moni ymmärtäisi mitä on laatulelu. Liian usein ihmiset sortuvat kiina-krääsään ja sitten lelut hajoaa alta aikayksikön tai saumat tursuaa miten sattuu. Nämä lelut kestävät aikaa ja kulutusta, kuten kerroit. Eikä näissä edes hinta päätä huimaa, vaikka on laatuleluista ja laatumuotoilusta kyse! Ihan mahtavaa löytää toinenkin Marjan -fani!

      Poista
  3. Hei! Tuo on kylla toiseks ihanin pupu vaalean punaisen sydan nenansa kanssa! Teidan kainalossa uinuva oikea pupu on kylla ekaksi ihanin! Pupu mahtuu isoa koiraa paremmin kainaloon. Tein kesalla paper pieced punaisen pupun ja silloin kylla mietin kuinka ihana oikea pupu olis. Jostain kumman syysta mun lempinimi pikkutyttona oli pupu. x Teje

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en olisi ikinä voinut uskoa hulllantuvani näin pupuista. Wili on muuttanut täysin käsitystäni kaneista ja niiden älykkyydestä, sosiaalisuudesta ja tottelevaisuudesta. Minulla oli lapsena mökillä kesäsin kaksi häkkipupua ja nyt ihan kauhulla ajattelen millaista kärsimystä niiden elämä on varmasti ollut: ahdas häkki, pelkkää tuoreruokaa, ei järsittävää, ei leikkimistä, ei halimista... Kunhan vain katselin kaltereiden läpi ja joskus silitin. Hui. Nyt Wilillä on kyllä ihan kuninkaalliset oltavat meillä. Palvomme sitä kaikki.

      Poista
  4. On kyllä suloisuudessaan valloittava, kuten tuo teidän ihan oikeakin pupunen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiks olekin. Marja on tavoittanut upeasti pupun ilmeen tuohon purkkipupuun. Hän on kehitellyt kaavojaan useita vuosia ja tässä näkyy taitavan tuotekehittelyn tulos. Ja tuo meidän oma, se vaan on niin ihqu! Tänään kuulin, että Wilin kuva oli päässyt jopa Pets lehteen. Meidän oma mallipoika!

      Poista
  5. Suloisia pupuja molemmat <3 !

    VastaaPoista
  6. Vastaukset
    1. Kiitos, niin ovat. Mulla on nykyään niin vahva side tuohon omaan Wiliimme, että kun olen pois kotoa ikävöin puppeliamme kuin lasta ikään. Me ollaan kovin erottamattomat nykyään. Onneksi lapset eivät ole mustasukkaisia uudesta kamustani, sillä he itsekin fanittavat Wiliä tosi paljon.

      Poista
  7. Voi, suloista suloisempia ovat molemmat puput!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, niin ovat. Mulla meneekin nykyään suurin osa ajasta pupujen ihasteluun ja rapauttamiseen lasteni kanssa. Ompeluhuoneeseeni en meinaa enää ehtiä juuri lainkaan.

      Poista
  8. Oi miten söpö(t)! Tuo nukkepupu varmasti herättää ihastusta esityksissä. :) ja tuo aito taas on vaan niin lutunen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Niin minustakin. Molemmat lutusia. Ihailen miten Marja saa noista pupuistaan ja hiiristään niin aidon näköisiä.

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentistasi!