Yksitoista vuotta sitten ystävien läsnäollessa Neulanhaltija sanoi puolisonsa kanssa tahdon Oulun Rauhalassa. Oli kirpakka joulukuun toinen, mutta lumetonta kuten tänäänkin.
Käsityöläisenä ja juuri valmistuneena vaatesuunnittelijana Neulanhaltija toteutti häihinsä lähes kaiken itse aina alttarista tarjoiluastioihin ja kukkalaitteista pukuihin. Häiden teemana oli paju, pellava ja raakasilkki. Juhlien pääväreinä olivat luonnonvalkoisen ohella viininpunainen ja ruskea.
Itselleen Neulanhaltija ompeli ja kirjoi pellavanoloisesta raakasilkistä pitkän yksinkertaisen puvun, joka koristeltiin pienin silkkilangoin kirjotuin kolmiulotteisin pitsikukkasin. Näitä kukkaisia löytyi myös morsiustytön asusta ja ne toimivat myös somisteina lattialla viululla soitetun vihkimarssin ja häävalssin aikana.
Pukujen ohella Neulanhaltija työsti häihin pajua sielunsa kyllyydestä. Pajusta valmistuivat niin hääkutsujen sydän-koristeet kuin lähes kaikki tarjoiluastiatkin. Alttaripylväinä toimivat pajupylväät..
Yksityiskohta pajupylväästä joka sittemmin toimi nuorikon kodissa kaijutintornina.
Koska Neulanhaltija halusia poistaa häätapahtumasta kaiken eestaas seilaamisen, päätettiin vihkiminen ja juhliminen hoitaa samassa paikassa. Vihkimistä varten Neulanhaltija työsti vihkialttarin. Alttarin samettiin Neulanhaltija kirjoi petitpoint pistoin Pyhänhengenkyyhkyn vihkiristeineen ja 6 ristiä.
Tämä vihkialttari oli Neulanhaltijan muotoilu-uran ensimmäinen taidetekstiili. Nyt jälkeenpäin huvittaa tuo kaikki häiden etukäteisvalmistelujen runsaus. Vähemmälläkin olisi selvinnyt ja sormuksen saanut silti sormeensa. Mutta onneksi nuori rakastunut tyttönen teki tuon kaiken hyvällä mielin. Jäihän häistä nyt sentään jälkipolvillekin jotain käsinkosketeltavaa ... kun ne, uskomatonta mutta totta, itsesuunnitellut kultasepällä teetetyt vihkisormuksetkin ovat jo kertaalleet kadonneet teille tietämättömille ... No, se onkin jo ihan toinen tarina....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olen iloinen jokaisesta kommentistasi!