tiistai 5. kesäkuuta 2018

Vedenhaltianukke


Kesäinen tervehdys teille kaikille!

Olen taas työstänyt vähän seuraavaa nukketeatteriproduktioani eteenpäin. Tässä näytelmässä käyn läpi luonnon- ja ympäristön suojeluun liittyviä teemoja. Olen aijemmin jo työstänyt pari nukkea, Metsänhaltijan ja Ilmanhaltijan tähän produktioon, joista postaukset löydät täältä ja täältä.

(Tämä postaus sisältää blogiyhteistyötä Husqvarna Vikingin kanssa)


Alussa oli siis nämä kolme hienohelmaa, jotka ostin hyväkuntoisina koriste-esineinä muutamalla eurolla kirpputorilta.




Muodonmuutoskäsitelyssä Vedenhaltija sai heti luopua kukertavasta mekostaan ja rimpsuistaan sekä kultakutreistaan ja sai päähänsä turkoosia pellavakuitua, jota olin kymmenisen vuotta sitten ostanut Pirtin kehräämöltä Mikkelistä. Ulkonäön muuttuminen antoi heti sysäyksen myös nuken vaatetuksen suunnittelulle.


Nuken vaatetuksen kankaiksi valikoitui yksinkertainen puuvillainen sideharso, jota olin värjännyt sinisen erisävyissä kauan kauan sitten johonkin huovutustyöhön.


























Nuken asun ompelin käsin muotoilemalla sideharsoa suoraan nuken päälle. Harsoon muotoilin suuren kantoliinamaisen taskun, johon haltia voi sujauttaa aarteitaan, kuten tämän korallinpalasen.


Nuken hiuksiin halusin työstää hiuskoristeen, jossa kokeilisin kirjovaa konettani ja siihen ohjelmoituja pitsikuvioita.



Ohjelmistosta löytyi tälläinen kaunis pisaramalli, jos voisi työstää ihan itselleenkin vaikka kaulakorun tai korvikset.



Ja koska Suomessa ilmat ovat olleet nyt niin upeat, niin pitihän tämäkin ompelutyö tehdä pihaterassilla. Ompelukoneena minulla oli Husqvarna Viking Topaz 50.


























Tälläistä pitsimäistä kuviota varten tarvittiin vetteenliukenevaa tukimateriaalia, jota olen käyttänyt hyvin paljon taidetekstiilessänikin (esim tässä pelkkää lankaa olevassa mekossa). Veteen liukenevia tukimateriaaleja on monenlaisia, tämä tässä on läpinäkyvää muovipussimaista kalvoa. Mutta niitä on myös kuitukangastyylisinä materiaaleina, joka on ainakin aloittelijalle helpompaa käyttää. Lisäksi tässä kuviossa tarvittiin kangastilkku, jonka päälle kuvion ompelu aloitetaan.

(Kuvassa olevassa kalvossa on reikä, kun siinä on työstetty vapaakirjonnalla jo aijemmin muistaakseni joku pieni lehtikoriste. Säästän aina pienetkin palat veteenliukenevia materiaaleja tulevaisuuden varalle suljettavassa muovipussissa, jotta tälläisiin pieniin kuvioihin ei tarvitse ottaa uutta siivua kalvorullasta.)



 Kirjontaa varten kannattaa myös aina vaihtaa uusi hyvä neula ja tietysti kirjontapaininjalka R.








Käytin veteenliukenevaa tukimateriaalia ensin kaksinkertaisena, lopulta nelinkertaisena. Kun kirjotakuva oli valmis, leikkasin taas ylimääräiset kalvot pois ja kastelin työn, jotta kalvo liukenisi kuvion ympäriltä ja kuvion sisältä.

Ja niin kuvio tuli valmiiksi. Se on yhtä siistin näköinen sekä oikealta, että nurjalta puolelta. Veteen liukeneva tukimateriaali toimii myös tärkkinä (Jos sen huuhtelee vain kevyesti pois), joten kuvio muuttuu kuivuessaan kovaksi levyksi. Pitsikuvion voi toki myös pestä ihan pehmeäksi, jos kaipaa laskeutuvaa pitsiä. Minä halusin tärkätyn pitsin.


Lopuksi vielä meikkasin puuväreillä nuken pään ja ompelin pienin pistoin pitsipisaran nuken hiuksiin.


Kaiken kukkuraksi sain vielä toissapäivänä yhden hoitolapseni mummilta suuren kassillisen frillahuiveja lasten leikkeihin ja nukketeattereihini. Nämä siniset huivit tulevat takuulla tähän nukketeatteriin rekvisiitaksi. Nehän ovat ihan merikasvien näköisiäkin.


Omat lapseni saivat myös hoplopista kaksi rapua, jotka sopivat hyvin nukketeatterin teemaan.






Värjäsin vain maalilla ravut sinisemmiksi, jotta eivät näyttäisi niin teollisesti valmistetuilta, eikä myöskään hoplop-leluilta. Nukketeatterissa rapujen saksiin on takertunut ajattelemattomien ihmisten vesiin heittämiä muovin palasia ja ehkä jopa öljyä.

Mielikuvituksellista kesää teille kaikille! Moikka!

6 kommenttia:

  1. Oi, upea! Totta, tulisi hienot korvikset :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Hopean tai kullan värisestä langasta tulisi oikein juhlakorvikset.

      Poista
  2. Ihan mielettömän upea toteutus! Hyvä sisko! T: Heidi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toivottavasti teki pääsette joskus lasten kanssa nukketeatteriesityksiini.

      Poista
  3. Kivaa seurata kultakutrin muodonmuutosta, sinulla on ihana mielikuvitus ja apuna näppärä ompelukone. Siinä yhdistyvät mitä erilaisemmat materiaalit ja aarteet kaappien kätköistä, ja siinä näperrellessä tarina saa mielessä lisävivahteita. Hyvää kesän jatkoa. Irmeli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Irmeli! Mukavaa kesää sinullekin!

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentistasi!