Neulanhaltijan perheessä on ollut tapana ikuistaa lasten ensimmäisiä pääjalkas-piirroksia tekstiileihin. Yleensä homma on toiminut niin, että Neulanhaltija on ommellut sisustustyynyn tai pyyhkeen, johon lapsi on piirtänyt kuvan kangastussilla. Piirros on jätetty joko kangastussiversioksi tai sitten Neulanhaltija on kirjonut sen piirrosjälkiä pitkin käsin tai ompelukoneella.
Tällä kertaa meidän 4,5-vuotias taiteilijamme oli kuitenkin sukkelampi ja piirsi kuvansa Neulanhaltijan kirjomaan pellavakangastilkkuun puuvärein ihan oma-alotteisesti, vaikka kyseinen kirjomus oli tarkoitus toteuttaa aivan toisin.
No, koska nämä Peppi Pitkätossu, Tommi ja Annikka -ukkelit olivat niin sympaattisia, ei niitä raskinut pestä pois. Neulalanhaltija päätti kirjoa ne käsin luolamaalaustyylistä hieman näkyvämmäksi. Samalla osittain kirjottu pellavatilkku koki muodonmuutoksen. Lapsen piirros pääsi raidaksi tyynyn keskelle.
Neulanhaltija on tosiaan käyttänyt lastensa kanssa tätä tekniikkaa aijemminkin, sillä lasten ihastuttavat piirrokset on ollut hyvä arkistoida näin. Tyynyjen tyyli on ollut aina klassisen tyylikäs, koska äitinä toivoisin, että ne löytäsivät joskus paikkansa myös lasten omista kodeista heidän lentäessään pesästä. Materiaaleina olen käyttänyt aina pellavaa, sillä se on materiaalina ryhdikas ja arvokkaan oloinen.
Tässä vielä kuvia aijemmista Neulanhaltijan lasten piirroksilla kuvioiduista sisustustyynyistä.
"Gorillat" v. 2008. Kuva piirretty mustalla kangastussilla.
" Apinat" v.2008. Kuva piirretty mustalla kangastussilla.
" Parrakas merirosvo" v. 2010. Kuva piirretty haihtuvajälkisellä tussilla. Neulanhaltija on kirjonut kuvan käsin lapsen piirroksen mukaisesti.
Tämän tyyliset tyynyt olisivat Neulanhaltijan mielestä oivia isänpäivälahjoja tai mummin, vaarin tahi kummin joululahjoja, jotka säilyisivät tyylikkäinä aarteina sukupolvelta toiselle. Pellavakangas on toki aika kallista, mutta sen sijasta voi aivan yhtä hyvin käyttää vaikka tukevaa puuvillaa ja kierrätettyä farkkua. Mutta alkää käyttäkö ainakaan siustustyynyissä lakanakangaspuuvillaa, sillä se on kovin halvanoloista ja rypistyessään näyttää melko karmealta.
Ooh! Tämä onkin ihana tapa säilöä lasten piirustuksia.. niitä odotellessa pitääpä painaa mieleen. Teetkö tällaiset työt aina sillä periaatteella, että lapsi piirtää kuvan suoraan kankaaseen, vai oletko jäljentänyt kuvia myös paperille piirretyistä töistä? Miten se tapahtuisi? Kun se kangaspala ei saata olla ulottuvilla silloin kun inspiraatio iskee :)
VastaaPoistaLasten piirrokset voi tosiaan taltioida suoraan kankaille vain silloin kun kynä, kangas ja piirrustusispiraatio ovat samassa paikassa samaan aikaan. Usein näin ei ole. Hyvä tapa siirtää lasten piirrustuksia kankaalle on jäljentää ne alkuperäiseltä piirrustuspaperilta leivinpaperille, kaavapaperille tai veteenliukenevalle tukimateriaalille (josta lisää keväämmällä) tms. Ompelun jälkeen paperit poistetaan repimällä tai liuottamalla.
VastaaPoistaLasten taideteosten siirtämisestä tekstiileihin on tulossa lisääkin ideoita tässä syksyn mittaan kunhan vain ehdin niitä kuvailemaan, joten kannattaa seurailla blogia ja lukaista lastentaidetta -tunnistekentän juttuja.
Vau! Tämä on pakko toteuttaa. Tyynyjä ei ole koskaan liikaa ja voisihan tehdä vaikka torkku- tai päiväpeittoonkin! Nuo ukkelit on hauskoja ja merirosvo huikea!
VastaaPoistaTämä on kyllä mahtavin idea mihin olen törmännyt pitkään aikaan! Omia lapsia ei ole, joten pitää odotella että kavereiden muksut oppii pitämään liitua kädessään. Ihania!
VastaaPoistaKiitos! Tämä on hyvä tapa säilöä rakkaat piirrokset, jotka muutoin rytistyisivät ja katoisivat ajan kanssa paperivuoreen.
Poista