Huovutettuja pääsiäistipuja ja kanoja

Mukavaa viikonloppua kaikille lukijoille!

Kaikki tämän postauksen huovutukset ovat omien aivojeni ja käsieni yhteistyötä lasteni iloksi. Lasten kanssa on yhdessäkin huovutettu pääsiäiseksi munia, joista kuvia postaan myöhemmin.

Synttärit teemalla Lego-armeija

Tänään meillä vietettiin poikamme 5-vuotissynttäreitä lapsen toivoman Lego-armeija-teeman mukaan. Päähänsä sankari sai vaariltaan vaarin armeija-aikaisen kypärän ja koristelu toteutettiin yhdessä sankarin kanssa.

Kattoon ommeltiin jämäkankaista viiri, jonka sävyt poimittiin armeijamaailmasta. Samaa viiriä voi sitten syksyllä käyttää vaikka sadonkorjuujuhlissa.

Kattoon ruokapöydän ympärille ripustettiin roikkumaan kahdeksan metriä vihreää kasvipeiteverkkoa. Jotta tunnelmasta saatiin jännittävämpi ja hämyisempi.

Tarjoiluastioiksi lapset rakensivat kanssani Legomuuri-astioita. Ja liinaksi valikoitui huovuttamani pulkkapeitto, jossa oli sammalmainen pinta.

Pöydän somistukseksi sankari rakensi vielä Legoista metsäväijytyksen.

Ja kirpparilta bongatut armeijakalustot pääsivät kunniapaikalle juhlapöytään.

Lattialle pestiin muovinen hiekkalaatikkona ja uima-altaana toiminut allas ja se täytettiin poikien legopalikoilla. Legopalikoita löytyy ainakin täältä Lahdesta kirppareita todella huokeaan hintaan... siksi niitä onkin kertynyt aikamoinen määrä

"Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan..." Huomatkaa pienet sormenjäljet leivoksissa, joku ei ollut malttanut olla korkkamatta kuorrutusta ; )

Ja ei kun herkuttelemaan! Pöydässä tarjolla oli kehittelemiäni Legopalikan mallisia leivoksia (joista ohje edellisessä postauksessa) sekä perinteisesti popcorneja, maissilastuja, kirjainkuviokeksejä ja munkkeja.

Mukavat synttärit olivat ja tarjoamiset tyhjenivät poikajoukon suihin viimeistä murua myöten. Hyvä niin, eivät jää rääppeet äidin vyötärölle vararenkaiksi. Ja uskokaa tai älkää mutta täällä oli myös todella rauhallista. Kaikki 6 poikaa istuivat kaikessa rauhassa legolaatikon ympärillä ja pikkuiset kädet kokosivat antaumuksella palikoista jos jotakin. Seuraavat synttäripirskeet ovat toukokuussa, sitten toivottavasti katetaankin 8-vuotis juhlat puutarhaan.

Munia ja kulhoja itsetehdystä paparimassasta

Meidän lapsemme tykkäävät kovasti leikellä saksilla lehdistä kuvia ja uutisia. Tällä kertaa he saivat leikata ja repiä paperisilppua oikein sielunsa kyllyydestä. Sillä me työstimme paperimassaa ja päällystimme paperimassatuotoksemme vielä paperilla, joten pari päivää elämä oli yhtä paperia ; ).

 Jätepaperia silputtiin 1/3 ämpärillistä.

Paperisilpun päälle kaadettiin kädenlämpöistä vettä vain sen verran, että paperit peittyvät painellen veteen.

Paperisilpun annettiin imeä itseensä vettä vajaa vuorokausi. Jonka jälkeen massaa vielä möyhittiin käsin hienoisemmaksi. (Jos massa tuntuu kovin vetiseltä, liika vesi kannattaa puristella tai siivilöidä pois. Liika vesi vaikeuttaa muotoilua ja hidastaa työn kuivumista.)

Massan sekaan keitimme vehnäjauhoista itse ekologisen liisterin. Samaista liisteriä käytimme myös paperimassatuoteidemme päällystämisessä.

Liisteri:

Sekoita 2 dl vehnäjauhoja ja 2 dl kylmää vettä kattilassa. Lisää massaan vielä 4 dl kylmää vettä ja sekoita lisää. Kiehauta massa koko ajan sekoittaen.  Anna jäähtyä!

Paperimassaan lisättiin käsin sekoittaen 1/2 dl liisteriä. Ja massa oli valmis muotoilua varten.

Työstimme massasta munia ja helmiä sekä muutaman pupun. Saimme myös lastemme kerhosta tuunattaviksi muutaman paperimassakupin (rintaliivien pakkauksessa käytettävä sisäkuppi), joihin teimme paperimassasta jalan.

Valmiit tekeleet laitettiin kuivumaan kahdeksi vuorokaudeksi. Kuivumisaika tietysti vaihtelee kuivatustilan kosteuden ja lämmön mukaan. Meillä paras paikka kuivatukseen on saunan lauteilla.

Kun paperimassatuotokset olivat kuivuneet aloimme taas innoissamme leikellä lehdistä kauniita kuvia ja värialueita.

Paperiliuskat kiinnitimme massakökkäreisiimme taas samaisella vehnäjauholiisterillä. (Liisteri säilyy jääkaapissa hyvin useita päiviä.)

Näin.

Mukavia pääsiäisaskarteluja kaikille lukijoille! Postaan joku päivä tänne myös ideoita huovutetuista pääsiäiskoristeista. Mutta nyt alan valmistelemaan poikamme keskiviikkoisia 5v synttäreitä. Teemana on lapsen oman valinnan tuloksena: Lego-armeija. No, huh, tuli äidille taas haastetta somistukselle!

Huovutettuja enkeleitä ja 7 faktaa Neulanhaltijasta

Aloitimme lasten kanssa tällä viikolla pääsiäisarkartelujen valmistamisen. Tässä postauksessa esittelen muutama vuosi stten ideoimiani ja työstämiäni huopaenkeleitä, jotka nostin nyt esille kotiimme pääsiäistunnelman nostattajiksi.

Olen työstänyt vastaavanlaisia enkeleitä myös valkoisin päin ja siivin, mutta nämä keltaiset ovat mielestäni näin keväällä iloisempia katsella.

Maalaus seinällä on vanhimman poikamme eskarivuodelta.

 

Siipien kiinnitysompeleet toimivat myös enkelin "nappeina".

 

Sain tämän tunnustuksen bloggarilta osoitteesta www.kesatuulia.blogspot.com. Kesatuulian kätten töitä -blogi oli saanut tunnustuksen myös itse ja ihana bloggari halusi jakaa palkinnon eteenkin päin. Kiitos kaunis! 

Tähän tunnustukseen kuuluu pyyntö kertoa itsestään 7 faktaa kaikille blogin lukijoille.Tässä minun elämäni 7 faktaa:

1) En ollut lukenut blogeja ennen kuin aloitin bloggaamisen. Enkä lue vieläkään. Silmäilen joskus muutamia, mutta siihen se jää. Tulen yleensä vain joko pahalle mielelle, kun muilla on graafisesti niin hienoja blogeja tai sitten pelkään, että toisten suunnittelemat mallit tulevat ajatuksiini ja omat ideani unohtuvat.

2) Toisinaan saan ylimääräsisiä sydämentykytyksiä siitä, että minulla ei ole mitään visiota ammatillisesta tulevaisuudestani. Elämä on aina mennyt mukavasti raiteillaan huolehdin tai en, mutta jotenkin aina välillä sitä iskee epäusko omasta riittävyydestä ja tulevaisuuden leivästä perheemme pöydässä.

3) Meillä ei ole lemmikkieläintä, mutta jos jonkun ottaisin, se olisi ehdottomasti kissa. Kissassa on paljon yhtäläistä luonteeni kanssa. Viihdyn yksin, en ole laumaeläin, mutta hyvässä seurassa kehrään. Kun minua ärsyttää, näytän myös kynteni ja sihahdan. Nykyään tosin olen "vanhuuttani" hieman tasaantunut ; ).

4) Pidän ihmisyydestä ja ihmisistä. Haluan tuntea ihmisiä monista eri genreistä ja sosiaaliluokista. Uskon, että laaja tuttava- ja ystäväjoukko on iso rikkaus ja avoin maailmankatsomus pitää ajatukset inhimillisinä.

5) Poden huonoa omaatuntoa iltaisin siitä, että muistinko näyttää ja kertoa tänään lapsilleni tarpeeksi usein, että rakastan heitä.

6) Olen tajunnut vasta lasten synnyttyä kuinka loistava muovailumassa lumi on. Tänäänkin tehtiin lumesta piha täyteen dinosaurusten pesiä ja munia. Käsityön ja kuvataiteen opetuksessa lumen monet mahdollisuudet jäävät usein muiden materiaalien ja tekniikoiden varjoon.

7) Unelmoin maailmasta, jossa ihmiset, joilla on ylimääräistä maallista mammonaa, ymmärtäisivät antaa omastaan niille, joilla syystä tai toisesta ei ole edes välttämättömintä. Ja että jokaisella olisi turvallinen käsi, johon hädän ja pelon hetkellä tarttua.


******

Tänään blogini täytti tänään 7 kk, kiitos kaikille lukijoille vierailusta minun kädentaitojeni maailmassa!

Viikinki-Valborg

Edellisessä postauksessa seikkaili kahvipussiprinssi tai ritari, mikä lie. Nyt seikkailuun on astunut pieni viikinki-ritari, Valborg-nimeltään.

Liivi työstyi suorakaiteenmalliselle pallavakankaalle. Vaakuna liiviin tehtiin kankaanpainannalla EMO-väreillä. Kankaan painanta ei ole lainkaan suosikkitekniikoitani, mutta tästä tuli kerrankin oikein onnistunut. Yleensä onnistun aina tahrimaan painopastalla työn jotenkin tuhruiseksi ja sitten kypsyn koko hommaan.

Tässä liivissä kuva saikin olla ihan tarkoituksella "tuhruinen", sillä Viikinkiliivi onkin yli tuhat vuotta vanha ; ).

Puinen miekka on ostettu viime kesän kesäretkeltä Turun Linnasta ja muovinen kypärä pari vuotta sitten Citymarketista. Paita (Marimekko) ja housut (Benetton) molemmat kirpparilta, kuten lastemme vaatteet yleensäkin.

Tänään, kaikkien lasten tervehdyttyä, meillä alkoi lasten kanssa pääsiäskoristevalmistelut. Pääsette seuraamaan valmistelujamme seuraavissa postauksissa.

Kahvipussiprinssi

Muistatteko kuningattaren juhlaklänningin, jonka tuunasin muutama päivitys sitten hoitotyttärelle. Tänään sain valmiiksi prinssin varusteet, johon kierrätin muutaman vuoden ajan kerätyt lähisuvun kahvipussit ja osan  serkun vanhasta lakanasta.

Kahvipussit leikattiin kuuteen osaan kuvan mukaisiksi lepareiksi. ja ommeltiin pohjakankaan päälle alarivistä lähtien limittäin ja lomittain. Pohjakangas olisi ollut fiksumpaa olla harmaa, mutta minulla ei nyt tähän hätään sellaista ollut. Ja huomio, huomio, jos työstät liiviä, niin älä silitä lepareita! Minä silitin miedolla lämmöllä leivinpaperin läpi valmiin liivin lepareet takakappaleen puolelta ja hups, ne meni ihan rullalle! Kääk! Olipa aika työ suoristella niitä ja osa piti ihan ommella uusiksi, kun eivät enää suoristuneet lainkaan...

Liivi valmistui sukkelasti. Pääntien työstin varastosta löytyneestä "hopeisesta" kangaspalasta.

(Miekka on löytynyt SPR:n  Kontti-kirpparilta, mutta niitä myydään myös Helsingissä Kiseleffin talossa. Turkoosit huopikkaat ovat myös Kontti-kirpparilta, kuten myöhemmin kuvassa esiintyvä kilpikin.)

Kruunu työstyi yhdestä kahvipussista ompelemalla pitkät sivut toisiinsa ja muotoilemalla saksin toinen reuna "sakaroiksi".

Hienon haarniskan ja kruunun seuraksi löytyivät varastosta muutama vuosi sitten isoveljelle ompelemani lohikäärmehousut.

Seuraavassa päivityksessä esittelen kankaanpainalla työstämäni ritarin, viikingin vai minkä lie miekkasankarin liivin, jonka pikku-neiti omi heti itselleen. 

Meidän nuorimmat lapset ovat nyt sairaina (kuumeessa ja oksennustaudissa), joten lasten päiväunien aikana äidin työstämät roolivaatteet saivat pikkuisten mielet hiukan paremmiksi. Kuvissa esiintyvä pikkumieskin oli vatsataudissa, vaikka kuvista sitä ei huomaakaan ;)

Tuunattu "kuningattaren" juhlapuku

Muistatteko "Viileä Venla"-asun, jonka tuunasin muutama päivitys sitten? Nyt siinäkin hyödynnetystä VILAn mekosta on kierrätetty loputkin. Tällä kertaa mekko silputtiin "kuningattaren" juhlapukuun.

Hoitotytöllemme jäi Viileä Venla-asun sovittelun jälkeen selkeästi halu saada työstää omakin asutuunaus. Hänen kotoaan löytyi  lyhyeksi jäänyt samettimekko, jonka pohjalta tuunausta aloimme suunnitella.

Tässä vielä  kuva kirpparilta ostamastani VILAn juhlaklänningistä, jonka materiaaliesta osan kierrätimme "kuningattaren" mekkoon. Mekon sisustyllit oli siis jo kierrätetty aijemmin tuunattuun "Viileä Venla"-hamoseen.

Koska samettimekko oli reippaasti liian lyhyt, piti se ensin jatkaa juhlapuvun mittaiseksi. Leikkasimme mekon helman takaosan kokonaan irti ja liitimme sen etukappaleeseen.

Mekon miehustasta leikkasimme satiinikankaan ja vuorikankaan erilleen ja niistä työstimme liehukejatkeet mekon hihansuihin, sillä samettimekon hihatkin olivat liian lyhyet.

(Jopa muuten kuva vääristää värit, kumma juttu...?)

Ja tälläinen siitä sitten tuli! Aika kuninkaallinen, eikö vain? Mekon sisälle ompelimme varastoistani löytyneestä kullanvärisestä vuorikankaasta ja mustasta tyllistä pullean alushameen, johon kiinnitin käsin pienin pistoin mekon etukappaleen hameosan samettilepareen reunat. VILAn mekon applikoinnein ja paljetein koristeltu alaosa halkaistiin ja halkaistut osat ommeltiin "kuningattaren" mekkoon helmaliehukkeiksi. Helmaliehukkeet peittävät myös alleen alushameen.

Hihat työstimme tarkoituksella tuplaliehukkeilla, jotta nekin olisivat pulleat. Hihaliehukkeiden takaosa on VILAn mekon vuorikangasta ja etuosa miehustakangasta. Vain näin yhdistäen kangas saatiin riittämään molempiin hihoihin.

Mekon eteen ommeltiin suuri rusetti anopilta saadun "tee-tästä-jotain"-hameen vuorikankaasta. (Hameen mustalla kankaalla olen korjannut aijemmin parit poikien rikkimenneet ulkohousut ; )) Rusetti  on yleensä tälläisissä mekoissa takana, mutta nyt laitoimme poikkeuksellisesti sen eteen, koska mielestäni sen alle jäävä kankaiden risteyskohta oli epäsiistin näköinen.

Alkuperäisen mekon napinlävet olivat venyneet ylisuuriksi. Ne korjattiin pienin käsinompelupistoin sopiviksi.

Ja lopusta mustasta tyllistä ja helmapitsin palasesta ommeltiin vielä pisteeksi i:n päälle dramaattinen hiusruusuke. Arvatkaa vain, oliko mekon kantaja mekostaan tosi ylpeä vai ihan hirmuisen ylpeä?!!!  

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille! Ja pikaista paranemista hoitolapsosille!