Mummoni tapasi sanoa "Köyhän on keksittävä", kun rahat olivat vähissä, mutta jotain piti saada ruokapöytään tai päällepantavaksi. Meillä tämä lause on käytössä ahkerasti, kuten nytkin...
Nuorimmaisemme ihastui suunnattomasti Lahden Millan kaupassa (Vesijärvenkadulla) sovittamaansa NoaNoan virkattuun boleroon. (Kuva yllä, kopsattu NoaNoa miniature High summer 2012 -katalogista) Se oli kuin tehty hänen paitapuseronsa päälle. Se oli täydellinen tyyliltään ja laadultaan, kuten NoaNoan vaatteet yleensäkin... Äidin lastenvaatebudjetille boleron hinta oli tälläerää kuitenkin liian suolainen, vaikka käsinvirkatulle tuottelle hinta oli jopa edullinen. Oli pakko jättää bolero kauppaan, nukkua yön yli ja miettiä ihan oikeita tarpeita.
Jostain kumman syystä nuorimmaisen kaappiin on ilmestynyt kirppareilta paljon erisävyisiä vaaleanpunaisia vaatteita ja äitelyyttä vähentämään innostuin bolerosta itsekin ihan tosissaan.
(Kuvan leggarit on tuunattu aijemmin ja esitelty täällä blogissa syksyllä 2011.)
Ja uskomatonta, mutta totta löysin samaisella kaupunkireissulla valokuvakehyksiä ostaessani Anttilan ALE-rekistä boleron 3€:lla!!! No, ei se ollut virkattu, eikä harmaan tai ruskea, eikä hihatkaan olleet lyhyet, mutta tuunaamalla siitä saataisiin vielä ihan kiva, siitä olin varma.
Muutama vuosi sitten löysin Kihniön kirpparilta jättipakkauksen Dylon tekstiilivärejä vitosella!!! Värinappeja hyödynnettiin sittemmin usein niin huovutus-kuin kirjontakurssieni yhteydessä, mutta edelleen niitä vain riittää ja riittää. Nyt pesupalloon päätyi kaksi värinappia: vaaleanharmaa ja vaaleanruskea, jotta sävystä tulisi haluamamme.
Muutama ruokalusikallinen ihan tavallista suolaa & värinappien jauheet tyhjennettynä pesupalloon, märkä bolero, 60 astetta ja tuplahuuhtelu. (Boleron pesuohjeessa luki 30 astetta, mutta otin riskin) Ja onnistuihan se!
 |
| "Äiti, onko boleroni jo pian valmis?" |
Yllätykseni bolerosta tuli niin onnistunut väriltään, että se asusti loistavasti myös kolmea tyttären mekkoa. Yksi mekoista pääseekin boleroineen tänään ensivisiitille päiväkerhon kevätjuhlaan. Alkuajatuksena oli lyhentää boleron hihat käsin T-paitamittaan, mutta pitkähihaisenakin se näytti niin hyvältä, että pidän sakset vielä kaapissa.
Kauan eläköön tuunaus!!!!
Oletpa saanut tasaisen värin! Itse olin aikoinaan innokaskin värjäri, mutta viimeinen kokeilu vuosia sitten lannisti, kun yritin käyttää juuri noita dylonin nappeja pesukoneessa, mutta lopputulos oli haalea ja laikukas. En enää muista mitä tein, eli mikä meni vikaan, mutta ehkä tämän lopputuloksen nähtyäni rohkaistun vielä kokeilemaan...
VastaaPoistaMinä taasen en juurikaan ole harrastanut värjäystä kuin tilkkujen ja huovutusideharsojen kanssa. Bolerosta tuli tosiaan täysin tasaisen värin peittämä. Lieneekö syy se, että kastelin boleron huolella ja koneessa ei ollut sen lisäksi kuin yhdet vahingossa sinne jäänet lasten pikkarit ; ), joten bolero mahtui löllymään vedessä väljästi. Lisäksi laitoin vielä huuhtelulokeroon huuhteluainettakin ja tuon tuplahuuhtelun - tiedä häntä, vähän sattumaahan nämä aina on...
PoistaHyvin onnistunut tuunaus!
VastaaPoistaVoisitko kertoa, mistä löytyy aikaisemmassa postauksessasi mainitsemasi Wexler- kangaskauppa Lahdessa? Yritin etsiä netistä ja löysin saman nimisen kangastukun Vesijärvenkadulta, onko sama? Käväisen silloin tällöin Lahdessa ja olisi kiva käydä paikkaa kurkkaamassa.
Wexler on tosiaan Lahdessa Vesijärven kadulla Triosta tuonne Mukkulaan päin. Numeroa en nyt muista. Eivät juuri mainosta (Harmi!!!!), mutta tarjonta on todella hyvä!!!!!! Liike on siisti, avara, valoisa ja ennen kaikkea kangas- ja kuosivalikoima on runsas!!!!!
PoistaKiitos, näillä tiedoilla pärjään!
Poista