Tuossa lasten hääpostauksessa näkynyt simpukka-tilkkutäkki on nyt tässä ihan kokonaisuudessaan. Tällä tekniikalla työstän myös ainakin yhden nuppupeiton, joten simpukkatekniikka on tulossa tuotapikaa myös tänne esittelyyn.
Tämän peiton tein aikoinaan esikoisellemme vauvapeitoksi kirpparilta löytyneistä vanhoista verhokapoista. Ainut uusi kangas oli tuo keltainen, jossa on ikään kuin jotain pörriäsiä. Tämä peitto on ollut meillä tosi pidetty ja itsellenikin tämä on yksi suosikkitäkeistäni.
Nyt haluan kuitenkin esitellä yhden korjaus- / kierrätyspunontanylpeyteni, jonka tein äsken. Olin saanut edesmenneeltä isoäidiltäni vuosia sitten synttärilahjaksi pärekorin, jossa meillä säilytettään leluja. Muutama viikko sitten joku jaloistaan väsynyt lapsi istui korin päälle ja räts! kori murtui kannestaan. Harmitti, mutta minkäs sille mahtaa, ajattelin.
... Kunnes tänään sain neronleimauksen. Kierrätyspunonnan kurssilla meille esiteltiin mm. maitotölkkipunontaa ja nyt valtasin uuden materiaalin työskentelyyni. Saksin Igmanin maitotölkit kaistaleiksi ja punoin palttinalla korin kannen kuntoon.
Pitää itsekin hehkuttaa, että hitsiläinen kuinka hieno ja kestävä korista tuli. Kaukaa katsottuna korjausta ei edes huomaa. Jipii!!!!!
Tässä vielä lähikuvaa.
Ja lopuksi vielä kuva syksyn viimeisestä ruusustamme.
Tuo peitto on todella ihana, kuin suoraan vuodelta 1983! Tuon ajan värit ja kuviot ovat suosikkejani retroista. Myös pärekorin korjaus on erittäin onnistunut, hyvä idea käyttää tölkkikartonkia paikkausmateriaalina.
VastaaPoistaJoo, minunkin nostalgiamatkaan tämä peitto antaa lämpöisen kuljetuksen.... Ja tosta pärekopan korjaamisesta olen itsekin tosi ylpeä!
Poista