Pannymyssy vanhasta käsipyyhetelineen liinasta

Eilinen työhuoneeni avoiminen ovien päivä ei houkutellut paikalle väkeä minun ja lasteni odottamalla tavalla. Päivä kului pääosin yksin ommellen, lasten kanssa koruja tehden ja leivonnaisten tuoksua nuuhkien aamusta iltamyöhään. Ilokseni sain kuitenkin heti aamutuimaan kaksi innokasta tulevaa asiakasta tutustumaan tiloihini ja heittelemään ideoita työhuoneeni kehittämiseksi. Kiitos Sanna ja Maija seurasta! Kun puurtaa paljon yksin (lue ilman aikuista seuraa) on jokainen aikuisvierailu kultaakin arvokkaampaa.

Eilisen teemanani työhuoneella oli pannumyssy. Työstin päivän aikana yhden myssyn tulevalle pannumyssykurssilleni. Tässä myssyssä suunnittelun ideana toimi Aino-mummoni vanha keittiön käsipyyhepeitto. Peitto oli aikojen saatossa pahasti repeytynyt ja osa kirjonnoista oli purkautunut innokkaiden pikkukynsien rapsuttelusta. Esimerkiksi prinsessan vierellä oleva bambi oli haihtunut mummon luo taivaantuuliin jo ajat sitten.

Applikoin jäljellä olleet pyyheliinapeiton kuvat vapaalla konekirjonnalla kirppikseltä ostetun käsinkudontun pellavapyyhkeen päälle. Pellavapyyhkeen alle laitoin vielä vanhasta lakanasta leikatun puuvillakangas palan ja paksun polyester-vanun. Lopulta vuoritin vanhalla lakanalla vielä koko työn.

Pannumyssy pääsi heti tarkoitukseensa jalallisen pulla- ja piparitarjottimen suojaksi.

Tikkasin ompeleita kaikkien käsinkirjontojen päälle ja sinne tänne muuallekin. Takapuolelle kirjoin muutamia lentäviä lintuja tikkaukseksi. Uskon, että mumoni olisi iloinen tästä työstä. Voikohan siellä taivaskanavilla katsella tätä blogia?

Alla vielä kuva teepannumyssystäni, jonka kirjoin muutama vuosi sitten kirpparilta löytämästäni ristipistotyöstä. Pannumyssy on meillä päivittäin käytössä. Sen alta kaivettu teekannu saa aina teen maistumaan maukkaalta ja niin lämpimän kotoiselta. Taidanpa nytkin keittää kupposen ja upota Martin Luther Kingin elämäkerta-kirjan pariin sohvan nurkkaan.