maanantai 31. elokuuta 2015

Neulanhaltija nyt myös Instagramissa


Olen nyt rohkeasti astunut haparoivin askelin uuteen aikakauteen. Neulanhaltijalla on nyt myös Instagram näkyvyys. Tervetuloa seuraamaan kuvia Neulanhaltijan ja Neulanhaltijan työhuoneen tunnelmista ja arkiaskareista! Kuvani löytyvät nimellä Neulanhaltija.


Instaan päivittelen yksittäisiä hetkenkuvia arjestamme ja juhlastamme. Kuten tänään, kun julkaisin kuvan tuorepuurooni kerätyistä puutarhamme antimista.


Myös puutarhani tunnelmia ja kuvia perheemme retkiltä löytynee instasta useamin kuin täältä blogin puolelta.


Karvaturri Wilimme saattanee myös vilahdella instan puolella tiheämmin. Ukkeli kun seuraa minua jokapaikkaan ja kameran tiedostot täyttyvät nopeasti hänen suloudestaan.


Mutta tärkeimpänä kaikesta, tottakai Instagramiin päivityy myös käsityöjuttuja. Eihän elämäni ilman niitä olisi enää Neulanhaltijan elämää lainkaan. Blogi jatkaa kuitenkin elämäänsä kuten ennenkin, ohjeineen, inspiraatiokuvineen ja selostuksineen. Joten jos insta ei tunnu sinun jutultasi, älä hätäänny, jatkan bloggarini edelleen. Ja eihän sitä tiedä tuntuuko insta lopulta minunkaan jutultani. Nyt kyllä parin ensimmäisen kuvan julkaisun jälkeen, Instagram tuntuu kutkuttavan mielenkiintoiselta yhteisöltä.


sunnuntai 30. elokuuta 2015

Adoptoitavia pikkulemmikkejä


Viime postauksessa kerroin kierrätyskeskuksesta löytämistäni Brion lastenkangaspuista. Tässä postauksessa pääsette kurkkaamaan muihin löytöihini.

Olen alkanut sijaisäidiksi adoptiota odottaville eläinpienokaislle.



























Olen osallistumassa Tikkurilan maalaismarkkinoille 3.-4.10.2015 ystäväni Katrin kanssa. Näitä markkinoita varten Neulanhaltijan työhuoneella on syntynyt viimepäivinä jos jonkinmoista myytävää, joista saatte esimakua seuraavien viikkojen aikana täällä bloginkin puolella. Nämä adoptoitavat eläinlapset ovat yksi myyntiartikkelini.


























Olen hankkinut hylättyjä uudenhohtoisia pehmoja kierrätyskeskuksesta. Olen pessyt ne hellin käsin ja käyttänyt niitä 2 vrk pakastuksessa. Olen ommellut niille hylättyihin mansikkalaatikoihin vuodevaatteet ja valmistanut jokaiselle oman adoptiotodistuksen, jossa kerron eläimen nimen, iän, herkut, harrastuksen ja löytöpaikan. Nyt vain toivon, että näistä mahdollisimman moni pääsisi tulevan joulun joululahjakääreisiin ja erityisesti rakastavaan uuteen kotiin.




Näitä valmistaessani minulla on ollut hyvä ja onnellinen mieli. Toivon, että se välittyy myös tuleville asiakkailleni. On ihanaa tehdä jotain, joka saa kenties toisen iloiseksi. Jos tuotteitani menee kaupaksi, sijoitan kaikki tulot uusiin olohuoneen ikkunoihimme. En jaksa enää palella talvisin.







Ensiviikonloppuna haluan ilostuttaa ja tarjota saduntaikaa myös lahtelaislapsille. Olen launataina 5.9 taidelauantain ja yrittäjänpäivän kunniaksi esiintymässä Kirjastoretki -nukketeatterin kera Lahden suloisimmassa putiikissa Puodissa klo 10.00. Jos sinulla ja lapsillasi on aikaa, ilmoittautukaa Puotiin 050 0578696 , niin olette tervetulleita ihmeellisen Kirjastoretki -tarinan lumottuun hetkeen.



Mukavaa elokuun loppua kaikille!

Ps. Kuinka moni teistä lukijoista käyttää Instagramia? Olisiko Neulanhaltijankin jo aika siirtyä siihenkin verkkoyhteisöön?

torstai 27. elokuuta 2015

Taas löytyi Brion lastenkangaspuut

Hip, hei! Meitä onnisti jälleen kerran. Viime viikon kierrätyskeskusvisiitillämme nenäni edessä kököttivät taas yhdet Brion lasten pikkukangaspuut. Nyt meillä on niitä jo kolmet, jokaiselle lapselle omat :) .


Nämä puut lähtivät kotiimme 5€:lla, sillä kyseisenä päivänä kaikki lasten lelut (joiksi nämäkin sijoittelultaan luettiin) olivat -50%. Uskomatonta! Ja pakkauksessa oli kaikki alkuperäiset osat täydellisessä kunnossa. Kiitos mitä kaunein sinulle, joka lahjoitit nämä kierrätyskeskukseen!!! Näistä nauttivat toivottavasti vielä opeissani monet lahtelaislapset.




Puissa oli jo valmiina keskeneräinen Ruotsin lipun värinen kudelma. Olisikohan sekin ollut alkuperäinen mallikudelma. Tietääkö/muistaako joku lukijoista oliko näissä pala kudelmaa jo valmiina? Vai onko vain IKEA värit olleet edellisen kutojan mielivärit?



5-vuotias tyttäreni halusi heti aloittaa pikkumaton kutomisen, joten annoin hänen louskuttaa "Ruotsi-matot" loppuun. Jäipähän sitten hyvin lapsillekin mieleen, että nämä ihanuudet on suunniteltu  ja valmistettu "Made in Sweden".





Olen aiemmin postannut Brion kangaspuiden loimittamisesta ja niillä kutomisesta tämän ja tämän postauksen. Nämä postaukset ovat olleet suosituimpia postauksiani kautta aikojen. Olen suunnattoman iloinen ja kiitollinen, että olen saanut auttaa verkon välityksellä monia ihmisiä kangaspuiden käyttöönotossa. Toivon sydämestäni, että kankaankudonnan taito säilyisi vielä tulevillekin sukupolville.









Kaikki kudonnan ja kudonnaisen puista poisottamisen työvaiheet löytänette aijemmista kankaankudontaa ja kangaspuita koskevista postauksistani.



Käden käänteessä tyttären käsissä syntyi pikkuinen matto...


... uudelle (myöskin kierrätyskeskuksesta) kotiimme adoptoidulle delfiinivauvalle.


Näillä Brion pienillä kangaspuilla voi kutoa paljon muutakin kuin mattoja. Miltä kuullostaisi pieni itsekudottu laukku tai itsekudotut taskut mekossa tai takissa? Itse olen työstänyt puilla esimerkiksi taidetekstiilejä (kuva alla) ja niiden osia. Saas nähdä mitä näillä puilla seuraavaksi syntyykään.



Mukavaa tulevaa viikonloppua kaikille!

maanantai 24. elokuuta 2015

Vanutikkausta ja kantinkääntämistä



Onpa Suomessa ihastuttavat elokuun ilmat. Olemme lojuneet helteessä aamusta iltaan perheeni kanssa koko viikonlopun hiekkarannoilla eväslaukun kera.  Ilma oli lämmin ja vesi oli kuin linnunmaitoa ja kaikkialla näkyi vain uima-asuihin pukeutuneita hyväntuulisia ihmisiä. Tuntui aivan siltä kuin olisimme olleet Etelässä. Mutta kyllä tämä Etelän matkan voitti. Rahaa ei palanut yhtään, matkat sujuivat nopeasti, eikä kellään tullut retkien aikana paha olo. 



Raukeana kunnon rantalevon jälkeen päätin vielä vähän ommella. Halusin testata Husqvarnan läpinäkyvää vanutikkausjalkaa ja kantinkääntäjää jättikoiseen pannulappuun, jonka tein miehelleni..



Läpinäkyvää vanutikkausjalkaa käytin vapaaseen konekirjontaan eli koneparsintaan eli vapaatikkauseen. (Rakkaalla lapsella on niin monta nimeä... )

Vapaassa tikkauksessa syöttäjän hampaat lasketaan pois käytöstä. Lähes jokaisessa ompelukoneessa on jossain nappula tai vipu, josta syötäjänhampaat saa laskettua alas. Husqvarna Viking Opal koneessa tämä hampaiden ylös/alas-siirtäjä on koneen alaosassa heti puolan alapuolella.




Kun syöttäjän hampaat on laskettu pois, voi koneen tikkiä ommella vapaasti eteen taakse, oikealle ja vasemmalle. Paininjalkana käyttetään usein ohutseinämäistä U-kirjaimen tai O -kirjaimen mallista paininjalkaa. Nyt minulla on käytössä vanutikkausjalka, joka on leveähkö U:n ja O:n risteytys, jotta paksu vanutikkaus pysyisi helpommin suorassa tikkausen aikana.




Myös paininjalan painetta kannattaa laskea tai paininjalkaa nostaa konetyypistä riippuen. Minun Husqvarna Vikin Quilt Design koneessani kone säätää kaikki paineet ja langankireydet itse, kun sille vain ilmoittaa mitä on tekemässä ja mille kankaalle. Tässä Opalissa nämä säädöt pitää tehdä manuaalisesti itse.



Vanuna patalapussa käytin silitettävää paksua vanua, jonka olen tilannut vuosia sitten Tilkkutexistä. Nyt sitä ei enää ollut saatavilla, mutta heidän muita upeita vanuja löydätte klikkaamalla Tästä.




Tikkaus vanutikkausjalalla sujui mukavasti. Tikkauksen jälkeen leikkasin yli menevät taustakankaan reunat pois ja huolittelin reunat kolmenspiston siksakilla kanttausta helpottaakseni. Tikkkauksen ajaksi taustakangas kannattaa aina leikata hieman suuremmaksi, etenkin jos tekee pienempiä töitä, joita ei harsi ennen tikkaamista. Taustakangas nimittäin liikkuu aina tikatessa pikkisen. 

Testaukseen tilaamani kantinkääntäjän kanssa ei mennytkään sitten ihan kuten Strömssössä.







Ensin kantti, jonka olin tehnyt itse puuvillakankaasta, asetettiin kantinkääntäjään. Kantinkääntäjässä on kaksi ruuvia. Toinen määrittää tikinpaikan eli neulanosumiskohdan ja toinen kantin leveyden.









Kantattava kangas asetettiin kantinkääntäjän ja kantin väliin. Olen ommellut vastaavilla kantinkääntäjillä Luhdan vaatetehtaassa useana kesänä kun olin siellä opiskeluaikoina kesätöissä. Silloin kanttaus sujui vihellellen, mutta nyt hmmmm.... ei kovin hyvin....




Tikki ei ottanut kunnolla kiinni kaikkialta ja näin ollen kantti repsotti.






Myös nurjalta puolelta tikki kulki aivan liian kaukana kantin reunasta, jättäen huolittelusiksakitkin näkyviin.



Purku hommiksi meni. Purkamisen jälkeen otin ohjeen esiin (tietysti se olisi kannattanyt lukea ensin, mutta kun oli niin into päällä, ettei malttanut - niin tyypillistä minulle!). Ohjeessa oli käytetty siksakkia. Jospa paininjalka toimiikin siis vain siksakissa....





Päätin kuitenkin hurrauttaa pannulapun kuntoon ihan perinteisin menetelmin. Ja eipä siinä nokka kauaa tuhissut kun koko komeus oli valmis käyttöön.





 Ja siitä tuli juuri oikeanlainen.




Seuraavana päivänä ajattelin kuitenkin vielä kesyttää kantinkääntäjän ja valmistaa kirjansivuista viirinauhan. Minulla on nyt meneillään työhuoneellani iso kirjatuunausoperaatio, josta kirjansivuja jää ylimääräisiksi melko paljon. Kirjatuunauksilla osallistun ystäväni Katrin kanssa Tikkurilan maalaismarkkinoille la-su 3.-4.10. Kirjatuunauksista kirjoitan jokupäivä lisää.


 Viireihin valitsin nyt ohjeen suosittelemana siksak -ompeleen.





Kanttaus alkoi viirinauhan kanssa todella lupaavasti ja aloin jo hyräillä koneen ruksutuksen tahdissa....






Mutta sitten alkoi taas vastustus. Kantti alkoi omapäiseksi ja pien se ei halunnut enää olla koko sille tarkoitetussa kolossa. Tuotekehitysideana toivonkin, että kantille tarkoitetut kolot pitäisi olla paljon kapeammat, jotta kantti ei pääse omille teilleen.






Ja niinpä minä taas vaihdoin perinteiseen tapaan. (Huomatkaa nuo hauskat nimet noissa viireissä. Tuo oli ihan silkka vahinko kun tuollaisia osui tähän viirinauhaan!)








Niin valmistui viirinauha tyttären huomisille nimipäiville, mutta kantinkääntäjä ei kesyyntynyt vieläkään. Ehkä minä vielä kaivan sen esiin ja kokeilen... Jos jollakulla on vinkkejä sen käyttöön, otan niitä ilomielin vastaan. Myös Husqvarnan tiimi "OHOI!!!!" Mitä teen väärin?



Tänään alkaa lapsi ja perhetyön opiskeluni. Laukku kainaloon ja nokka kohti uusia ajatuksia. Täällä blogissakin alkaa varmaan tulla opintojen myöstä taas enemmän postausksia lasten  kanssa touhuamisesta.

Nauttikaa helteistä! Niin mekin.