Piirroksia ja marjaretkiä

Viimepostauksesta on touhuttu taas vaikka jos mitä. Suut ovat sinisinä mustikoista ja hampaan välit täynnä vadelman siemeniä. Metsä tarjoaa taas perheellemme koko talven vitamiinit. Onneksi on suvulla mökkejä, joita voi kiertää marjakorien kera kunnon apajien perässä. Lapset ovat meillä useimmiten marjametsissä mukana (he jopa pyytävät itse päästä mukaamme!), mutta joskus marjamaasto on niin hankalaa lyhyille jaloille, että pienempien pitää jäädä piirtelemään mökeille. 

Mustikoita on tänä vuonna ihan tolkuttomasti ja ne ovat suuria kuin pensasmustikat ikään. Niitä on todella ilo kerätä!

Piirtäminen on nyt IN kaikilla lapsilla ja serkuilla myös. Paperia kuluu nippukaupalla ja paitoihinkin sai piirtää sadepäivänä ihan luvan kanssa. Ylemmässä kuvaparissa paitaa koristaa oma kuva ja kättä pramea nappikoru. Alemmassa kuvaparissa paidassa seisoo Peppi Pitkätossu ja sängyssä nukkuu Herra Tossavainen. Molemmat 3-vuotiaiden pikkuneitien kädenjälkeä.

9-vuotias poikani on erikoistunut nyt arkkitehtinä. Unelma talojen pohjapiirroksia syntyy tuon tuostakin. Taloista löytyy niin rentoutumishuone kuin turvahuonekin : ). Ompeluhuonetta unohtamatta!

Marjan poiminnan ohella olen työstänyt taas puutöitä. En löytänyt mistään työtilaani ompelulankatelinettä. Niinpä päätin työstää ne itse mökillä isäni nikkariverstaalla. Itseasiassa niitä syntyykin kaksi, kun toisesta teen seinälle laitettavan ja toisesta pöytämallin. Vähänkö puutyöt on kivoja! Etenkin kun isältä löytyy materiaalia ja kunnon koneita niitä varten.

Makoisaa marja-aikaa itse kullekin!

Kierrätysideoita kesämökillä

Tänä kesänä, kuten kaikkina elämäni kesinä, olemme paljon vanhempiemme mökeillä. Näihin kuviin olen yrittänyt poimia minulle rakkaimpia mökkijuttuja. Mökkikuvia tulee useammassakin postauksessa, sillä mökeillämme on niin paljon ihanaa kuvattavaa. Tämän postauksen hauskat kierrätysideat ovat isäni aivoituksia sekä hänen ja äitini käsialaa.

Vaikka monelle mökeillä ihanin ajanviettotapa on löhöily, niin minusta ja miehestäni upeinta on kuitenkin marjastaminen. Säilöttyjä marjoja ja hilloja varten isäni rakensikin mitä mainioimman kellarin kahden tontilla sijaitsevan kivenlohkareen väliin. 

Kesän viimeiset mansikat. Mustikkasatoamme esittelinkin jo aijemmin. Nyt vuorossa ovat vadelmat.... että eikun metsään...

Pitsiliinasta päivänvarjoksi

Ihana rentouttava pidennetty viikonloppu takana. Olimme perheen kanssa Turun Caribian kylpylässä ja Naantalin Muumimaassa.  Totaalinen poistuminen kodin töistä ja puuhista oli tarpeen itsekullekin.

Tässä postauksessa esitän terveiseni Muumimaailman Niiskuneidille, tuolle pyylevälle hempukalle, josta meidän pikkuneiti niin kovast tykkää.

Niiskuneidin päivänvarjo Neulanhaltijan tapaan:

Ostetaan kirpparilta edullisesti ehjä, puhdas, pyöreä pitsiliina ja kaunis toimiva sateenvarjo. Ratkotaan sateenvarjon kangas pois ja leikataan pieni reikä pitsiliinan keskelle, jos sitä ei liinassa itsessään ole. Ommellaan käsin liina kiinni varjon sakaroihin. Tärkätään varjo sumutepullolla, jossa itsevalmistettua sokerivettä. (1dl sokeria, 1 Dl kiehuvaa vettä).

Ja pyörähdellään kauniissa puutarhassa tai puistossa haaveillen suuresta rakkaudesta, kuten Muumilaakson Niiskuneiti.

Seuraava postauskin tuo teille muistoja Muumien Maailmasta isoäidinrusutarha -tilkkutyön kera.

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille! Toivottavasti kesä hellii meitä lämpöisillä ilmoilla!

Kaarnaveneitä

Eilen meillä vuoltiin kevään ensimmäiset kaarnalaivat. Naapuritalon pensaskarikkeesta löytyi niin upeita kaarnapaloja, että ajatukset lipuivat väistämättä vesille.

Kangasvarstoistani löytyi muutama pino miesten paitoja, joista lasten kanssa päätimme tällä kertaa työstää veneisiin purjeet.

Kaarnalaivojen valmistukseen tarvittiin seuraavaa:  Pajunoksa, puukko ja liimaa sekä kaarnaa ja kangasta. Vasaraa emme tarvinneetkaan, vaikka sekin kuvassa esiintyy ; )

8 ja 5 v pojat halusivat vuolla itse veneensä.

Ja leikata itse veneiden purjeet ja viirit. Pienemmille minä vuolin veneet ja leikkasin purjeet. Liimauksen lapset suorittivat itsenäisesti.

Upeita venosia tuli. Vesikelpoisuutta emme vielä ehtineet kokeilla, mutta välipalapöytää  veneet pääsivät koristamaan. Välipalapöytään valikoitui myös sinivalkoista käsityötä, josta enemmän seuraavassa päivityksessa.

Näistä paitakankaista olen työstänyt aijemmin poikein huoneen kattoon viirinauhan. Paitoja on vielä niin paljon, että niistä saattaapi tulla vielä postaus jos toinenkin ; )

Kevätretki & ötökkäterrario

Kevät on saapunut! Tänään johdatin pikku-tutkijamme luonnon ihmeiden pariin.

Kaapista kaivettiin ötökkäkirjat, lasiterraariot (= isot lasisäilykepurkit) ja ötökkähaavit, jotka tein loppusyksystä 2011 pajusta ja kalastajalangasta lapsille. (Haaveista postaus tuolla virkkaus -kohdassa).

Omasta pihakompostostista otimme syksyisten haravointiemme tuotoksista syntynyttä lehtimultaa ja lehtimössöä terrarioiden pohjalle pikkuötököiden telmimispaikaksi.

Ja tieto-oppaiksi pääsivät iki-ihana Viirun puuhakirja ja 8 v synttärilahjaksi saatu erittäin havainnollinen luonnontutkija -kirja.

Retkeltä löytyi ötököitä jos jonkinmoisia. Myyräkin oli käynyt labyrinttiensa rakennuspuuhissa.

Ensimmäinen voikukkaseppelekin pääsi koristamaan kutreja.

                                                               

Lopuksi vielä pikkukätöset naputtelivat ilmareikiä terraarioiden kattokorkkeihin.

Muutama voikukan verso lähti maistiaisiksi lounaallekin. Kyllä luonto on ihmeellinen!

Mukavaa kesän odotusta kaikille lukijoille!

(Kaikki kuvat ovat ottamiani, ethän kopioi niitä ilman lupaani. Unohdin nimittäin näistä kuvista nuo Copyright; Satu Itäpää tekstit)