maanantai 3. elokuuta 2015

Tilkkutyö kuin musteläikkätesti (osa 1.)


Mustavalkoinen tilkkutyöni on hieman taas edistynyt. Olen nauttinut sen ompelusta ja tilkkupintojen sommittelusta niin kotimme uudella terassilla kuin kesämökillämme aina marjaretkien välitauoilla. Työstä on tulossa oikea musteläiskätesti tai mysteerikuviotyö, sillä tilkkupinta näyttää elävän katsojan mielessä mitä mielenkiintoisempiin variaatioihin.



Ensin ompelin leikatut musta-harmaa-valkosävyiset pienikuviolliset tilkkutyökankaat toisiinsa kiinni kuuden raidan ryhmiksi, sommitellen ne vaaleasta sävystä tummimpaan. Ompelukoneena käytin tälläkertaa Husqvarna Rose -ompelukonettani, jonka sain Husqvarna Vikingiltä 15-vuotta sitten Kuopion Muotoiluakatemian opinnäytetyötäni varten. Kone jäi tälle tielle, sillä rakastuin siihen täysin.

Huolellinen silitys on tilkkutyön valmistuksessa ensiarvoisen tärkeää. Minulla on käytössäni tälläinen OBH Nordican extrapitkällä kangasjohdolla varustettu höyrysilitysrauta. Erittäin kätevä ja näppärä apulainen.




Kuuden tilkkusoiron kaitaleet leikkasin ensin 20 cm x 20 cm  neliöiksi neliöviivainen avulla.

Kaitaleista koostuvat neliöt saivat vielä maistaa tilkkutyöviivainta kerran. Leikkasin ne kolmioviivaimella 90* kolmioiksi. (Kolmioviivaimeni on vähän liian pieni, mutta täytti silti tarpeeni.)

Kolmioiden leikkauksessa oli tärkeää huomioida, että tummat raidat kohtaavat toisensa ja vastaavasti vaaleat raidat kohtaavat toisensa. Huomioiden kuitenkin sen, ettei kaksi samanväristä kaitaletta tule tulevassa yhdistyssaumassa vastakkain.


Eli näin. Tässä on musteläiskäblokkini, kuten blokin itse nimesin. (Seuraavien kuvien kautta ymmärtänette miksi..)


Mökillämme, jossa kolmiotilkut leikkaisin, ei ollut ompelukonetta, joten pistelin tilkut tuulelta suojaan peräkärryyn, jotta näkisin ja tekin näkisitte millaista pintaa näistä on tulossa. (Huomatkaa taustalla grillissä savuava leppäsavulohi, nam!)































Aikas kiva ja moniulotteinen blokki, kuin musteläiskätesti ikään. Eritavoin sommitellen sain pintaan vaikka minkälaista jännitettä. Nyt vielä kun pääsen piakkoin omalle koneelle työtä ompelemaan, niin riemulla ei taida taaskaan olla rajaa, kun tilkkutyö alkaa muodostua pinnaksi.


Mutta vielä kerras jos toisen on ennätettävä mustikkametsään, jotta talvea varten on varmasti tarpeeksi vitamiinia pakastimessa.




 Vitamiineja teidänkin kaikkien elokuulle!!!

6 kommenttia:

  1. Uuh, kyllä tulee muuten hieno pinta! :) Musteläikkä-tilkkutyö on kyllä hyvin kuvaava nimi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Minustakin tästä työstä tulee tosi mielenkiintoinen ja hieno. Tilkkutyön tekeminen on aina yhtä yllätyksellistä, sillä edes kokenut tekijä ei näe valmista tilkkutyötä silmissään vasta kun palat viimein ovat yhdessä. En olisi kankaita ostaessani osannut arvata, että tälläinen malli niistä syntyy. Malli on omaa designiani. Näin pinterestissä sinisävyisen kaitaletyön, jossa tilkut olivat samanlaisia kolmioita kuin tässä, mutta sommitelma täysin erilainen. Siitä ajatus sitten lähti :) .

      Poista
  2. Mielenkiintoinen blogi ja tämä tilkkupeittomalli sinulla. Eksyin blogiisi vahingossa, kun uni ei tahdo tulla silmään ja googlettelin tilkkutyöohjeita. Tulen varmasti toistekin, sillä täältä löytyi paljon selkeitä ohjeita aloittelijallekin. Öitä! -Jossu-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos palautteestasi ja tervetuloa toistekin!!!

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentistasi!