Verhoista vappumekoksi

Viikottaisella kirjastovisiitillä osui minun ja hoitolapseni silmiin ihastuttava kirja Mekkoni mun, Jennifer Paganelli. Lainasimme kirjan ja päätimme yhdessä tuumin toteuttaa kirjasta ainakin yhden mekon kevään tulon kunniaksi.

Varastostani löytyi äitini kodinhoitohuoneen vanhat puuvillaiset, mattasatiinipintaiset salusiiniverhot, joiden kuosi ei ollut puhutellut minua ikinä. Pikkuneidin mielestä kangas oli kuitenkin ihastuttava ja niinpä mekko päätettiin tuunata vanhoista verhoista. Tykötarpeiksi löytyi varastosta vielä kelallinen turkoosia vinonauhaa, jota käytetty aijemmin myös samaiselle neitokaiselle työstetyssä sateenvarjohamosessa sekä tyttäreni kummitädiltä saatuja paitakangaspakanloppuja. Kiitos Katri, olen hyödyntänyt paljon sinulta saamiani kangaspakkojen loppuja! Ja äidille myös kiitos verhoista!

Äidin salusiiniverhojen yläkappa päätyi mekon miehustaksi. Alakappojen sivut ommeltiin yhteen ja laskostettiin mekon hameosaksi. Mekon kädenaukot ja kaula-aukko huoliteltiin vinokaitaleen avulla Mekkoni mun -kirjan ohjeiden mukaisesti. Itse olisin työstänyt miehustaan alavaran, mutta päätin nyt kokeilla tälläistä tapaa ja hyvin näytti toimivan : ). Rimpsu mekon helmassa oli jo äidin salusiineissakin. Kirjan mekoista rimpsu puuttui, mutta me halusimme sen ehdottomasti säilyttää.

Paitakankaasta työstyi rusetti, jonka ompelin kiinni käsin toiseen sivusaumaan Mekko oli kaavoitukseltaan niin väljä, että vetoketjua tai nappeja ei tarvittu. Rusettivyö kasasi ylimääräisen väljyyden huomaamattomasti pois.

Kyllä nyt passaa tulevissa vappujuhlissa pyörähdellä!

Neidin paita Benettonilta, kumisaappaat Nokian klassikot ja sukkikset H&M.stä.

Tuunauksessa on myös toinenkin mekko, joka mallin oma tyttäreni löysi uusimmasta SuuriKäsityö-lehdestä. Mekkoa varten silputaan kirpparilta löytynyt naisten kesämekko. Mutta tämä mekko on vielä aivan vaiheessa... ja jotenkin minusta tuntuu, että siitä työstyy kesämekon asemesta kesäinen yöpaita, jossa voisi sitten viljapellon laidalta keräillä juhannuskukkia tyynyn alle.... Mutta aika näyttää, nämä mun projektit on aina niin kovin eläväisiä : ).