perjantai 21. elokuuta 2015

Uudella ompelukoneella essujen tekoon


Eilen saapui tämä ihastuttava ja suupielet ylös nostava paketti postista: Husqvarna Viking Opal 650 ompelukone. Hetihän sitä oli päästävä kokeilemaan. Muutamassa tunnissa olin hurauttanut kummitytölleni synttärilahjat hänen sunnuntain 1-vuotis synttärijuhliin. (Kyseisen pikkuneidin äiti lopettaa sitten lukemisen tähän kohtaan!) 



Ompelukoneen mukana tuli testaukseeni blogini lukijoiden toivomat 1) Läpinäkyvä vanutikkausjalka, 2) Päärmejalka 10 mm 3) Säädettävä vinonauhan kiinnityslaite. Näitä testaan tässä tämän syksyn aikana seuraavissa ompelutöissäni, joten seurailkaahan blogia jatkossakin.

























































Ensimmäisenä työnä valmistin "kone tutuksi" -projektina kummitytölleni hänen äitinsä toivomuksesta kaksi suojaessua ruokailuhetkiä ja tulevia sormivärimaalausprojekteja varten.

(Huomatkaa tuo tyttären pehmo-pupu, joka on yhtä utelias ompeluprojekteistani kuin Wili-pupumme. Kiitos Heidi L:lle pehmo-pupusta! Se on todella tärkeä unikamu tyttärelle!)

Kaavan essuihin kopsasin Baby Björnin suojaessuista, joita omat lapseni aikoinaan ahkerasti käyttivät.


Baby Björnillä essuja oli niin takaa nauhoin - kuin naparein kiinnitettäviä malleja. Minä valitsin tämän nauhaversion. Sillä minulla on niin paljon huonoja kokemuksia itsekiinnitettävistä neppareista.







Leikkasin Baby Björnin essun sauman auki ja tälläinen kaava siitä sitten syntyi. Ensimmäisen protoessun tein kultaisesta kiiltäväpintaisesta trikookankaasta, jota käytin yhtenä somisteena lapseni Kulta ja kimallus- teemaisilla synttäreillä vuosia sitten. Kangas on hankittu Wexleriltä.

Ensimmäisenä puolasin tarvittavan värisen langan. Ompelua helpottavana mahdollisuutena kaikissa Husqvarnoissani voi alalangan puolata suoraan neulansilmästä. Tämä nopeuttaa yllättävän paljon ompelua, kun lankaa ei tarvitse pujotella alvariinsa neulansilmästä. (Tosin tässä konetyypissä on myös automaattinen langan neulansilmään pujotusohjain.)


Ompeleita tässä koneessa on tälläinen vaatimaton repertuaari : ).











Ensimmäisenä paininjalkana essua valmistaessani käytin Reunajalka J - paininjalkaa. Tämä jalka on erityisesti suunniteltu reunojen huolitteluun ja saumaamiseen. Ommelpistot muodostuvat tuollaisen pienen pykälän ympärille. Löyhä reunatikki estää kankaan reunan rypistymisen.




Ensimmäisessä kuvassa (vas) ommel on tehty tavallisella peruspainijalalla, toisessa kuvassa (oik) on käytetty J -jalkaa. Ero on huomattava.









Seuraavaksi ompelin hihan suihin kuminauhat kolmiaskelsiksakilla. Tälle konemallille voi kertoa kankaan laadun, jolloin kone ilmoittaa näyttötaulullaan tiedot tarvittavasta paininjalasta, neulatyypistä ja koneen ommelsäädöistä.



Kuminauhan kiinnityksen jälkeen ompelin essun ainoat saumat suoralla ompeleella alkaen hihan suusta ja päätyen yhdellä ompeleella keskelle taakse kaarrokeompeleeseen.



Suoraommelsauman huolittelin ihan liian hienolla ompeleella. Ommel muodosti upean kaksinkertaisen ristipisto-ompeleen saumanvaraan. Tätä ommelta on ihan pakko hyödyntää jossain järkevämmässäkin paikassa. Se on niin hurmaavan kaunista!





Lopulta huolittelin kaikki essun reunat J -jalalla ja huolitteluompeleella.

Ja loppuviimeeksi vielä ompelin essuun nauhat.



Tästä ensimmäisestä protyyppiessusta tuli varsinainen glamour-essu. Käy hyvin vaikka tulevaisuuden roolileikkeihinkin.


Toista essua varten ostin violettiin, siniseen ja pinkkiin siftaavaa Lucido - ulkoilukangasta Eurokankaasta. Kangas hylkii vettä ja likaa. Tarjolla olleet vahakankaat tuntuivat essuun liian jäykiltä ja hiostavilta. Myyjä suositteli minulle tätä kangasta. Ostin kuitenkin tyhmyyksissäni kangasta liian pienen palan, joten työstin essuun keskelle eteen sauman, jotta sain kankaan riittämään.

(Huomasin näistä kuiteista, että Lahden Eurokankaassa on paljon kaimojani töissä, kun edellisessä kuitissakin oli eri Satu myyjänä.)

Rakas pikkuapulaisemme oli taas koko ajan hommassa mukana. Onneksi ompelukoneen johdot eivät häntä kiinnosta, muuten olisin todella pulassa. Mutta uudet leikkaussakseni piti kyllä käydä heti leuan hajurauhasilla merkkamassa.




Violetissa essussa käytin kaikkiin essun reunoihin tälläistä aaltoilevaa ommelta. Pinkki ompele antoi mukavan herkkis-lisän tähän essuun.






Tämmöinen taikaviitta tuli tästä toisestakin. Toivottavasti ruoka maistuu ja sivellin viuhaa aktiivisesti näissä vähän Baby Björniä asteen verran tyylikkäämmissä suojavaatteissa. Mukaan synttärilahjapakettiin taidan kyllä sujauttaa yhden käytetyn (mutta hyvin pestyn) Baby Björninkin, jotta on oma essu mustikkakeittoläträyksiinkin.



Ompeleminen puutarhassa oli auringonpaisteen ja kauniin kukkaloiston ansiosta mukavaa. Mutta kaiken kruunasi vielä tyttäreni, joka luki minulle ääneen tarinaa 101 dalmatialaisen aarteenetsinnästä. Pikkuisemme oppi lukemaan 4-vuotiaana ja nyt vuotta myöhemmin on tyttö jatkuvasti nenä kirjassa ja lukee jo sujuvasti ääneen. Pojat lukivat puutarhatuoleissa omia seikkailukirjojaan. Molemmat pojat osallistuvat taas Kirjaston lukevin lomalainen -kilpailuun, saas nähdä kuinka paljon sivuja tuli kokoon tänä kesänä. Viime kesänä niitä oli toisella (4lk) lähes 9000 sivua ja toisella (1lk) lähes 3000 sivua. Meillä asuu siis liuta Lukutoukkia.


Mukavaa tulevaa syntymäpäivää ihana kummityttöni. Pian nähdään!!!

10 kommenttia:

  1. Upea ja käytännöllinen lahja:) todella mukavaa kun esittelet konetta noin monipuolisesti, erilaisten jalkojen käyttöä ja minkälaisia ompeleita koneesta löytyy, hyvien kuvien kera:) onko tullut konetta testaillessa vastaan sellaista, että siitä uupuisi mielestäsi vielä jotain ominaisuuksia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kommentistasi! Ja kiva kun sanoit nätisti kuvissani. Minä nimittäin kuvaan kuvani ihan tavallisella Canon ixus pokkarikameralla. Parempaan ei ole koskaan ollut varaa. Mutta rakastan tätä kameraa ja mielestäni se ottaa ihan hyviä kuvia.

      Olen tutustunut Opaliin vasta muutaman ompelikokemuksen verran, mutta yhden puutteen konetyypeissä huomasin heti.

      Minun toisessa koneessani Husqvarna VIKING Quilt design koneessa paininjalkaa ei tarvitse nostaa kädellä koneen takaa, vaan se nousee painamalla etupaneelissa nappia tai jalkapoljinta. Tämä on ihan älyttömän hieno ominaisuus, jolle olen tullut riippuvaiseksi. Tuo paininjalkaa nostaminen manuaalisesti takavivusta on yllättävän työlästä kun tavan on jo pois oppinut. Kuulostaa varmaan hifistelystä, mutta tätä ominaisuutta toivoisin ihan jokaiseen ompelukoneeseen.

      Jatkossa jos ja kun törmään koneessa heikkouksiin tai toiminnan kehittämisideoihin laitan niitä kyllä rehellisesti blogiinikin. Eiköhän se ollut Husqvarnankin toive, testata ja analysoida konetta eikä vain surruutella omaksi iloksi.

      Poista
  2. Ihana ja juhlava essu. Kaunis. T: Heidi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. On kiva tehdä tuotteita todelliseen tarpeeseen.

      Poista
  3. Tulipa hienoja essuja!
    Mielenkiinnolla seurailen koneen käyttäjäkokemuksia, vaikka en itse omistakaan tätä merkkiä olevaa konetta:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samantyylisiä paininjalkoja ja lisätarvikkeita löytyy myös Pfaffin ja Berninan koneisiin.

      Poista
  4. Jee, olet vihdoin saanut koneen kotiin. Minun pitäisi kanssa tilailla noita paininjalkoja, muutamanhan olin katsonut jo valmiiksikin. Ajattelinkin kuitenkin, että parempi ensin tehdä muutamat kiireellisemmät jutut alta pois ja sitten vasta tilailla, tulevatpahan tehtyä ainakin ja sitten voi hyvillä mielin testailla :). Siis wau, onko sulla sellainenkin kone joka nostaa itse paininjalan? Mulla on niin vanha se oma Husqvarna, että tämä testikone on ollut melko luksusta. Tähän mennessä miinusta annan vain siitä lisätarvikelokerosta, kun siinä ei ole puolille tappeja tai paininjaloille paikkoja, vanhasta taas ne löytyvät :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, paininjalkaa automaattinen nosto on kyllä ihan ehdoton juttu etenkin tilkkutöissa ja muissa ompeluksissa, jossa pitää kääntyä 90 astetta koko ajan. Ihanaa luksusta!

      Toi paininjalkojen pyöriminen laatikossa on kyllä inhottavaa. Puolalangat myös ovat yhtenä sotkuna jos olisivat tuolla tarvikelaatikossa. Mulla on puolille oma puolille suunniteltu läpinäkyvä säilytysrasia, ja paininjaltakin ovat erillisessä peltipurkissa.

      Testasin jo kantinkääntäjän ja täytyy sanoa, että ei mennyt kuin Strömssössä. Postaan siitä kunhan saan kuvat koneelle ja käsiteltyä.

      Poista
  5. Onnea vielä uudesta koneesta, ja onpa yvä, kun esittelet sitä meille muille :) Kauniin essun teit, ja ihanat kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Olen luonteeltani niin perusteellinen opettaja, joten tällaiset kokeilujen/koetilkkujen valmistamiset ja suht yksityiskohtaiset selostukset tulevat minulta ihan luonnostaan. Ilo kokeiluista ja selostuksesta on siis myös minun puolella!

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentistasi!