Ristipistotaulusta ja vanhoista lakanoista koristetyynyksi

Olen kerännyt kirpputoreilta siistejä vanhoja valkoisia lakanoita, lakanapitsejä ja kauniita ristipistotöitä jo kymmeniä vuosia. Niitä on kertynyt varastooni myös tuttavilta lahjoina ja nyt niitä on jo minulla aika mukavasti.  Tämän upean lumisen talven innoittamana, minulle tuli eilen pakottava tarve työstää näistä jotain kaunista ja herkkää anopilleni, jota emme pääse pitkien välimatkojen ja tämän virusepidemian vuoksi kovin usein tervehtimään. 

En itse ole "pitsi-ihminen", enkä lainkaan tiedä miksi pitsit viehättävät minua. Olen aina nauttinut pitsien hypistelystä ja huomaan aina pitsit myös kirpputoreilla. Koska itse en osaa niitä virkata, on todella mukavaa ostaa jonkun toisen tekemää ja pois hylkäämää.

Ristipistoja sen sijaan pistelin nuorena tyttönä ja nuorena naisena hyvinkin paljon. Niistä syntyi syntymäpäivä- ja joulukortteja, lakanoiden koristeita, sisustustekstiilejä ja tauluja. Vuosien varrella kaikki tekemäni ristipistot ovat kuitenkin hävinneet ystävien "riesoiksi" ja varastomme "aika tavaran kaupittaa" -laatikkon täytteeksi. 

Tämän upean kukka-aiheisen ristipiston sen sijaan ostin viime keväänä kirpputorilta eurolla. En voinut jättää sitä sinne, etenkään kun kirjonta oli niin täydellisen pikkutarkasti ja huolellisesti työstetty.

Ristipistokirjonta takapuoleltaan. 

Käytän perheemme yhden hengen sängyissä kirpputorilta löytyneitä ja mummolta perittyjä vanhoja pitsilakanoita. Niiden puuvillakangas on jotain aivan muuta vahvuudeltaan kuin nykypäivän "rutaleet". Joskus saan kuitenkin lahjoituksena vanhoja lakanoita, jotka ovat aikojen saatossa menneet rikki tai pinttyneet liasta huonon pyykkihuollon takia. Näistä lakanoista minä puran tai leikkaan pitsit irti odottamaan aikaa parempaa ja laitan muun kankaan autotalliin rievuiksi.

Tässä ompeluksessani yhdistin kaksi vanhaa pitsireunaista lakanaa ja ristipistotaulun sisustustyynyksi.

Aika mukava kukkalähetyshän tästä ihanalle anopilleni tuli.

Vanhan ajan aarteet pääsivät yhdessä uuteen elämään.

Tyynyn takaosan ompelin pussiksi kahdesta lakanasta niin, että niiden reunat menevät 10 cm toistensa kanssa lomittain.

Nämä kirjaillut minikirjaimet ovat todella herkkiä. En yhtään tiedä kenelle tämäkään lakana on ennen kuulunut ja kenen nimikoinnit lakanassa elävät vielä 2020-luvullakin.

Kääräisin saman tien tyynyliinan pakettiin ja kiikutin se lumipysyssä postiin anopille kevättalven yllätykseksi.

Pitsikruunuja ja siniristilippuja itsenäisyyspäiväjuhliin

Meillä on taas askarreltu tuleva itsenäisyyspäivä mielessä.

Aamupiirissä olemme Vilja-hiiren kanssa pohtineet jouluun liittyviä asioita ja puuhailleet joulupuuhia niin leivontapäivinä kuin askartelupäivinäkin. Eilen leivoimme joulupipareina Suomen kartan mallisia pikkuleipiä ja tänään teimme ylihuomiselle suomenliput ja lauloimme Suomi-aiheisia lauluja. Olemme lukeneet myös joulukirjoja päiväleposatuina jo tovin ja hoitopaikka koristautuu joka päivä vähän enemmän jouluasuun.





Suomen liput ompelin lakanakankaasta vuoritetuiksi, jotta lippu heiluu tukevasti tangossa. Siniristin painantaan tein lapsille sablonan.

Värinä käytimme Serivärin kangasväriä.



Lipputangon varret sain lahjoituksena naapurin perhepäivähoitajalta, jonka kanssa tämän Suomi-projektin teimmekin yhdessä. (Kiitos ihana Saara T!)

Lipputangon alusta sain lahjoituksena Kirsi Maritta - perhepäivähoitajalta Säkylästä asti. (Kiitos ihana Kirsi Maritta!)

Molemmilla nämä tarvikkeet olivat pyörineet turhan panttina varastossa ja sitten kuin taivaan lahjana molemmat tarjosivat näitä minulle samana päivänä ja minä olin kuin puulla päähän lyöty kuinka asiat aina vain solahtavat hienosti paikoilleen ja projektimme saa siivet alleen.

Puuvillakankaan lippuihin sain myös lahjoituksena ex -perhepäivähoitaja Johannalta hänen siivotessa varastojaan. (Kiitos ihana Johanna V!)

Ja niin lapset kielikeskellä suuta painoivat omat lippunsa ja minä omani. Minun lippuni pääsi nyt koristamaan aamupiiriemme pihapiiriä ja tottakai itsenäisyyspäivänä juhlapöytäämme myös!

Ja koska minun hoitolapsistani suurin osa rakastaa prinsessaleikkejä ja prinsessa tarinoita, päätimme , että Suomessa voi olla tasavallasta huolimatta myös prinsessoja. 

Sain upean pitsilahjoituksen (Kiitos, ihana Annu!), joista poimimme kaunista leveää pitsinauhaa prinsessojen kruunuja varten. 

Kruunut tärkkäsimme edellisestä blogipostausprojektistani ylijääneellä veteenliukenevalla tukimateriaalilla salsa-purkkien päälle.

Ja näin hienoja niistä tuli!

Mukavaa itsenäisyyspäivää teille kaikille ja kiitokset kaikille askartelumateriaaleja lahjoittaneille!

Pitsisiä joulupalloja konekirjonnalla

(Tämä postaus sisältää blogiyhteistyötä Husqvarna Viking Suomen kanssa, Designer Topaz 50 -kirjontakoneen  ja veteen liukenevan kirjonnantukimateriaalin tiimoilta.)

Nyt se on alkanut, joulun odotus. Joulukoristeet pääsevät pikkuhiljaa sisälle kotiin varaston kätköistä ja muutama uusikin joulukoriste on valmistettu joululle 2018. Tänä vuonna teemana on pinkki ja valkoinen, ripauksella kaikkea muuta hauskaa ja iloista.

Tässä postauksessa pääsette tutustumaan kanssani Husqvarna Viking Designer Topaz 50 -kirjontakoneeseeni ja konekirjottuihin pitsimäisiin joulupalloihin.

Sain Husqvarna Vikingiltä käyttööni lukuisan määrä kauniita pitsimäisiä jouluteemaisia kirjontakuvioita, joita tässä postauksessa työstän.

Pitsikuviot kirjotaan veteenliukenevan kalvon päälle. Olen käyttänyt tätä kalvoa myös saumattoman muotoonkirjotun mekon valmistamiseen. (Tässä mekko) Mekon valmistin ompelukoneella vapaalla konekirjonnalla itselleni kasvivärjätyistä silkkilangoista. Silloin käytin kirjonnanpohjana yksinkertaista veteenliukenevaa kalvoa. Nyt konekirjonnassa käytän nelinkertaista kalvoa, sillä tikkejä tulee automaattisissa kirjontapitsikuvioissa niin paljon, että yksin-kaksin tai kolminkinkertainen kalvo repeää helposti kesken kirjonnan.

 Ensimmäiseksi kuvioksi valitsin tälläisen joulupallon. Tässä pallossa on 12883 pistoa.

Oli kertakaikkisen upeaa seurata viereltä kuinka pallo työstyi pistopistolta vain nappia painamalla ja kuinka jokaisessa pitsikoristeessa oli täysin erillainen työjärjestys. Osa koristeista alkoi keskeltä, osa reunoilta, osa vertikaalisti, osa kehänä.

Voi kuinka kaunista pintaa!!!!

Seuraavaksi kokeilin toisenlaista pitsipalloa. En poistanut vielä edellistäkään palloa kalvosta vaan kirjoin pallot vierekkäin. Näin säästin veteenliukenevan materiaalin menekkiä.

Tässä näkyy hienosti, kuinka eri tavoin eri kuviot oli ohjelmoitu.

Seuraavaksi valitsin tälläisen pallon.

Se alkoi työstyä reunasta reunaan vertikaalisti.

Lopuksi kone teki kaikkien pallojen reunaan satiinitikin.

Pistojen määrä palloissa oli todella hurja, kuten tässä 17971 pistoa,  ja kone raksuttikin palloa aika kauan.

Niin kaunis, niin kaunis....

Myös lankaa kului aika paljon. Yksi pallo söi puolirullaa kirjontalankaa eli neljään palloon meni 2 suurta rullaa lankaa. Mutta lopputulos oli langan loppuun kulumisen väärti.

Lopuksi leikkasin pallot irti veteenliukenevasta tukimateriaalista ja laitoin pallot odottamaan pesua hanan alla lämpimällä vedellä.

Koska veteenliukeneva tukimateriaalikin on minulle arvokasta materiaalia, en raaskinut heittää sitä yhtään roskiin. Vaan päätin kirjoa loppusilppuihin vielä muutaman joulukoristepitsin.

Laitoin yhden kalvon silpun alle ja yhden kalvon silpun päälle ja kirjoin 4 punaista tähteä jämäpaloja hyödyntäen. Ja tästä jääneen pikkusilpun säilöin pieneen muovipussiin tulevi tärkättäviä käsitöitä varten. (Seuraavassa postauksessani on pitsikruunuja, joihin tärkkiä käytin)

Kalvo sulaa jo pienestäkin pisarasta vettä, mutta sillä voi myös leikitellä, Jos tuotteen kastelee pikaisesti jää se limaiseksi, mutta tärkkääntyy vaikka mihin muotoon kuivuessaan. Jos taas tuotteen pesee ihan kunnolla pesuaineella, tulee tuotteesta todella pehmeä ja laskeutuva.

Ja niin meille syntyi muutama uusi joulukoriste.

Rauhaisaa joulun aikaa teille kaikille ja tulkaahan katselemaan kuviani ja tekemisiäni myös instagramiin @neulanhaltija - sivuille!

Ja kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille tästä vuodesta! Olette tukeneet käsityöharrastustani upean avokätisesti!

Huopaa ja pitsiä kynsikkäisiin

Tässä vielä yksi kesäkäsityöni esittelyyn teillekin. Koska kesällä oli välillä kohtuullisen kylmäkin ja virkkuukoukku koukutti, työstin aikani kuluksi tälläiset kynsikkäät syyspäivien varalle.

Kynsikäs on huovutettu maitotölkistä leikatun kaavan avulla ja pitsi virkattu samaisesta villalangasta, jolla työstin keväällä sen täälläkin esitellyn harmaa-musta raitaisen virkatun raitapeitteen.

Tälläiset niistä sitten tuli. Aika kivat, eikö? Passaa näissä sitten lasten kanssa kerhoilla...

Mukavaa viikonloppua kaikille! Toivottavasti nämä Suomen syyshelteet eivät nyt hetkeen lopu. Ulkona on niin ihanaa vain olla ja möllöttää ... niin ja mussuuttaa kourakaupalla marjoja, tietty!