Sammaloitunut kivityyny kolmireikäistä nyöripaininjalkaa ja itserakentamaani silityslautaa apuna käyttäen

Niin se vuosi sitten taas vaihtui ja syyskaamos vaihtuu pikkuhiljaa aurinkoiseksi kevät-talveksi. 

Vielä on matkaa vihreään puutarhaan ja kukkaloistoon, mutta onneksi vihreää voi tuoda sisälle kotiinkin mieltä piristämään. Minäkin ompelin meille kesän kaipuussani vihreän sammaloitunutta kiveä esittävän jalkarahin lievittämään vihreän ja vehreän puutarhani ikävää.

Rahin villahuovan minulle antoi blogiyhteistyönä Iskun Tehtaanmyymälä, kolmireikäisen nyöripaininjalan sain blogiyhteistyönä Husqvarna Vikingiltä ja kuviointiin käyttämäni mattolangat kolleegaltani Kirsi Marittalta. Kiitos kaunis jokaiselle!

Kolmireikäisellä nyöripaininjalalla olen aijemmin ommellut myös leivinliinoihin koristeita. Postaus löytyy täältä. Ja näistä hyvin lanoliinisista ja paksuista villalangoista aijon myös virkata istuintabletteja metsäretkillemme. Mutta nyt ensin sammaloituneen kivityynyn pariin.....

Tyynyyn oli kiva testailla erilaisia leveitä kuvio-ompeleita, joita Husqvarna Viking Topaz 50 -koneestani löytyy.

Minulla ei ollut kiveen minkäänlaista kaavaa, mutta 12-vuoden vuoden käsi- ja taideteollisuus- ja muotoiluopinnot ovat ilmeiseti harjaannuttaneet silmäni näkemään mittasuhteet niin hyvin, että tyynyn pohjan ja päällisen suhteista ja mitoista tuli täysin oikean kokoiset ilman yhtään mittanauhalla tai viivaimella mittaamista.

Pitkästä aikaa otin myös käyttöön yhden opiskeluaikoinani itsetekemistäni silityslaudoista. Opiskelin 1990-luvulla pukuompelua ja koska tavallisilla silityslaudoilla oli hankalaa silittää istutettavia hihoja muotoonsa, tein kolme erilaista hihan istustuslautaa isäni kanssa puuhastellen. Yhden silityslaudoista möin opiskelukaverille, mutta kaksi on yhä minulla varastossa. Toinen on vielä pyöreämpi muodoiltaan. Käytin näitä silityslautoja myös huovutuskursseilla opettaessani. Niillä oli helppo höyrysilitysraudan kanssa kutistaa huopaa haluttuun kokoomn ja muotoon.

Pyöreän silityslaudan päällä silittäminen on kyllä ihanaa puuhaa. Ja vielä kun kyseessä on villakangas, on silittäminen kuin terapiaa. Niin kauniisti kangas taittui haluamaani muotoon.

Ja sitten tyynyn täyttäminen. Tämä tyyny imi sisäänsä 3 suurta käytöstä poistamaani nukkumistyynyämme. Tyynystä tuli tosi napakka ja tukeva. 

Ja siellä se sammaloitunut kivityyny nyt ihmettelee valkoisuutta ja odottaa kanssani kevättä ja kesää, jolloin pääsee olohuoneen sijasta terassille rahiksi.

Aijon ommella kivelle pari kaveriakin, mutta ensin pitää hankkia jostain aikamoinen määrä vanua, sillä meillä kotona ei vanua enää ole, sillä tämä tyyny söi kaikki vanuvarstoni.

Muutoinkin tein joululomalla aika radikaalia siivousta tarvikevarastossani. Heitin paperikeräykseen kymmenittäin vaatetusalan opiskelumateriaalikansioitani ja lahjoitin kaavaopin opiskelukirjojani uusille vaatetusalan opiskelijoille. Lahjoitin 2 jätesäkkiä kankaita kierrätykseen ja lajittelin askartelumateriaalit niin, että ne kuluisivat kutakuinkin pois kevään aikana hoitoryhmäni ja naapurin hoitoryhmän askartelutuokioissa. Joskus on hyvä päästää vanhasta irti ja pistää omaisuutta kiertoon, sitä enemmän tarvitsevalle, kuten itsekin olen saanut materiaalia niin lukuisalta määrältä lahjoittajia. Nyt minun pitääkin opetella sanomaan EI, jotta kaikki varastomme eivät täyty vain minun ja hoitoryhmäni materiaaleista, sillä kodissamme asuu muutama muukin ihminen :).

Mukavaa uutta vuotta teille kaikille! Voikaa hyvin!

Taskumekko Marimekon tilkuista tyttärelle

Tyttäreni ei ole lainkaan perinteinen rimpsuista, pitseistä ja pastelliväreistä tykkäävä tyttölapsi. Hän tykkää enemmän vaatteista, joissa on jujua ja kiva touhuta ilman pelkoa repeytymisestä tai suttaantumisesta. 

Yksi hänen lempparimekkonsa on ollutkin minun hänelle esikoulukuvaan ompelema musta jämäkangas-taskumekko, jossa on jujua ja jonka voi vetäistä trikoovaatteiden tai farkkujenkin päälle. Nyt kahden käyttövuoden aikana mekko oli kuitenkin haljuuntunut väreiltään lukuisissa pesuissa ja jäänyt kooltaankin vähän liian pieneksi.

Johanna- kaverini tyhjätessä kangasvarastojaan, kotiini kantautui oikein oivia essumekkokankaita uuteen essumekkoon (ja aika paljon muuhunkin!). Kiitos Johanna!!!!!

Ja niin vanha mekko pääsi kaavaksi ja uusi leikattiin hieman entistä leveämmäksi ja 10 cm pidemmäksi.

Wili- pupu oli ompeluprosessista taas hyvin innoissaan, jopa liiankin innoissaan... Luuli varmaan, että ompelen hänelle jotain uutta tyynyä tai tilkkutäkkiä.

Ja tälläinen mekko siitä sitten syntyi. Nopeasti, vaivattomasti ja ihan ilmaiseksi. Mekko pääsee tänään ensimmäiselle ulkoilutukselle tyttären päällä, kun kohta riennämme Lahden kaupungin teatteriin katsomaan Tuhkimo -näytelmää.

 Tänään saimme myös iloksemme taas pienen lumivaipan tänne Lahden seudullekin.

Iloista joulunaikaa teille kaikille! Älkää ottako jouluvalmisteluja liian vakavasti :)

Pitsikruunuja ja siniristilippuja itsenäisyyspäiväjuhliin

Meillä on taas askarreltu tuleva itsenäisyyspäivä mielessä.

Aamupiirissä olemme Vilja-hiiren kanssa pohtineet jouluun liittyviä asioita ja puuhailleet joulupuuhia niin leivontapäivinä kuin askartelupäivinäkin. Eilen leivoimme joulupipareina Suomen kartan mallisia pikkuleipiä ja tänään teimme ylihuomiselle suomenliput ja lauloimme Suomi-aiheisia lauluja. Olemme lukeneet myös joulukirjoja päiväleposatuina jo tovin ja hoitopaikka koristautuu joka päivä vähän enemmän jouluasuun.





Suomen liput ompelin lakanakankaasta vuoritetuiksi, jotta lippu heiluu tukevasti tangossa. Siniristin painantaan tein lapsille sablonan.

Värinä käytimme Serivärin kangasväriä.



Lipputangon varret sain lahjoituksena naapurin perhepäivähoitajalta, jonka kanssa tämän Suomi-projektin teimmekin yhdessä. (Kiitos ihana Saara T!)

Lipputangon alusta sain lahjoituksena Kirsi Maritta - perhepäivähoitajalta Säkylästä asti. (Kiitos ihana Kirsi Maritta!)

Molemmilla nämä tarvikkeet olivat pyörineet turhan panttina varastossa ja sitten kuin taivaan lahjana molemmat tarjosivat näitä minulle samana päivänä ja minä olin kuin puulla päähän lyöty kuinka asiat aina vain solahtavat hienosti paikoilleen ja projektimme saa siivet alleen.

Puuvillakankaan lippuihin sain myös lahjoituksena ex -perhepäivähoitaja Johannalta hänen siivotessa varastojaan. (Kiitos ihana Johanna V!)

Ja niin lapset kielikeskellä suuta painoivat omat lippunsa ja minä omani. Minun lippuni pääsi nyt koristamaan aamupiiriemme pihapiiriä ja tottakai itsenäisyyspäivänä juhlapöytäämme myös!

Ja koska minun hoitolapsistani suurin osa rakastaa prinsessaleikkejä ja prinsessa tarinoita, päätimme , että Suomessa voi olla tasavallasta huolimatta myös prinsessoja. 

Sain upean pitsilahjoituksen (Kiitos, ihana Annu!), joista poimimme kaunista leveää pitsinauhaa prinsessojen kruunuja varten. 

Kruunut tärkkäsimme edellisestä blogipostausprojektistani ylijääneellä veteenliukenevalla tukimateriaalilla salsa-purkkien päälle.

Ja näin hienoja niistä tuli!

Mukavaa itsenäisyyspäivää teille kaikille ja kiitokset kaikille askartelumateriaaleja lahjoittaneille!

Pitsisiä joulupalloja konekirjonnalla

(Tämä postaus sisältää blogiyhteistyötä Husqvarna Viking Suomen kanssa, Designer Topaz 50 -kirjontakoneen  ja veteen liukenevan kirjonnantukimateriaalin tiimoilta.)

Nyt se on alkanut, joulun odotus. Joulukoristeet pääsevät pikkuhiljaa sisälle kotiin varaston kätköistä ja muutama uusikin joulukoriste on valmistettu joululle 2018. Tänä vuonna teemana on pinkki ja valkoinen, ripauksella kaikkea muuta hauskaa ja iloista.

Tässä postauksessa pääsette tutustumaan kanssani Husqvarna Viking Designer Topaz 50 -kirjontakoneeseeni ja konekirjottuihin pitsimäisiin joulupalloihin.

Sain Husqvarna Vikingiltä käyttööni lukuisan määrä kauniita pitsimäisiä jouluteemaisia kirjontakuvioita, joita tässä postauksessa työstän.

Pitsikuviot kirjotaan veteenliukenevan kalvon päälle. Olen käyttänyt tätä kalvoa myös saumattoman muotoonkirjotun mekon valmistamiseen. (Tässä mekko) Mekon valmistin ompelukoneella vapaalla konekirjonnalla itselleni kasvivärjätyistä silkkilangoista. Silloin käytin kirjonnanpohjana yksinkertaista veteenliukenevaa kalvoa. Nyt konekirjonnassa käytän nelinkertaista kalvoa, sillä tikkejä tulee automaattisissa kirjontapitsikuvioissa niin paljon, että yksin-kaksin tai kolminkinkertainen kalvo repeää helposti kesken kirjonnan.

 Ensimmäiseksi kuvioksi valitsin tälläisen joulupallon. Tässä pallossa on 12883 pistoa.

Oli kertakaikkisen upeaa seurata viereltä kuinka pallo työstyi pistopistolta vain nappia painamalla ja kuinka jokaisessa pitsikoristeessa oli täysin erillainen työjärjestys. Osa koristeista alkoi keskeltä, osa reunoilta, osa vertikaalisti, osa kehänä.

Voi kuinka kaunista pintaa!!!!

Seuraavaksi kokeilin toisenlaista pitsipalloa. En poistanut vielä edellistäkään palloa kalvosta vaan kirjoin pallot vierekkäin. Näin säästin veteenliukenevan materiaalin menekkiä.

Tässä näkyy hienosti, kuinka eri tavoin eri kuviot oli ohjelmoitu.

Seuraavaksi valitsin tälläisen pallon.

Se alkoi työstyä reunasta reunaan vertikaalisti.

Lopuksi kone teki kaikkien pallojen reunaan satiinitikin.

Pistojen määrä palloissa oli todella hurja, kuten tässä 17971 pistoa,  ja kone raksuttikin palloa aika kauan.

Niin kaunis, niin kaunis....

Myös lankaa kului aika paljon. Yksi pallo söi puolirullaa kirjontalankaa eli neljään palloon meni 2 suurta rullaa lankaa. Mutta lopputulos oli langan loppuun kulumisen väärti.

Lopuksi leikkasin pallot irti veteenliukenevasta tukimateriaalista ja laitoin pallot odottamaan pesua hanan alla lämpimällä vedellä.

Koska veteenliukeneva tukimateriaalikin on minulle arvokasta materiaalia, en raaskinut heittää sitä yhtään roskiin. Vaan päätin kirjoa loppusilppuihin vielä muutaman joulukoristepitsin.

Laitoin yhden kalvon silpun alle ja yhden kalvon silpun päälle ja kirjoin 4 punaista tähteä jämäpaloja hyödyntäen. Ja tästä jääneen pikkusilpun säilöin pieneen muovipussiin tulevi tärkättäviä käsitöitä varten. (Seuraavassa postauksessani on pitsikruunuja, joihin tärkkiä käytin)

Kalvo sulaa jo pienestäkin pisarasta vettä, mutta sillä voi myös leikitellä, Jos tuotteen kastelee pikaisesti jää se limaiseksi, mutta tärkkääntyy vaikka mihin muotoon kuivuessaan. Jos taas tuotteen pesee ihan kunnolla pesuaineella, tulee tuotteesta todella pehmeä ja laskeutuva.

Ja niin meille syntyi muutama uusi joulukoriste.

Rauhaisaa joulun aikaa teille kaikille ja tulkaahan katselemaan kuviani ja tekemisiäni myös instagramiin @neulanhaltija - sivuille!

Ja kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille tästä vuodesta! Olette tukeneet käsityöharrastustani upean avokätisesti!