Mielenrauhaa

"Mielenrauhaa" -tilkkutäkkini valmistui eilen. Siitä tuli juuri selainen kuin haaveissani olikin; rauhallinen, seesteinen, leikkisä ja vaalea. Tämä täkin alkuvalmisteluja löydät täältä.

Tikkasin tämänkin tilkkutäkkini osissa. Osissa tikkaaminen helpottaa painavan täkin pyörittelyä ompelukoneen paininjalan alla.

Ommeltuja tilkkuja jäi vielä ylikin muutama, joten tein niistä elämäni ensimmäisen tilkkukaitaliinan. (Kaitaliinan tikkaus on vielä aloittamatta - valmistunee ehkä jouluksi...)

Tärkeää tikkauksen valmistelussa on huolellinen tilkkusaumojen silitys ja kaikkien kerrosten yhteen harsinta. Jotkut käyttävät harsinnan sijasta hakaneuloja, mutta itse tykkään harsimisesta, Se on kuin pikaversio käsintikkauksesta,

Tämän täkkini tikkasin vapaatikkauksella kiemurrellen ompeleita sinne tänne. Koneena käytin Husqvarna Viking Opal -konettani (blogiyhteistyö).

Tikkauksen jälkeen yhdistin tikatut kappaleet tilkkupinnoiltaan yhteen.

Yhdistyksen jälkeen leikkasin ylimääräisen vanun pois ja yhdistin vanun reunat löyhin käsinompelupistoin reuna-reunaa vasten.

Lopuksi käänsin ja ompelin käsin piilopistoin taustakankaan yhdistyssauman ja tikkasin sauman kohdalle samanlaista vapaatikkauskiemuraa kuin muuallekin täkkiin.

Täkin reunat huolittelin taustakankaalla, jonka olin jättänyt kauttaaltaan n. 4 cm suuremmaksi kuin peiton tilkkupinnan. Kun peitto oli täysin valmis, purin pois harsin langat. 

Nyt meillä alkaa runsaan metsämarjasadon keruun jälkeen omena-aika. Pudokkaista on syntynyt jo viikon verran mitä maukkaimpia piiraita ja paistoksia. Kuulemisiin siis seuraavan kerran omena-ajan loputtua!

Halaus kaikille!

Rouva kalenterissa

Alkukesästä tapasimme Husqvarna Vikingin kanssa yhteistyötä tekevien bloggareiden (helmoja ja hepeneitä, kototeko sekä ideoi -blogeista) ja Husqvarnan Marian kanssa. Kävimme läpi loppuvuoden blogiyhteistyökuvioitamme ja päädyimme yhteisymmärryksessä toteuttamaan blogeihimme tämän syksyn ompeluidea-, kone- ja lisätarvike-esittelymme samoista aihepiireistä kerran kuukaudessa. Tämä sopi minulle, sillä syksystäni on tulossa aika touhuntäyteinen opintojen ja nukketeatterikiertueiden kanssa, eikä näin ollen suurille ja ilmassa leijuville ompeluprojekteille ole aikaa eikä ehkä tarmoakaan. Heinäkuun teemamme oli asuste, elokuun kalenterin kannet, syyskuussa tutustumme paninjalkoihin, lokakuussa teemme heijastimia, marraskuussa tikkaustöitä ja joulukuussa teemme joulukoristeita.

Kalenterin kannet -aihe sopi minulle kuin valettu, sillä minun kalenterini alkaa aina elokuun puolesta välistä ja päättyy toukokuun loppuun. Kesällä ei päivistä ole niin väliä, eikä kuukausistakaan :). Kalenterin ompeluprojektiin ostin Prismasta. Sen on valmistanut burde ja siinä oli sopivasti vaihdettavaksi tarkoitettu kansikuva.

Kannet halusin tuunata vapaalla konekirjonnalla puuvillasamettikankangastilkuistani.

Ja niin alkoi työstyä kalenterirouva. En käyttänyt applikaatiossa lainkaan liimakankaita vaan asettelin tilkkupalaset aluskankaalle vieriviereen ja välillä vähän lomittain.

Rouvan valmistuttua leikkasin ylirepsottavat kankaat applikaatiosaksilla (ihan huippu sakset, suosittelen jokaiselle!). Sakset sain Husqvarna Vikingiltä ensimmäisessä blogitapaamisessamme.

Lopuksi siivosin samettinukat pois tarraharjalla.

Yksityiskohtaa rouvasta...

Ja näin tuli syyskalenteri kuosiinsa. Siinä minä hörpin lattea Kreetan uimarannalla loppusyksystä. Sillä jos hyvin käy meidän perhe lentelee viikoksi Välimeren maisemiin pahimman syyskaamoksen aikaan.

Keväälle voisin tehdä samaiseen kalenteriin hieman raikkaamman lookin.

Mukavaa elokuuta teille kaikille Mamban sanoin: "Vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä...."

Mielenrauhaa -tilkkutyön ompelua

Olen työstänyt joka kesä yhden tilkkupeiton. Tällekään kesälle ei tule poikkeusta, sillä Husqvarna Vikingin Maria innosti minua uuden tilkkutäkin aloittamiseen lähettämällä minulle blogiyhteistyönä  1/4 tilkkutyöpaininjalan. Kirje Marialta sattui tulemaan sopivasti sadepäivänä, joten mitäpä sitä muutakaan tekisi kotoilupäivänä kuin ompelisi :).

Halusin nyt työstää tilkkutäkin, jossa on selkeät kuviot ja maanläheiset hyvin vaaleat sävyt, sillä minulla ei ole vielä yhtään vaaleaa tilkkutäkkiä. Löysin netistä tälläisen tilkkutyömallin "Feng Shui" ja ihastuin siihen oitis. Omista kätköistäni löytyi 25 cm pituisia kaitaleita beigejä tilkkutyökankaita ja siitä se sitten lähti lentoon tämäkin tilkkutyö, kolmaskymmneskolmas tilkkutäkkini :). (Tässä linkissä myös sama malli iloisen värisissä kankaissa)

Kirkas ohjaimellinen tilkkutyöjalka 1/4  oli minulle uusi tuttavuus ja lähdin tutustumaan siihen innolla. Tilkkutyökankaita täkkiin keräilin kesälomareissuilla mm. Soilin käsityötarvikkeesta Tuulosen kauppakeskuksesta.

Myös Katri-ystäväni lähetti minulle omat beiget 45 cm x 45 cm kangaspalansa. Lopulta koossa olikin jo mukava rivistö kankaita sävysävyyn. Kiitos, Katri!!!!

Käytän tässä tilkkutyössä 10 cm, 5 cm ja 3 cm kaitaleita.

Kaikki blokit ompelen yhtenä sarjana lippuviirin tavoin.



Ohjaimellinen paininjalka on kertakaikkisen upea! Tästä paininjalasta en aijo enää luopua. Saumanvarat pysyivät vauhdikkaassakin ompelussa täsmällisenä.

Tämä paininjalka on luultavasti hyvä myös tikkauksissa, joten kokeilenpa sitä tämän täkin tikkausvaiheessakin.

Blokki koostuu 5 tilkusta.

Ja kuten aina jaksan mainita. Tilkkutyössä aktiivinen ja huolellinen silittäminen on ensiarvoisen tärkeää!































Lopulta silitetyt blokit leikataan oikean kokoisiksi. Minun blokeistani tulee 19 cm x 19 cm. Teen niistä tarkoituksellisesti huomattavasti suurempia kuin alkuperäisessä mallissa/ideassa. Näin vähäiset ja pienet kangaspalaseni riittävät täkkiin parhaiten. Mitä pienempi blokki, sen enemmän menee kangasta, koska saumanvarat "syövät" kangasta hurjan paljon.

Tässä vähän jo ompelemaani blokkirivistöä. Paljon on vielä blokkejakin ompelematta, mutta vielä on onneksi kesää jäljellä.

Kuulemisiin mustikka-ajan loputtua :) !

Pellava-silkkiviitta

Hyvää heinäkuuta teille kaikille uskollisille ja uusille blogini lukijoille! Olen yleensä näin kesällä aika saamaton tämän blogielämän kanssa. Kamera räpsyy kyllä kaikkialla missä perheeni kanssa liikumme ja käsitöitäkin syntyy lomailun ohessa. Tämä tietokoneella istuminen ja kuvien käsittely vain ei oikein jaksa innostaa kesällä, kun koko perhe on koolla ja ulkona on KESÄ. Mutta tässäpä nyt yksi pikainen ompeluprojektini, jonka tein tarpeesta suojella itseäni auringolta ja lämmittää itseäni koleampina kesäiltoina.

Tuolla blogin sivupalkissa on kuva joskus blogitaipaleeni alkuaikoina ompelemastani pellava-pitsiviitasta. Olen käyttänyt viittaa paljon ja pidän yhä siitä kovasti. Tämä nyt valmistunut uusi viittani on samaa Raijan aitan pellavaa kuin pitsiviittakin, mutta nyt suurensin viittaa ja muutin sen tekotapaa hieman sekä "vaihdoin" pitsit silkkikuituun.

Vanha viitta oli ommeltu kahdesta n. 80 cm kokoisesta neliöstä. Tämä uusi viitta on huomattavasti suurempi ja ommeltu yhdestä neliöstä, jonka keskelle leikkaisin pääntielle viillon. Viillon ja viitan reunakäänteet ompelin koneparsinnalla (suoralla kiemurtelevalla ompeleella) tilkkutöihin suunniteltua vapaankirjonnan paininjalkaa hyödyntäen.

Koneparsinnassa oleellisinta on ompelukoneen syöttäjän poistaminen käytöstä.

Pellavan kuvioin silkkikuidulla, jota olen ostanut vuosikymmen sitten Silkkituonti Merja Sorrilta. Olen käyttänyt silkkikuitua huovutuksen yhteydessä ja useiden taidetekstiilieni valmistuksessa. Otin työtavasta videonkin, mutta en näköjään osaakaan laittaa sitä tänne blogiin.

Ompelin silkkikuidut koneparsinnalla ruusun muotoon.

Ompelukoneena käytin blogiyhteistyönä saamaani Husqvarna Viking Opalia ja silkkilankana silkkituonti Sorrilta (myös kymmenen vuotta sitten ostamaani) silkkilankaa. Silkkilangan suurta puolaa varten olen hankkinut erillisen lankatelineen, josta kuva postauksen alussa. Telineen avulla lanka kulkee suureltakin puolalta hyvin eikä takeltele.

Ompelin viitan valmiiksi eräänä sateisena iltana. Silkkiruusuja laitoin vain viitan toiseen reunaan erukappaleen puolelle. Silkkikuitua olisi riittänyt koko viittaankin, mutta halusin jättää osan viitasta blankoksi.

Tässä vielä muutamia kuvia viitasta päälläni kuulaassa kesäillassa. Viitta tuli heti käyttöön. Sen voi myös pestä koneessa, sillä pitkäkuituinen silkkikuitu ei pesuista ole milläskään (etenkään jos viittaa ei linkoa mielin määrin).

Valkoisia ruusuja teille ihan jokaiselle!