keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Vanhat upeat klassikkotallukkaat


Käyn aika-ajoin Tori.fi -palvelussa kaselemassa myytäviä tuotteita. Eräänä päivänä laitoin hakusanaksi tallukkaat ja kas sieltähän napsahti ihana ylläri. Pirkko -niminen ihastuttava rouva möi siellä vanhoja 1960-luvun tallukkaitansa hyvään kotiin.

Vaikka osaan itse työstää tallukkaat, halusin nämä aarteet kokoelmiini. Ja niin teimme kaupat suit sait.





Vaikka osaan työstää itselleni  vastaavanlaiset tallukkaat, halusin nämä orginellit opetusmateriaaleiksi. Näiden kokokin oli itselleni aivan liian pieni, mutta en minä näitä käyttökengiksi osatanutkaan.

Mutta voi kuinka näistä pidän. On upeaa tutustua tallukkaan valmistusmenetelmiin lähes 60-vuotta sitten. Ja voih, kuinka ihastuttavan tarinan Pirkko äidistään, näiden tallukoiden tekijästä, kirjoitti minulle:

"Äitini oli syntynyt 1909 ja hän oli koko ikänsä kiikoislainen. Kiikoinen on tätä nykyä Sastamalaa. Äiti oli köyhistä oloista, mutta meille kolmelle lapselle hän loihti melkein tyhjästä nättejä vaatteita. Varsinkin kun olin tyttö, sain aina nättejä äidin tekemiä vaatteita. Muistan kyllä hävenneeni alaluokilla äidin tekemiä jalkineita, jotka oli tehty leikkaamalla huopatossuista varret ja siihen oli langasta kudottu varret. Myös sen muistan, kun koulun kevätjuhla oli tulossa ja edellispäivänä ei vielä ollut tietoa, minkälaisen hameen laittaisin. Äiti aina lohdutti ja nousi aamulla aikaisin, levitti kankaan pöydälle ja leikkasi siitä ilman kaavoja hameen ja taas sain mennä juhlaan uudella mekolla. 

Nuo tallukkaat on tehty minulle ehkä 60-luvulla, tarkkaa vuosilukua en tiedä. Äidilläni oli kova halu tehdä omasta päästään kaikkea. Esim. nuo renkulat, joista nauhotus kulkee, ovat äiti tekemät villalangasta. Hän teki sellaisia nappeja esim. minun hameisiini ja jotakin on vielä niistä tallella. Maitoliimaa käytettiin kenkien pohjiin, sellaista valkosta ainetta sai ostaa pulloon. Näin ajat muuttuvat...

Olen itse melkein seitsemänkymppinen ja kuten Torin ilmoituksistani huomaat, yritän siivota huusholliani ylimääräisestä tavarasta ja olen sellaista sukupolvea, että en heittäisi mitään roskiin.  Tallukkaissa on kova tunnearvo, ne kun ovat äitini tekemät. Hän oli sellainen käsityön taitaja, että teki melkein tyhjästä mitä vain. Haluan, että tallukkaat saisivat käsityötaitoa arvostavan omistajan."




Uskotte varmaan, että hykertelin onnesta. Minkä aarteen olinkaan saanut! Onneksi Pirkko siivosi kätköjään ja onneksi satuin tuona iltana eksymään Tori.fi -sivuille!


Tallukat oli valmistettu tukevasta huovasta. Pohjana oli nahkaa, joka oli käsitelty / pinnoitettu vanhanajan maitoliimalla tukevammaksi ja kestävämmäksi. Pohja tuntui aivan kumilta ja oli hienosti jatkettu myös tuonne sivulle asti. Tätä sivulle pohjanjatkamista olen itsekin pohtinut tuotekehitysideana. Tällöin maanpinnan kosteus pysyy paremmin pois villapohjasta.




Talukkaat oli ommeltu ja tikattu levyinä ja lopulta koottu käsin etu- ja takasaumasta yhteen. Yhdistyssauma oli päällystetty tallukashuovasta leikatulla kantilla/kaistaleella. Läppää tai litsiä, miten kukin kengän kieltä nimittääkään, näissä tallukoissa ei ollut. Vuori oli puuvillaflanellia.

Että tälläistä tälläerää. Minulla on taas työhuoneellani tuloillaan parit tallukkaat, niistä lisää myöhemmin. Nyt olen angiinassa (jo toistamiseen) ja olo on vähän heikko. Ompeluhommat odottakoot nyt hetken.


Keväisin terveisin; Satu

3 kommenttia:

  1. Näillä upeilla tallukoilla on kiva historia takana, luonasi ne saavat ansaitun turvapaikan. Itsekin kirpputorilta pelastan vanhoja kauniita käsitöitä, tietäen kokemuksesta kuinka paljon aikaa ja taitoa on niiden tekemiseen mennyt. Paranemista, Irmeli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irmeli! Runokirjoja olen täällä kotona lukenut, kun lääkäri määräsi petiin. Kiva kuulla että on muitakin kirppareiltakin käsitöiden pelastajia. Itse kiinnitän aina huomion käsin kudottuihin tekstiileihin, tilkkutöiden ja käsinkirjottuihin tekstiileihin.

      Poista
  2. Voi että mikä löytö! Tallukkaat ovat päätyneet ihanaan kotiin<3 Ja erityisen ihanaa tässä on se, kun tallukoiden mukaan oli liitetty tarina.
    Instassa olen seurannut sinun upeaa tallukkaprojektia mielenkiinnolla ja innostuin samalla vähän googlettamaan. Löysin craftmuseumin sivuilta sellaisen vanhan esitteen, jossa ohjeistettiin tallukoiden tekoa.
    Ja kun miettii miettiin miten rajattomat mahdollisuudet on koristeluun..käsin tehdyt nyörit, kudotut nauhat, käsinkirjonta..huh. Tai sitten vaikka modernit tallukkaat, johon on yhdistetty nahkaa.. Pään sisällä käy jo kova ideamylly:)
    Tuota vanhanajan maitoliimaa ostin jokin aika sitten nahkatöitä varten, en vain ole ehtinyt vielä kokeilemaan sitä.
    Paranemisia sinulle<3

    VastaaPoista

Olen iloinen jokaisesta kommentistasi!