Käykö teillä koskaan niin, että pyykkääjä nappaa tuolinkarmilta vaateläjän pesukoneeseen ja vahingossa koneeseen menee muutakin kuin sinne kuuluvaa? Neulanhaltijan kotona pesukoneestä löytyy usien legoja, pullonkorkkeja, tammenterhoja ja kaikkea pientä mitä pojat taskuissaan säilövät. Eräänä päivänä koneesta löytyikin sitten jotain suurempaa. Rakas monia vuosia palvellut Jackpotin neuleeni oli joutunut koneeseen muun punaisen pyykin mukana. Auts!
Koska Neulanhaltija on todella nuuka ja muistoissa kuulsi vielä hintalappu, joka neuleesta aikoinaan roikkui, piti piloille pestylle neuleelle keksiä uusi elämä. Laadukas neulospinta oli linkouksesta huolimatta pysynyt hyvänä, mutta paidan koko oli pienentynyt reilut kymmen senttiä kauttaaltaan.
Hetken pähkäilyn jälkeen neuleesta lähtivat hihat ja sivusauma koki viistouman. Ja voila` tyttäremme sai ihanan neuletunikan vai pitäsisikä sanoa huopatunikan... Ruusu ja lehdet on toteutettu pois leikatusta hihasta.
Osa neuleen hihasta päätyi tyttären sukkahousuista koottun mustekalan pääksi, joka on esiteltykin blogissa jo aijemmin
Yksi hihasta työstetty ruusu pääsi pajukranssiin, joka myös on esitelty täällä jo aijemmin. Mutta muutama ruusu ja toinen hiha jäivät vielä ilman sijoitusta.
Niinpä Neulanhaltija osti Lahden Alestalon kangaskaupasta puolitoista metriä laadulasta beessiä villakangasta ja päätti työstää tyttärelleen vielä villakangastakin, johon yhdistäisi piloille pestyä villaneuletta ja kaapeista löytyneitä pitsinpätkiä.
Neulanhaltijalla on kumma tapa aloitta työt aina "tärkeimmästä", niinpä nytkin työstyi takille ensin arvoisensa henkari. Takin synnyn voitte lukea seuraavasta blogipäivityksestä. (Hartiat ovat nimittäin taas vetreytyneet ja päänsärky helpottanut, joten käsitöiden valmistus jatkunee taas)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olen iloinen jokaisesta kommentistasi!