maanantai 12. tammikuuta 2015

Taikalaatikko nukketeatteriin


Minulta on viime aikoina puuttunut keskittymiskyky. En saa mitään aikaan, hukkailen tavaroita ja ajatuksen sinkoilevat sinne tänne. Aivan kuin olisin juuri saanut vauvan, vaikka meille tuli "vain" kani. Jotenkin tuo suloinen elukka sekoitti minun päiväjärjestykseni ja ajatukseni, Samoin näin vuoden alussa palaan taas omaan ahdistukseeni joka riipii minua öisin: "Löydänkö ikinä paikkaani työelämästä? Onko minulla enää mitään annettavaa? Tarvitseeko työpanostani kukaan muu kuin oma perheeni? Mille polulle minun pitäsi astua, etten kulkisi harhaan?..." Olen yrittänyt niin paljon, pyytänyt ohjausta, tarttunut intohimolla heittäytyen toimeen kuin toimeen, mutta mikään ei riitä. Aina tulee joko toinen joka vie paikkani, minä jään aina yksin itkemään...


Jotta saisin edes jotain rotia tähän elämääni, olen alkanut ideoida taas uutta nukketeatteria, joka kertoo kirjoista ja kirjastosta. Nukketeatteria varten tarvitsin kirjojen pienennöskoneen, sillä en olisi jaksanut kuljettaa suuria kirjoja ympäri Lahtea nukketeatterikiertueellani ;).





Rakensin pahvilaatikosta, huopalevyistä, vanhasta mitasta ja led-lampuista pienen kirjojen pienennyskoneen, jota käytän myös nukketeatteriesityksieni aikana. 

























Mukavaa saada edes jotain aikaan. Ehkä tämäkin vuosi tästä taas suttaantuu. Ja saan joskus taas hymyillä onnellisena ja tarpeellisena (ja palkallisena!).

Viikon loppuna meillä juhlitaan oman tyttäremme 5 -v synttäreitä. Teemalla kani (yllätys, yllätys). Seuraavissa postauksissa lienee kuvia näistä pippaloista. Nyt lähden askartelemaan omalle muruselleni synttärirekvisiittaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olen iloinen jokaisesta kommentistasi!