keskiviikko 14. elokuuta 2019

Vihreä-beige-sininen tilkkutyö kaitaleista


Nyt tuleekin sitten tilkkutyöpostauksia tänne blogiin eli niistä kiinnostuneet hopihopi näyttöjen äärelle :)

Minulla oli siis kesälomallani tarkoitus tuhota kaikki tilkkutyökankaani tilkkutäkeiksi. Ihan en tavoitteeseeni päässyt, mutta näkisittepä kuinka pieni nyssäkkä niitä enää jäi. Näissä seuraavissa postauksissa esittelen täkkejä, joihin pienikuvioiset tilkkutyökankaani hyvin hupenivat. Tähän ensimmäiseen peittoon päätyivät kaikki vihreät, siniset, turkoosit ja beiget kankaani. Täkki on kyllä vielä tikkausta vaille, mutta tilkkupinta on jo valmis ja kaikki kolme kerrosta kiinnitetty harsinpistoin toisiinsa.



Tilkkutäkin valmistaminen puutarhassa tai kesämökin terassilla on muuten ihanaa puuhaa. siinä jos missä tavoittaa täydellisesti tekemisen flown!

Vielä tässä suikaleita leikatessani minulla ei ollut mitään käsitystä millaista täkkiä olen tekemässä (tyypillistä minua!), eikä täkin koollakaan ollut mitään merkitystä (kunhan on isompi kuin lasten peitto),  tavoite oli vain saada survottua siihen mahdollisimman kattavasti valitsemani kankaat.



Leikkasin ilman suunnitelmaa leveämpää ja kapeampaa suikaletta ja aloin ommella niitä toisiinsa kiinni ihan vain ompelemisen ilosta.



Koska alkuperäiset kangastilkkuni (ja näin ollen myös leikkaamani tilkkukaitaleet) olivat erikokoisia, päädyin siihen, että tämän tilkkutäkin blokit tulevat olemaan pienimmästä kangaspalasta leikatun kaitaleen mittaisia eli 20 cm x 20 cm kokoisia.


Ommellut kaitaleet leikkasin neliöviivaimella neliöiksi. Ylijäävät palaset säästin jos niiden koko oli = tai yli 5 cm x 5 cm.



Ja koska ompelemani suikaleet olivat niin eri kokoisia ja hukkapaloja (ylijäämäpaloja) olisi tullut liian paljon, leikkaisin kaitaleet vielä kerran pienemmiksikin kaitaleiksi. Kyllähän näsitä saa sommiteltua aika kivan tilkkutäkin, eikö vain?



Vielä samaa kangasta kappaleen sivuille ja tilkkublokki on valmis.


Ja niin sitten aloin työstämään koko peittoa samalla tyylillä.



Ensin ompelin kunkin tilkkublokkirivin ja sitten ompelin rivit kiinni toisiinsa.


Päätin tikata tämän tilkkutäkin kolmessa osassa.


Osat merkitsin numeroin, ettei sommitelma mene sekaisin tikkauksen aikana.


Tilkkutäkin taustan valmistin lopuista vihreä-sini-beesseistä kangaspaloista.




Vanuksi ostin tukevaa puuvilla-viskoosihuopaa. En ollut kokeillut tätä vanua tilkkutäkeissä ennen.  Tuntu vanussa oli upea ja sen työstäminen oli todella miellyttävää. 



Seuraavaksi harsin tilkkupäälliset, vanut ja taustakankaat kiinni toisiinsa. Täkin tikkaus on vielä tekemättä, sillä nyt perhepäivähoitotöiden alettua, jokainen arki-ilta ja viikonloppu on sisältänyt niin paljon ohjelmaa, että ompelukoneeseen ei ole ehtinyt tarttua lainkaan. Mutta kyllä tämä ja ne muut kaksi täkkiä, jotka pian esittelen, tässä valmistuu, kunhan syksy etenee. 

Mukavaa elokuuta teille kaikille!








4 kommenttia:

  1. Kaunis täkki valmistumassa, väriskaala rauhallinen. todella rentouttavaa ommella yhteen pitkiä suikaleita jotka sitten leikataan sopivan kokoisiksi. Hyvää loppukesää. Irmeli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irmeli! Kaitaleiden ompelu toisiinsa on kyllä todella terapeuttista. Tätä tilkkupeittoa tehdessä minulla oli todellinen flow-tunne, koska lopputuloksen koollakaan ei ollut mitään väliä, kunhan kankaat vain vähenivät. Mukavaa syyskesää myös sinulle!

      Poista
  2. Ps. Maalarinteipillä on helppo merkata eri rivit työn edistyessä, eivät irtoa.Irmeli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, maalarinteippi on näppärä myös. Meillä ei nyt vain sattunut olemaan sitä varastossa. Paperia sensijaan löytyy aina ja hakaneuloja.

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentistasi!