Ihmisapinoille/alkuihmisille vaatteita

Olen ilokseni päässyt yhdeksi osaksi mukavaan Lahden Lauantainäyttämön harrastajateatteriporukkaan. Vastuualueikseni tulivat roolituksessa puvustus ja lavastus. Tämän syksyn saan siis työskennellä kannustavassa ja taitavassa tiimissä hassunhauskojen teemojen ympärillä. Työstämme upean ohjaajan (Tytti Jäppinen) ja iloisen näyttelijätiimin kanssa Tuomas Parkkisen Puhelinluettelo -komediaa.

Tässä postauksessa saatte jo vähän esimakua esityksen alkutapahtumasta, jossa ihmisapinat tahi alkuihmiset ideoivat puhelinta ja puhelinluetteloa. Tai itseasiassa, ette näe vielä noita hauskoja tapahtumia, vaan pukuja, joita olen näyttelijöille lähes nollabudjetilla valmistanut. Postauksen lopussa on linkki näihin valmistamiini pukuihin näyttelijöiden yllä. 

Kyllä on taas blogiyhteistyönä saamani Husqvarna Opal saanut laulaa kerran ja toisen. Kone on pistellyt mukavasti sekä tekonahkaa, että aitoa turkista, huopaa ja villakankaita, paksuja kerroksia ja kummallisia yhdistelmiä. Hyrrrrrr....

Ja koska pitkästä aikaa pääsin työstämään roolivaatteita, päästin koko pöljyyteni valloilleen ja annoin mielikuvituksen lentää.... ja tästä tekonahkaretaleesta se ajatus sitten lähti...

Ensin vähän työstin huovuttamalla, vanuttamalla ja värjäämällä huoparetaleita, joista voisin ommella pukuihin vatsalihaksia ja luita, sitten puhdistin kaappini ruskean sävyisistä kankaista ja tyhjäsin niihin spraymaalipurkit tyhjiksi.

Viidakkorummun avulla sain läjäpäin aitoja turkiksia sekä tekoturkiksia ja siitä sitten pistin ommellen parastani viidelle alkuihmiselle, kolmelle uhkealle urokselle ja kahdelle hemaisevalle naaraalle. Kiitos mitä kaunein kaikille materiaalia lahjoittaneille!!!!! Ja koko Lauantainäyttämön tiimille!

Yhtään neulaa en edes saanut tämän projektin aikana poikki! Kaikki sujui kuin rasvattu!

Ja niin ne puvut sitten iltatyönä valmistuivat. Alla kuvakollaasia kaikkien viiden alkuihmisen asuista, joita Puhelinluettelo -esityksessämme tullaan näkemään sekä livenä että videotallenteena.

Eli tervemenoa lippuja varaamaan heti, heti, heti.... TÄÄLTÄ!  Ja tervetuloa nauramaan ja viihtymään joulu-, tammi ja helmikuussa hulvattoman komedian parissa.

Johtajauros 

Ja hänen raskaana oleva rouvansa.

Nuorempi pyrkyrikomistusuros.

Nuori hemaiseva naaras.

Ja lopuksi vielä Insinööriuros, joka ei ole ehtinyt bodailemaan tai metsästelemään.

Tein myös kullekin alkuihmiselle karvakengät, tuunaamalla kuumaliimalla, spraymaalilla ja tekoturkiksilla vanhoja muovikenkiä.

Ihana prokkis, joka ilokseni jatkuu vielä..... Kuvia apinoiden päällä löydät TÄÄLTÄ!

Mukavaa syksyä teille kaikille!

Mansikkalaatikosta puutarhaksi ja sängyksi

Syksy on saapunut ja syyssateen ropistessa kattoon ja hoitolasten nukkuessa on hyvä välillä kerrata tietokoneen kuvakansioita ja katsella mitä kaikkea sitä onkaan alkusyksyn aikana touhuttu. Tässä postauksessa pari kierrätysaskarettamme.

Nämä askareet työstyivät Prisman pihan mansikkamyyjiltä kesäkuussa saamiini laatikoihin. Toiseen tehtiin lasten omana yhteistyönä pieni puutarha keijuille ja pikkueläimille, toiseen työstimme vauvanukelle ja pehmoleluille vuoteen.

Muistan itse ala-asteen kouluajoiltani vastaavan projektin, jossa teimme pahvilaatikkoon pienoismetsät. Se oli todella kiehtovaa ja mikä onni olikaan kun pikkumetsä alkoi kasvaa syksyllä sieniä. Hoidimme pikkumetsää kaverini kanssa todella suurella rakkaudella.

Ja suurta iloa on ollut tästäkin pikkupuutarhasta, jossa on syksyn mittaan leikitty jos jonkimoisia leikkejä.

Pikkupuutarhalaatikko sijaitsee on terassillamme ja saa siellä tarvitsemansa kosteuden, joten se ei ole tällä kertaa tarvinnut minkäänlaista huolenpitoa. Mutta vois sitä iloa, kun sammaleesta putkahtelee uusia versoja (mistä lie rikkakasvista).

Toiseen laatikkoon työstimme leikkipedin jämäkangastilkuistani.

Ihana, rauhallinen blogiyhteistyönä saamani Husqvarna Opal tassuttelee yläsyöttäjän kanssa niin verkkaisesti, että lapset saivat itsekin ommella pikkupetivaatteita.

Kaasupoljin oli lasten ommellessa vanhalla jakkaralla ja ompelutuolin päällä oli pieni matkalaukku nostamassa lasta hieman ylemmäs.

Ja niin siitä sitten syntyi hyvä pieni peti. Ja pedin myötä alkoivat kivat kotileikit.

Mukavaa syksyä teille kaikille! Ja tervetuloa instagramiin @neulanhaltija seuraajiksi.

Onnellisten tilkkutäkki

Olen ilokseni saanut tämän syksynä kantaa korteni kekoon Lahden lauantainäyttämön harrastajateatterin toimintaan. Olen saanut huseerata upeassa työryhmässä teatterin kulisessissa, puvustuksessa ja lavastuksessa. Rakennamme ihastuttavien ihmisten kanssa hassun hauskaa teatteriesitystä: Puhelinluettelo (käsikirj, Tuomas Parkkinen, ohj. Tytti Jäppinen).  

Näytelmän puvustuksessa olen tähän mennessä keskittynyt "apina-ihmisten" puvustukseen (siitä lisää tuonnemmissa postauksissa) ja lavastuksessa sisustustekstiileihin, kuten tilkkutäkkeihin, joilla näytelmän kotien tunnelmia on helppo vaihtaa lennossa.

Yksi näytelmän perheistä on hyväsydäminen Onnelan perhe, jossa asustelee herttainen höppänä isoäiti, hänen poikansa ja pojanpoikansa. Heitä varten ompelin jotain iloista, herisyvää ja nostalgista.....

Eli perusneliö -tilkkutäkin 70-luvun  pussilakanoista. Lakanat sain lahjoituksena anopiltani (Kiitos!!!!). Näissä lakanoissa olen minäkin useamman yön nukkunut kesämökillämme.

Peiton työstin neljän eri kukkalakanan kaitaleista, jotka leikkasin yhteenompelun jälkeen vastakkaiseen suuntaan, neliöiksi. Helppoa ja nopeaa; sellaista höppänän mummon harrasteompelua :).  

Peiton tikkasin kolmessa osassa vapaakirjonnalla.

Tikatut kaitaleet yhdistin toisiinsa ompelukoneella ommellen ja yhdistyssauman peitin nurjalta puolelta kaitaleella.

Yleensä ompelen erikseen tikattujen osien yhdistyssaumankaitaleen käsin piilopistoilla kiinni peittoon, mutta nyt toimin toisin, sillä halusin saada peiton nopeasti valmiiksi (kahdessa illassa) ja myös saada sen näyttämään enemmän "höppänän mummun" harrastajaompelijatyöltä. (Käsin ommellen sauman tikkaus ei näy oikealla puolella, ompelukoneella ommellen se näkyy.)

Lopuksi kanttasin vielä reunat kaksinkertaisella kaitaleella. Täkin ompelin blogiyhteistyönä saamallani Husqvarna Viking Opal - ompelukoneella.

Ja tälläinen siitä sitten tuli: Oikea retropeitto. (Ehkä joskus vielä ratkon tuon yhdistysompeleen pois ja ompelen kaitaleen reunat käsin, mutta nyt rahkeet eivät riitä käsin ompeluun, koska vierillä on niin monta projektia ja päivät touhuan käsitöiden ulottumattomissa perhepäivähoitajana)

Puhelinluettelon ensi-ilta on Lahden Pikkuteatterilla pe 24.11 klo 19. Muut esitysajat löytyvät täältä. Tulkaa ihmeessä katsomaan ja nauramaan :).

Mukavaa syyskuuta teille  kaikille! Me jo kovasti odotamme hoitolasteni kanssa puutarhatontun lyhdyn sytyttämistä kotinsa edustalle :).

Helmitöitä lasten kanssa

Huomenna 17.9 klo 13-17 Lahden Pikkuvesijärvellä eli lahtelaisittain Pikkuveskulla on meidän yksityisten perhepäivähoitajien järjestämä KOKO PERHEEN RIEMUKAS SYYSPÄIVÄ. Tapahtumassa on mm. poniratsastusta, pomppulinnoja, onnenpyörää, kasvomaalausta, temppurataa, lelunvaihtopiste, makkaranpaistoa ja kahvila. Minä toimin yhtenä ohjaajana ilmaisessa helmiaskartelupisteessä.

Pajaa varten lukuisat perhepäivähoitajat lahjoittivat minulle puuhelmiä ja rautalankaa askarteluvarastoistaan.

Omat hoitolapseni pääsivät tekemään näytteitä ja se osoittautuikin erityisen mielekkääksi puuhaksi.

Yksinkertaisista helmiympyröistä saa iloa niin helmien pujotteluvaiheessa kuin valmiina helmirinkulanakin.  Helmirinkulaa voi käyttää rannekoruna, pannunalusena, ikkunakoristeena, pehmolelun kaulapantana tai vaikka tulevana jouluna joulukuusen koristeena

Näkemisiin siis lahtelaisten lapsiperheiden kanssa huomenna Pikkuveskulla klo 13-17. Mukaan kannattaa ottaa pikkurahaa pikkuostoksia varten. Syyspäiväntuotto käytetään Perhepäivähoitajien virkistäytymiseen ja siitä lahjoitetaan osa ensi- ja turvakodille.

Samaan aikaan Lahden satamassa on muuten kalamarkkinatkin, joten Vesijärven rannalta löytyy nyt sunnuntaipäivälle puuhaa ja nähtävää kerrakseen.