Kanin kuljetuskopan talvipussi

Kuten kerroin tässä aijemmin, perheeseemme on muutama päivä sitten muuttanut poika-pupu: Kääpiöluppakorvakani Wili. Wili on jo aikamies, mutta leikkaamaton. Poju ei onneksemme pissi kuin omaan pissa-ammeeseensa, mutta kurnuttaa sitäkin enemmän naisen tuskissaan. 

Olimme päätäneet leikkauttaa Wilin heti kuin mahdollista, koska haluamme hänen olevan meidän ainokainen pupumme. Tänään nyt se päivä on koittanut. Koska elämme nyt kylmää vuoden aikaa ja leikkauksen jälkeen kanin ruumiinlämpö laskee, suositeltiin Elänlääkäriasemalta hankkimaan kantokopan päälle jonkinmoinen lämpöpussi. Tuttuun tapaani, minä päätin tehdä lämpöpussin itse.

Wilin morsiammen etsintä sai jo huvittaviakin piirteitä, kuten tässä kuvassa, jossa hän vikittelee metrin mittaista Maileg pupuamme ;). 

Lämpöpussin materiaaliaaliksi valitsin työhuoneeltani laadukkaan paksun villahuovan, jota oli hamstrannut Wexleriltä tallukas-projektejani varten. Koska minulla ei ollut hajuakaan millaisia lämpöpussit voisivat olla, enkä löytänyt googaamallakaan niistä kuvia, päätin muotoilla itse meidän tarpeisiin sopivan pussukan.

Ompelin ensin varastosta löytyneen uuden valkoisen vetoketjun pussukan ylälaitaan, mutta muutaman avauksen ja sulkemisen jälkeen veroketju hajosi! Onneksi kotimme lähella oleva Prisma oli vielä 10 min auki ja mieheni ennätti käydä siellä vetoketjuostoksilla. Jäljellä ei ollut kuin punaisia, mutta parempi punainen kuin toimimaton.

Harsin muutamia tukipistoja lämpöpussukan takaosaan, jotta sain surautettua ompelukoneella pussukan oikeaan kokoon helposti.

 Tälläinen siitä sitten tuli.

Kuljetuskopan etteen laitoin vielä mieheni ideasta, irrallisen tarranauhoin kiinnitettävän läpän, jotta tuuli ja viima pysyy loitolla myös kopan edestä. Laitoin tähän irtopalaan punaiset huopapäärmeet, jotta se yhdistäsi pussukan värimaailmaa.

Wili seurasi suunnittelu- ja ompeluoperaatiota koko ajan vieressäni ja hyväksyi työni tuloksen. Kuvassa kantokopan vierellä on isäni Wilille nikkaroima mökki. Kiitos isä!

Lääkärireissua varten koppaan pakataan lämmin huopa, johon kani kääritään leikkauksen jälkeen, herkkuruokaa, juomapullo ja talutushihna.

Siivosin myös Wilin häkin huolella, joten pikkupotilaan on sitten hyvä palata omaan puti puhtaaseen pesään lepäilemään ja paranemaan.

Tämä aamupäivä rapsutellaan ja hellitään tätä ihastuttavaa otusta. Toivottavasti iltapäivällä tehtävä leikkaus sujuu hyvin ja poika saa tasapainon hormoonihuumaansa.