torstai 29. tammikuuta 2015

Mittatilaustallukkaat asiakkaalle


Olen ollut koko tammikuun TYÖTÖN. Surullista, kun kukaan oman perheeni ohella ei ole tarvinnut apuani. Mutta onneksi olen silti saanut jotain kaunista käsilläni aikaan. Tein mittatilaustallukkaat ystävälleni Tiinalle Kuusamoon. Siellä tallukkaat ovatkin omimmassa ympäristössään, kuivassa, puhtaassa pakkaslumessa. 



Yksilöllisten tallukkaiden tekoa varten tarvitsen asiakkaan jalkapohjasta piirroskuvan, kustomoidun lestin ja tietysti laadukkaita villa- ja villasekoitekankaita.





Kankaita tarvitaan monta kerrosta ja yllättävän suuria määriä. Tallukoiden valmistuksesta löydät tarkempia kuvauksia aijempien tallukkaideni valmistuksen yhteydessä täältä.


Näiden tallukoiden välivuoriin tuli kaksikerrosta villahuopaa ja pohjaan päätin silputa vanhat huopatossuni. Näistä vanhoista huopatossuista tulee vielä toisetkin ihanan lämpimät merinohuopapohjat. Näihin tallukoihin tuli muuten extrapaksu sisäpohja (Koostui kahdesta paksusta huopalevystä ja villakankaasta). Laitoin mukaan vielä erilliset lisäpohjallisetkin, jotta varmasti varpaat tarkenee :).


Mukavin vaihe tallukoiden valmistuksessa on mielestäni niiden ompelu ja tikkaus. Rankin vaihe, sen sijaan, on ehdottomasti pohjanompelu. (Huomatkaa taustalla elämän rennosti ottava Wili. Kani tulee aina lähelleni, touhusimpa mitä vain.)


Näiden tossujen jälkeen joudunkin pitämään kädelleni taas hetken lepopaussin, koska ranteeni jännetuppitulehdus äitiy tääs ärhäkäksi. Mutta, voi himpura, kuinka upeat tallukkaat näistä tulikaan!!! Katsokaas ja ihastelkaa :).


Näistä tuli kyllä parhaat ikinä. Toivottavasti sopivat myös kuin valetut saajansa jalkaan. Jos eivät sovi, teen uudet ja myyn nämä kaunottaret joskus loppuvuodesta PopUp -myymälässäni.






Oikein mukavaa matkaa Lappiin teille Design-tallukkaat! Olkaahan hyvät palvelijat Tiinan retkillä!


Mukavaa pian alkavaa Helmikuuta teille jokaiselle!

Minä lähetin eilen työhakemuksen erääseen hyvin mielenkiitoiseen työpaikkaan, johon haettiin iloista, oma-aloitteista kädentaitojen ohjaajaa. Kuullosti kovasti omalle paikalle <3. Saas nähdä miten minun käy.

Lähettänyt klo
Tunnisteet:

12 kommenttia:

  1. Bäle29. tammikuuta 2015 klo 17.58

    Kauniit on tallukkaat. Onnea työpaikkahakemuksen suhteen.

    VastaaPoista
  2. Marle29. tammikuuta 2015 klo 21.15

    Upeat tallukkaat! Toivottavasti saat paikan, kuulostaa todellakin sinulta.

    VastaaPoista
  3. Anonyymi29. tammikuuta 2015 klo 22.20

    Upeat jalkineet olet tehnyt. Toivottavasti työ tärppää.

    VastaaPoista
  4. Neulanhaltija30. tammikuuta 2015 klo 16.34

    Kiitos kaikille tallukoita kommentoineille ja erityisesti työnhakuani tsempanneille! Olisin niin iloinen, jos saisin hakemani työn. Se kuullosti täysin haaveideni täyttymykseltä. Katsotaan miten minun käy. Tänä suurtyöttömyyden aikana hakijoita saattaa olla hyvinkin paljon ja minut on jyrätty täällä Lahden työelämässä niin monesti, että suuri ihme se on jos saan työn. Mutta aina on mahdollisuus myös ihmeisiin, niinhän minä jokaisessa nukketeatterissanikin opetan :).

    VastaaPoista
  5. Jokke31. tammikuuta 2015 klo 16.49

    Vautsi vau mitkä kenkäkaunottaret!

    VastaaPoista
  6. Unknown1. helmikuuta 2015 klo 9.47

    WAU, omatekemät jalkineet! Wau!

    VastaaPoista
  7. Anonyymi1. helmikuuta 2015 klo 19.38

    Kaunista, ansiokasta kädentaitoa sinulla. Se on suuri siunaus.

    VastaaPoista
  8. Neulanhaltija1. helmikuuta 2015 klo 21.07

    Kiitos kaikille kommmentoijille edelleen. Kyllä näistä tuli omasta mielestänikin hienot. Kun nyt vain ranne paranisi ja pääsisi taas uusien tallukoiden kimppuun. Niitä kun on valmiiksi leikattuna ompelupöydälläni jo neljät :). On omalle elämänhallinnalle hedelmällistä, kun huomaa, että osaa tehdä ihan oikeat, toimivat ja vieläpä kauniit jalkineet. Kädentaidot ja luovuus ovat suuria lahjoja, joista olen hyvin kiitollinen. Tästä kiitollisuudesta ja halusta jakaa tätä tieto taitoa on tämäkin blogi syntynyt.

    VastaaPoista
  9. Anonyymi2. helmikuuta 2015 klo 19.47

    Onko sinulla joku jatkuvasti toistuva, voimaa vaativa työvaihe mistä käsi ei tykkää. Oirehan on huomiomerkki eikä parane jos et sitä kuuntele, sen tiedät. Voiko jotain tehdä toisin.
    Terveisin se, joka joskus teki ne yhdet tallukkaat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neulanhaltija2. helmikuuta 2015 klo 20.37

      Huovutin vuonna 2001 parisataa huopasydäntä myyntiin. Sain silloin lopulta jännetuppitulehduksen joka uusii yhä aina sillointällöin. Luulen itse , että sen laukaisee rannerasitus, jota tulee esim kolmiulotteisten tuotteiden huovuttamisesta ja kirjatuunausjutuista. Olen nyt kaivertanut taas muutaman kirjan nukketeatteriini ja se varmaan taas tämän tuskan aiheutti. en itse usko, että tallukat
      varsinaisesti olivat syynä. Mutta nyt taas parin viikon lepo ja käsi toimii taas. Tämän kroonistuvan rannevamman takia en voi koskaan toteuttaa käsityöläisen uraa. Siksi päädyinkin opetuspuolelle. Harmi vain, että se ei ole kahdeksaan vuoteen tuonut enää minulle työtä. Pitäisi vissiin keksiä jotain aivan muuta.... Mutta kun niin rakastan tätä....

      Poista
    2. Neulanhaltija2. helmikuuta 2015 klo 20.57

      Viimeisten kahdeksan vuoden aikana olen kyllä silloin tällöin saanut juustoa leivän päälle kädentaito-prokkiksilla, mutta kuukausittaista tuloa ei ole ollut. Välillä pohdin koko tämän bloginkin kohtaloa, koska itsekkäästi ajateltuna, en tiedä onko tästä kirjaamisesta ollut minun työllistymiselleni mitään apuja. Välillä olo turhauttaa, kun kaikkensa yrittää ja mikään ei työmarkkinoille riitä. Vaikeita asioita, joita on taas hyvä pohtia, kun käsi teki tenän.

      Poista
  10. Anonyymi12. helmikuuta 2015 klo 17.46

    Tallukkaat on aivan upeat!
    Kuusamo ei tosin ole Lapissa...

    VastaaPoista

Olen iloinen jokaisesta kommentistasi!

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)