Jotteivat ne lukijat, joita huovutus ei käsityötekniikkana liiemmin kiinnosta, kypsyisi täysin Neulanhaltijan päivityksiin, bloggaan tänne nyt kuvia viimeviikolla hoitolapseni Barbielle valmistamistani Haute Couture bilevaatteesta.
Bilevaatteen materiaaliksi Neulanhaltijan hoitolapsi bongasi Neulanhaltijan konekirjontanäytesalkusta silkki- ja metallilangasta veteenliukenevan tukimateriaalin (Solvy-kalvo) avulla työstetyn A4 kokoisen tilkun. Tilkku koostuu siis vain ja ainostaan eestaas ommelluista ompeleista, jotka toisinsa sitoutuessaan muodostavat modernia pitsisidosta.
Asu työstettiin alavaroineen päivineen samaisesta silkki-metallilankapitsistä. Pitsi on rakenteeltaan joustavaa, joten siitä pystyi valmistamaan päällevedettävän tyköistuvan kotelomekkomallin. Risareunaista helmaa venytettiin tarkoituksella niin, että siihen saatiin liekottava viettelevä ulkonäkö.
Asustelaukku työstettiin samasta materiaalista ja vuoritettiin hopeanvärisellä kankaalla.
Neulanhaltija on valmistanut tällä samaisella tekniikalla itselleenkin tyköistuvan saumattoman muotoonkirjotun mekon, jota voi käydä katsomassa Galleriasatuitapaa -blogissa. Tämän mekon valmistamiseen aikaa meni puolisen tuntia suunnitteluineen päivineen. Materiaalin valmistus sensijaan aikoinaan vei aikaa 10 cm x 10 cm kokoiselta aluelta noin tunnin verran.
Kyllä nyt Barbie voi astella vaikka millä Catwalkilla...
Kyllä barbin kelpaa bilettää... Tuollaisen kun jaksaisi ahertaa oikeissa mitoissa!
VastaaPoistaOnpa siinä perhepäivähoitaja, kun ehtii & jaksaa askarrella ja ommellakin hoitolasten kanssa! Joiltain hoitajilta kun äitienpäiväkorttikin on pienten lasten kanssa ylitsepääsemätöntä työstää!
VastaaPoistaNim. Kokemusta on
Tosi hieno kyllä! Hoitolapsi tykkää varmasti olla tuollaisessa hoidossa, kun teet ja korjaat kaikkea heille, mitä sitten tarvitsevatkin.
VastaaPoistaKiitos kommenteista! Tarkoituksenani on työstää viikottain jotain kädentaitoja myös hoitolasten kanssa. Usein ne liittyvät jollain tavoin sen hetken tarpeisiin: Korjataan jotain rikkinäistä tai työstetään uusia juttuja lapsen tarpeista lähtien. Tällä hetkellä esimerkiksi työn alla ovat käsinuket.
VastaaPoistaOnnekseni olen saanut ryhmääni kiltit lapset, jotka ovat kiinnostuneita kädentaidoista, toinen ideoinnista ja työprosessista, toinen itse ompelukoneesta ; ). Pienempien nukkuessa päiväunia on isompien kanssa aikaa touhuta tarkkuutta ja keskittymistä vaativia käsityöjuttuja. Muutoin ulkoilemme, laulelemme, satuilemme ja kerhoilemme ihan perinteiseen perhepäivähoitajatyyliin.
Ymmärrän täysin myös niitä lastenhoitajia, joilla ei ole rahkeita askarrella hoitolasten kanssa. Askartelut käsitöistä puhumattakaan voivat olla vieraita hoitajille itselleenkin. Harva edes omistaa nykyään ompelukonetta. Toisissa ryhmissä taas hoito keskittyy lasten ikien takia vain perushoitoon, jolloin mahdollisesti päiväunet nukkuvat isommatkin lapset jäävät vaille kädentaitovirikkeitä. Tiedän myös hoitajia, joita on hoitolasten vanhempien puolesta erityisesti kehoitettu mieluummin ulkoilemaan kaikki hereilläoloaika kuin työstämään kädentaitoja. Tietysti joukkoon mahtuu myös omaa laiskuuttaan ruokkivia työhönsä leipääntyneitä hoitajiakin.
Ollessani muutaman vuoden ajan käsityönopettajana peruskoulussa olin yllättynyt siitä, että suuri osa vielä 7-9 luokkalaisistakin lapsista luuli esimerkiksi vaatteiden syntyvän tehtaassa jostain robottiompelukoneesta. Lasten oli vaikea ymmärtää, että ihan oikeasti jokaikinen sauma ja präntti vaatteessa on jonkun työstämä koneella tai ilman. Vaatteet eivät synny tyhjästä!!! Tämän vuoksi haluan opettaa omalta osaltani myös vaatteen synnyn tarinaa, sillä uskon, että vain siten ihmiset oppivat arvostamaan vaatteita ja jonain päivänä ne eivät enää olisi puoli-ilmaiseksi saatavaa kertakäyttökamaa. Sama tietysti pätee kaikkeen tekstiileistä leluihin ja keramiikasta kirjoihin.
Tulipas pitkä tarina! Kädentaidot ovat osa minun identiteettiäni, joten se näkyy väistämättä tavassani käsitellä maailmaa ja elämäntapanani. Ja muistakaa myös, että minä olen perhepäivähoitajana vasta untuvikko ja omia lapsiakin olen hoitanut vasta 7 vuotta ja risat, joten ehkä minulla on vielä nuoren aloittelijan innokkuutta...
Minä laittaisin omani heti Neulanhaltijan hoitoon, jos olisimme siellä päinkään :) Tuo on muuten mielenkiintoista, että isotkaan lapset eivät välttämättä tiedä, mistä ja miten esim. vaatteet syntyvät. Siitähän se arvostuskin lähtee, että tietää miten suuri vaiva on saada raaka-aineesta valmista, ihan vaikka ruuasta alkaen.
PoistaJep, Olen Klinika + kanssa täysin samaa mieltä. Nykyihmiset ovat surullisen vieraantuneita tuotteiden alkuperästä, valmistusmenetelmistä ja elinkaaresta. Tiedän, että joillekin lapsille ei jopa kerrota että liha on peräsin eläimestä, jotta eivät lopettaisi lihan syöntiä. Liha tulee siis kaupan keskusvarastolta... Neulanhaltijan isä on metsästänyt koko ikänsä ja meillä ainakin arvostetaan luonnonantimia yli kaiken. Samoin olen tehnyt lapsilleni hyvin selväksi erilaisten kulutuskäyttäytymisten seurauksia tälle meidän yhdelle ainokaiselle maapallollemme. Ei Lapsi siitä säry, jos tietää, että esim lelukaupassa suurin osa leluista on heikoista materiaaleista heikoissa oloissa valmistettu jne... Meillä lapsetkin ovat jo aika valveutuneita kuluttajia ja olen siitä äitinä todella iloinen!
VastaaPoista