Näytetään tekstit, joissa on tunniste roolivaate. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste roolivaate. Näytä kaikki tekstit

lauantai 9. helmikuuta 2019

Harry Potter -konekirjontaa


Tämän viikon torstaina Lahden kaupungin kirjasto järjesti upean Harry Potter Books Night -tapahtuman. Ja koska olemme koko perhe innostuneet jo vuosiaTylypahkan velhokoulun tarinoista, meille oli tietysti suuri kunnia päästä ilmiintymään kirjaston tapahtumaan. Samalla sain hienon aasinsillan tämän kuukauden blogiyhteistyölle Husqvarna Vikingin Designer Topaz 50 -kirjontakoneen kanssa, sillä pitihän tapahtumaan työstää pikkuvelholle velhoasukin, johon tarvittiin kirjailtua tupamerkkiä.

(Ja olen pahoillani kirjastolla otettujen kuvien heikosta laadusta. Kamera jäi hässäkässä kotiin ja kännykässä akku veteli viimeisiään, eikä salama enää toiminut. Niin tyypillista, niin tyypillistä ....)


Kirjaston tapahtumaa varten ryhdistäydyin elämäni ensimmäisen verkkokauppaostoksen suhteen, sillä löysin Etsy-verkkokaupasta upeat Harry Potter -kirjontakuviot, jotka minun oli ihan pakko ostaa omalle kirjontakoneelleni. Niinpä tilasin elämäni ensimmäisen paypal -verkkokauppaostokseni ja vielä ulkomailta! Hyvä minä! Eihän se ollut lainkaan vaikeaa. Postikulujakaan ei tullut, sillä kuviot lähetettiin sähköpostiini kirjontatiedostoina. Palvelu oli nopeaa, ihmeellisen vaivatonta sekä ennenkaikkea luotettavan ja turvallisen oloista.


Kaikki 6 Harry Potter -teemaista konekirjontakuviota saapuivat tiedostoina, jotka käyvät lukuisalle joukolle kirjontakoneita: Husqvarnalle, Tajimalle, Janomelle, Brotherille jne. Todella kätevää!!! Jokaisesta kuvasta oli myös useita eri tuuma-koko vaihtoehtoja.



Kuvat oli helppoa siirtää sähköpostista kopioiden tietokoneeni PREMIER +2 My Design -toimintoihin.

Huomasin samalla, että Designer Topaz 50 kirjontakoneenihan juhlii näinä päivinä yksivuotissynttäreitään! PREMIER +2 Ohjelmisto oli ladattu tietokoneelleni 10.2.2018. Onnea, onnea ja pitkää ikää luotettavalle kumppanille!!!



Voi jukra, kuinka hieno Rohkelikko -merkki! Tämä merkki toi "Ginny Weasley" -rooliin astuvan tyttäreni asuun upean yksityiskohdan.


Kuvat siirretään Designer Topaz 50 -kirjontakoneeseeni muistitikun kautta.




Ja niin kaikki osatamani upeat tupamerkit ja kelmienkartan teksti oli siirretty kirjontakoneelleni. Helppoa ja vaivatonta!


Ensimmäisenä kirjoin kaksi Rohkelikko merkkiä, toisen suurimmassa koossa tyttären käsilaukkuun, toisen pienimmässä koossa velhoviitan rintamukseen. Kirjonnan seuraaminen oli älyttömän mielenkiintoista ja jännittävää.


Voi että, kuinka inspiroivaa!





Laukkuun sujautettiin monenmaun rakeita ja taikasauva.


Lankoja kirjontakone ei osaa itse vaihtaa, vaan ihmistäkin tarvitaan kirjonnan valmituksessa. Kone ilmoittaa kyllä minkä värisellä langalla jokainen osa kirjonnasta tulee tehdä. Mutta niin älykäs kone ei ole, että ymmärtäsi onko kirjoja valinnut juuri suosittelemansa värin tai sävyn. Itsekin käytin vain niitä värejä, joita lankavalikoimissani oli, sillä en ehdi työpäivän jälkeen koskaan kirjontalankakauppaan.


Kirjontalankoina kirjontakoneissa käytetään kiiltäväpintaista erityisesti konekirjontaa varten suunniteltua ompelulankaa.


Seuraavaksi työstin Korpinkynnen vaakunan tyttäreni kaverille, "Luna Lovekivalle".

Kuvioissa oli yllättävän paljon kirjontapistoja. Tässäkin Korpinkynnen tupavaakunassa pistoja oli 26023 kpl.


Puskupuhin vaakunassa pistoja oli jopa 29251 kpl! En ikimaailmassa olisi itse osannut digitoida vastaavaa kuviota. Onneksi näitä voi ostaa valmiiksi digitoituna! 


Tämä vaakuna pääsi minun olkalaukkuuni.



Ja tottakai minun piti työstää vielä Luihusenkin merkki, joka ommeltiin kännykkäpussiin...



.. Ja Tylypahkan merkki, joka ommeltiin rahapussiin, jonne meillä oli sujauttaa jopa yksi velhokolikko :).



Ja kun kirjastossa kerta oltiin, tarvitiin myös lainatuille kirjoille kirjastokassi kelmien kartan tunnuslauseella varusteltuna.



Olin päättänyt työstää teema-asun ja kaikki asusteet hyvin pienellä budjetilla ja niinpä pengoimme vaatekaappimme löytääksemme jotain Ginny Weasleylle tuunattavaa.


Poikieni vaatekaapista löytyi yksi harmaa villapaita, johon ompelimme kolmireikäisellä nyöripaininjalalla Rohkelikon väriset puna-kelta-punaiset raidat.  (Kiitos villalangoista Kirsi Maritta ja Rikka)





Tytär työsti itse lasten neulekoneella rohkelikko -huivin  jo vuosia sitten ensimmäisen Harry Potter kirjan luettuaan. Tämä huivi pääsi kunniapaikalle kaulaan keikkumaan. Huivista suloinen postaus täällä. Kaveri sai myös  tyttären kanssa työstämämme tupsuhuivin Korpinkynnen viitan kaveriksi.





Polvisukat leikkasimme vanhoista sukkahousuista, laukkujen kankaat olivat omasta tilkkutyövarastostani, velhoviitat ja hatut työstimme poikiemme vanhoista roolivaatteina toimineista taikurin viitosta ja hame sekä kengät löytyivät tyttären omasta vaatekaapista. Ainut investointi Ginny Weasley -pukua varten oli siis tilaamani digitoidut kirjontakuviot.


Oli kyllä hieno ilta! Upeaa, että ihmiset olivat ilmiintyneet kirjastolle teeman mukaisesti ja kirjaston lastenosasto oli täynnä Tylypahkan velhotunnelmaa.


Lapset viihtyivät teema-bileissä koko illan klo 14-19. Oli kuulemma upea päivä kertakaikkiaan!

Seuraavassa postauksessa pääsette vielä hetkeksi Harry Potter -Books Night -tapahtuman valmisteluihin, koska siinä kerron taikalemmikeistä, joita Ginny Weasleylle tyttären kanssa valmistimme. 

Mukavaa helmikuuta teille kaikille!




tiistai 6. maaliskuuta 2018

Merenväenpyrstöjä ja pärskähdys


Roolivaatteiden ompelu on nyt vähän jäänyt päälle. Olen työstänyt jos jonkinmoista huivia ja viittaa viimepäivinä. Ja kaksi merenväen pyrstöäkin.


Olen testaillut erilaisia, blogiyhteistyönä saamani Husqvarna Viking Topaz- ompelukoneeni ompeleita ja tuhonnut viimepäivinä lahjoituskankaiden myötä kasvanutta kangasvarastoani.



Koska jotkut ompeleet näyttivät ommeltuina suomuilta, oli ihan pakko työstää joku suomullinen juttu.


Olette varmaan internetin ihmeellisessä maailmassa törmänneet niihin upeisiin neulottuihin mereneidonpyrstön mallisiin torkkupusseihin. Niin minäkin. Siitä se ajatus sitten lähti lentämään... tai sukeltamaan....


Kankaina pyrstöissä oli ensimmäisen kotimme olohuoneen mattasatiinipintaiset verhot. Olivat muka niin kalliit silloin  90-luvulla hankkia, että olen säästellyt niitä. Tähän kotiimme ne eivät kuitenkaan sovi minnekkään, joten nyt sakset saksivat muistot pyrstöihin.



Ja jotta projekti saisi vielä lisäulottuvuutta, ajattelin kuvata hoitolapseni sukeltavina merenneitoina valmistamani huopataustan päällä. Taustan valmistin viime vuonna tyttäreni Aloha-synttäreille, jonne linkki täällä.

Silitysrautani on nyt rikki, joten sori vaan ryppyinen tausta. Kenties ehdin silitysrautaostoksille tulevana viikonloppuna. Onko teillä suosituksia mikä rauta olisi hyvä? Minä silitän todella paljon, joten kovaan käyttöön sitä tarvitsen.






Merenneidonpyrstö ulottuu pienillä hoitolapsosillani ihan kainaloiden alle asti. He mahtuvat siis huopaalustalle hienosti pulikoimaan.

Että tälläistä tälläerää. Kuvailen lapsia sitten ilmojen lämmittyä, sillä nyt tuonne pakkaseen ei kyllä kukaan mene sukeltelemaan :). Kesties kuvista saadaan kivat äitienpäiväkortit.








lauantai 3. maaliskuuta 2018

Metsänhaltian rooliasu



Minulla on ollut mukava ja rentouttava talviloma perheeni kanssa. Olemme ulkoilleet, kylpeneet, syöneet hyvin ja levänneet. Vietimme viikon Ikaalisten kylpylässä täyshoidossa. Ah!

Käsitöihin en ole koskenut koko viikkona, mutta tässä postauksessa jotain jonka valmistin jo ennen talvilomaamme: tilaustyö ystäväni tekemää Youtube -elokuvaa varten, Metsänhaltian asu. (Laitan tähän linkin elokuvasta kun se valmistuu.)

Pitkästä aikaa sain siis kaivaa esiin sovitusnukkeni, jonka päälle asun muotoilin. Materiaaleina käytin Mari Mustonen Designilta saamiani lahjoituspellavia.










Lisäksi hyödynsin asuun minulle pieneksi jääneen ChillNorway neulemekon ja ompelemani pellavaisen viitan, jonka olin koristellut silkkihahtuvaruusuin vapaalla konekirjonnalla.

Video kuvataan talvella havumetsässä, joten suunnittelin metsänhaltian asun havunvihreä-valkoiseksi.


Lisäksi tarvitsin luonnollisesti hieman turkista, luonnon väristä villalankaa, vaahteran siemeniä ja tammenterhoja.





Lumena sai toimia valkoinen pellavakuitu ja lumihiutaleina kirjontanäytekansiostani poimimani, aikoinaan ompelemani pitsihiutaleet.


Asun muotoilussa noudatin Ziro Waste - menetelmiä eli pyrin minimoimaan kaiken materiaalin ylijäämän. Tässä kuvassa kaikki, joka 4 m pellavakankaasta jäi mekon valmistuksessa yli. Aika hyvin, siis.... pääosin vain hulpioreunoja.



Ja niin mekko hupullisine viittoineen valmistui.... Voi olla, että elokuvassa mekkoon sujautetaan vielä vähän havunoksia tai muita risuja luomaan kolmiulotteisuutta ja huomaamattomuutta.


Metsänhaltia voi piiloutua halutessaan suuren hupun alle.




Jännityksellä nyt odotan, että paukkupakkaset hieman poistuvat ja video saadaan kuvattua ja puku käyttöön.

Mukavaa maaliskuuta teille kaikille!