sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Perhosia kevääseen Topaz -kirjontakoneella


Tämä postaus sisältää blogiyhteistyötä Husqvarna Vikingin kanssa.


Sain blogiyhteistyön merkeissä Husqvarna Vikingiltä Topaz-ompelukoneeseeni konekirjontalaitteen. Ennen joulua testasinkin jo vähän lasteni kanssa kirjontalaitetta joululahjapostauksessani. Nyt halusin testata millaista koneella olisi tehdä kolmiulotteisia perhosia.




Konekirjonnassa ompelukoneeseen liitetään kirjontaosio ja kirjontakehä.




Otetaan ohjekirja ja kirjontakuvioiden mallikirja käteen ja vaihdetaan koneeseen kirjontaneula.



Konekirjonnassa käytetään myös erityisiä konekirjontalankoja, jotka ovat ohuempia, liukkaampia ja kiiltävämpiä kuin normaalit ompelulangat.


Koneeseen vaihdetaan myös erityinen R-paininjalka eli konekirjontajalka, josta puuttuvat paininjaloille ominaiset sukset kokonaan. (Vapaakirjontajalka eli parsinjalka on hyvin samanlainen.)


Ompelukone ompelee kuvion täysin itsenäisesti, mutta lankoja se ei osaa vielä itse vaihtaa, joten jokaisen langanvärivaihdon kohdalla koneen ommel pysähtyy ja koneen näytölle tulee kuva ja teksti mitä pitää seuraavaksi tehdä eli "vaihda lanka" ja langan värikuva.

(Niin viisas kone ei kumminkaan ole, että tietäisi minkä värisen langan siihen pujotan, joten minunkin perhosistani tuli hyvin monen värisiä!)


Koska halusin kolmiulotteisen perhosen tuplasiivin, työstin kahdet perhosen siipiparit, isomman ja pienemmän, joista pienemmän leikkasin irti kirjonnassa käyttämästäni pohjakankaasta.


Sitten kone tikkasi vimmatusti siivet yhteen toukkakuviolla.



Ensimmäisen perhosen siivet kiristivät hieman pohjakangasta, koska kirjontakehäni ei ollut varmaan riittävän tiukalla, mutta minua se ei haitannut, sillä tarkoitus olikin leikata koko perhonen irti pohjakankaasta.


Aloitin heti toisen perhosen tekemisen ja siinä sainkin oppia taas uuden asian, sillä yks kaks kone ilmoitti, että alalankani oli loppumaisillaan kesken kirjonnan.



Kone ehdotti kuitenkin automaattisesti ratkaisua ongelmaani ja kehotti painamaan näytöltä "puolausasento" -painiketta.



Ja tsadaa, kone siirsi itse kirjontakehän pois puolakotelon päältä ja sain puolattua helposti puolan taas täyteen lankaa. (Puolalla käytän kirjonnoissa saumurilankaa, sillä se on tavallista ompelulankaa ohuempaa ja edullisempaakin)


Puolauksen jälkeen painoin "Nykyinen asento" -painiketta ja kone oli taas kirjontavalmiudessa juuri samaisen piston kohdalla, johon ennen puolausta olin kirjonnan lopettanut.


Ja niin minä katselin kun kone surruutteli tämänkin perhosen valmiiksi asti.







Ja niin niitä sitten alkoi syntyä enemmänkin. Näistähän saisi johonkin vaatteeseen ihania yksityiskohtia, tai hiuspinneihin koristeita, tai kukka-asetelmiin kesäntuntua tai tallukkaisiin keveyttä tai... tai.... vain mielikuvitus on rajana.


Mutta koska vielä on talvi ja lumihiutalleet ovat seuraavan viikon askarteluissammekin teemana, tein vielä yhden lumihiutaleenkin mahtavalla koneellani. Onpa hauskaa ja mielenkiintoista! Näihin kirjontajuttuihin palaan varmasti vielä blogiyhteityöni merkeissä uudelleenkin.

Mukavaa huomista Ruuneperin päivää ja tulevaa laskiaista teille kaikille!


9 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos, niin on ja uudesta satsista tulee varmaan vielä upeampia, kun työstän ne veteenliukenevan tukimateriaalin päälle, jännää....

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos! Ihastuttavaa kitchiä, kertakaikkiaan :)

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos! Seuraaviin kokeilen katoavaa tukimateriaalia, niin saan siipien reunat vieläkin siistimmiksi.

      Poista
  4. Voi vitsi kuinka ihania, kyllä täällä tyttöset olisuvat aivan ihastukissaan <3. Minä koristelisin noilla varmaan pääsiäisoksia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä ovat kyllä ihania! Muutama perhonen tulee ainakin seuraavaa nukketeatteriesitykseeni, jota aloin työstää eilen :). Mukavaa kevättä sinulle!

      Poista
  5. Vautsi! On kyllä upeita koristeita ja mikä kone! Tuon parissa on taatusti mukava puuhastalle. Hmm..mitäs minä koristelisin..vaikka sellaisen pitsimäisen kauluksen:) Näin nimittäin Käden taidot kirjassa sellaisen, joka oli ommeltu kirjovalla koneella, siinä käytettiin just tuota veteenliukenevaa tukimateriaalia. Oh, voi jos joskus pääsis kokeilemaan:) Mielenkiinnolla odotan tulevia postauksia ja koneen esittelyä.

    VastaaPoista

Olen iloinen jokaisesta kommentistasi!