Neulanhaltijan talossa on eräs päivittäinen tapa, josta Neulanhaltija ei tingi kuin poikkeustapauksissa. Meillä on jokapäivä lasten kansa yksi vartin mittainen hetki, jolloin talossa kuuluu vain seinäkellon raksutus. Tämä hetki on yksi lasteni kanssa jaksamiseni perusta. Hiljaisen hetken viettäminen on peräisin mummolastani, jossa maatalon toimet taukosivat puolenpäivän jälkeen väen mennessä ruokalevolle. Minä muistan kuinka pienenä tyttösenä nautin suunnattomasti noista hiljaisista hetkistä tuvan sohvalla mummolan kellon tikitystä kuunnellen. Sinä hetkenä jotenkin aisiti aina elämän kauneuden ja herkkyyden.
Usein Neulanhaltija istuu tämän hetken teekupposen seurassa. Lapset lepäilevät joko nukkuen tai sarjakuvia lukien.
Neulanhaltija pyrkii hauduttamaan teensä pitkän kaavan mukaan aina kun siihen on mahdollisuus. Omassa kodissa se onnistuu aina. Hauduttuvan teepannun päälle pujotetaan usein tämä kirppikseltä parilla eurolla löydetystä ristipistotaulusta tuunattu pannumyssy.
Pannumyssyn ristipistokuvat Neulanhaltija on applikoinut pannumyssyyn vapaalla konekirjonnalla eli koneparsinnalla. Myös pannumyssyn tikkauset on työstetty vapaasti parsinpaininjalalla kiemuroita ommellen. Taidokkaasti pistellyn ristipistokuvan saumanvarat ovat vain 1- 2 mm levyiset.
Sinisen hetken liinakin on kirpputorilta. Neulanhaltijan miehen kummitäti osti sen Ruotsista Neulanhaltijalle 30-vuotislahjaksi. Keraamiset kupit on ostettu Tervolan käsi-ja taideteollisuusoppilaitoksen myymälästä. Ne on suunnitellut ja valmistanut v.1999 Karoliina Niskanen. Lautaset ovat Neulanhaltijan pikkusiskon Heidi Liukkosen käsialaa.
Yksityiskohta pannumyssyn taustaa koristavasta kahvikupposesta.
Kaunis kattaus tekee arjestakin juhlaa...
Ihku pannumyssy. Tekee mieli hankkia teepannu ihan sen vuoksi että voisi ideoida jonkun ihanan pannumyssyn!
VastaaPoistaItse olen tosi huono panostamaan kattaukseen, ihailen kyllä muiden kattauksia tosi sujuvasti :) - vähän aikaa sitten ajattelin kuitenkin skarpata, kun lasten alituinen ruokapöydässä temppuilu ja sotkeminen alkoi ottaa liikaa pannuun. Ihme ja kumma: jo se että yhdessä laitetaan pöytään tabletit tai liina ja katetaan yhdessä astiat, antoi lapsille merkin, että käyttäytyäkin voi paremmin. Ei toki täydellisyyteen tällä päästy, mutta suuntaus parempaan! Ja lapset rakastavat olla avuksi, eli asetella tabletteja ym.
Nämä mun kommentit on aina vähän asian vierestä, toivottavasti ei haittaa!
Seuraavaa postausta odotellen :)
Neulanhaltijan sisällä asuu varmaankin pieni mummo, joka rakastaa salaa ristipistoja, pitsejä ja samettia - kaikkea brameaa ja salonkikelpoista. Blogiin on siis tulossa jatkossakin jotain ristipistojen ja pitsien tuunausideoita.
VastaaPoistaNeulanhaltijalla on tapana kattaa aina ruoka - ja kahvipöytä kauniisti. Olimmepa sitten kotona tai kesämökillä. Kaunis kattaus on puoli ruokaa, kuten sanotaan. Silti meidänkin perheessä lapset käyttäytyvät välillä pöydässä kuin haaskalle päässeet hyeenat... Tapakasvatus on vielä siis pahasti kesken täälläkin...
Itse olen huomannut, että elävä tuli kynttilöissä tai lyhdyissä kauttauksen yhtenä osana rauhoittaa lapsia hyvin. Siksi meillä poltetaankin aika paljon kynttilöitä. Vanhingoilta ollaan vältytty ainakin toistaiseksi, sillä kukaan lapsistamme ei ole osoittanut kiinnostusta mennä näpräilemään tai puhaltelemaan tulia ilman aikuisen apua.
Kaunista!
VastaaPoistaKiitos! Pidän kauniista asioista.... ja käsintehdyistä kirjonoista.
Poista