Pannumyssy kotileikkeihin ja haaste

On ollut kiva viikko. Melkein joka päivä olen saanut esittää nukketeatteria ja johdattaa näin lukuisia lapsia ja heidän hoitajiaan sadun maailmaan. Olen saanut paljon kiitosta ja se on lämmittänyt mieltä ja antanut pontta jatkaa valitsemallani tiellä. Lisäksi minulla oli mielenkiintoinen liikelahjaprojekti, josta kerron joulukuun puolella lisää.

Eilen illalla isompien lasten mentyä nukkumaan pienimmäisemme (tammikuussa 4 v) kipitti tietokonehuoneeseemme ja kirjoitti Ahaa-teatterin & Kouvolan teatterin Viirun ja Pesosen joulu -näytelmän innoittamana kirjeen joulupukille lumilyhtyyn. Olimme mieheni kanssa pudota tuolilta kun pieni tyttö ilmestyi lahjatoivelistansa kanssa ja kysyi meniköhän tämä teksti oikein. Miten pieni lapsi oli saanut oikeat kirjaimet paperille, on meille täysin ihme. Joulunajan ihme! Ja ihme on myös se, miksi tämä kuva kääntyy aina ympäri kun siirrän sen tänne blogiin (no teille lukijoille tulee nyt niskajumppaa)

Mitä tuollaiseen toiveeseen voi vastata? Oma huone ja tietokone. Kyyneliä pyyhkien aloin yöllä siivota tietokonehuonettamme ja aijon nyt pitkin joulukuuta toteuttaa ihanan tyttäremme suurinta toivetta.

Huoneen sisustusbudjettimme on jälleen kerran ihan minimi, on vain pistettävä taas luovuus kehiin ja tuunattava vanhoja kalusteitamme ja vierailtava Tori.fi-palvelussa. Toive oli saada pinkkimatto, piirrustuspöytä, leikkikeittiö (joka on ollut varastossa sitten viime toukokuun), kristallilamppu, vähän tilaa leikeille eikä muuta.

Koska kotileikit ovat nyt taas tapetilla, kaivoin jo kaapista aikoinani tuunaamani silityslaudan ja ompelin äkkiä pienen pannumyssyn vanhoista astiapyyhkeistä ja pikkuliinasta ensimmäisille kahvikutsuille. Huone voisi täydentyä pikkuhiljaa joulukuun aikana -ikäänkuin joulukalenterina. Aatonaattona kun tuskin ehtisin huonetta täysin sisustamaan joululahjaksi. Jospa pukki sitten toisi sen leikkitietokoneen (josta äiti ei ole kovinkaan innoissaan, kun oikeakin on talossa).

Tähän loppuun vastailen haasteeseen, jonka Rva Pioni on laittanut minulle jo ajat sitten, mutta olen sen täysin unohtanut. Haasteessa piti haastaa omia lukijoita vastaamaan omissa blogeissaan kymmeneen haastajan esittämään kysymykseen. Alla Rva Pionin kysymykset minulle. Te voitte vastata samoihin kysymyksiin omissa blogeissanne jos haluatte.

Rva Pionin kysymykset:

1)  Mitä sinulle merkitsee pyhä/mikä sinulle on pyhää? 

Elämä on pyhää, sitä pitää kunnioittaa. Jokaisessa luodussa on pala pyhyyttä sisällään, jokaisella on arvonsa ja jokaista pitää kunnioittaa. 

2)  Mistä asioista nautit eniten vapaa-aikanasi?

Työ on minulle myös pitkälti harrastusta. Rakastan käsillä tekemistä kaikissa muodoissa. Lisäksi pidän luonnossa liikkumisesta, uimisesta ja lautapeleistä lasten kanssa. Kyläilyt ystävien kesken ovat myös upeaa akkujen lataamista.

3) Mikä tällä hetkellä on itsellesi elvyttävintä arjen keskellä?

Päiväkahvit hiljaisuudessa kynttilän palaessa ja hyvän lehden parissa. Yleensä isommat lapset ovat pöydän ääressä kanssani, enkä koe lainkaa huonoa omaa tuntoa siitä, että kaikki pöydän äärellä olevat ovat uppoutuneet välipalan ohella omiin kirjoihinsa tai lehtiinsä.

4) Mainitse jokin sinulle merkittävä musiikkikappale.

Kun kuulin ensimmäisen kerran pikkutyttönä Scorpionsin Still Loving You menetin kappaleelle sydämeni ja se on yhä yksi niistä kappaleista, jotka saa kyyneleet silmiini.

5) Mainitse jokin sinulle merkittävä kuvataiteellinen taideteos.

Lasteni piirrokset ja maalaukset ovat kauneinta ja koskettavinta kuvataidetta mitä tiedän.

6) Onko sinulla turvavaate/turvavaatteita? MIllainen se/ne ovat?

Vaikka olen vaatetusalan ammattilainen en omista kovin laajaa valikoimaa vaatetta. Tykkään pukeutua klassisesti, laadukkaasti, huomiota herättämättömästi, silloin koen olevani turvallisesti sinut itseni kanssa.

7) Lapsuusmuisto, joka tulee mieleesi ensimmäisenä.

Minulla on paljon muistoja lapsuudestani. Muistan kun opin neulomaan nurjan silmukan 7-vuotissynttäreilläni ja se oli hieno juttu. Äitini ystävä Mirja opetti sen minulle. Sen jälkeen neuloin kaverien leluille mittatilaustöinä vaikka mitä.

8) Unelmasi tai haaveesi tällä hetkellä.

Saada joskus sellainen työ, josta saisi ihan oikeaa palkkaa, jota jäisi säästöönkin sen verran, että pästäisiin perheen kanssa käymään edes kerran ulkomailla.

9) Pystytkö näkemään itsesi vanhana? Millainen olet?

Olen vanhan ajan mummo, sellainen pyöreä ja pullantuoksuinen, joka istuu kiikkustuolissa ja sylissä istuu lapsenlapsi jätskipuikko suussa.

10) Mikä sinusta on parasta lähestyvässä vuodenajassa?

En pidä talvesta. En hiihdä, ene luistele, en laskettele. Parasta on kevään odotus ja tämän pimeän kauden jälkeen kevään auringon kirkkaus, joka tekee lasten nenänpäille pisamia.

11) Miten suhtaudut joulunodotukseen?

Kaupallinen joulu ei ole minun juttuni. En kierrä kauppoja, sillä en tarvitse mitään ja ahdistun liiasta tavarasta, jota kukaan ei oikeasti tarvitse. Joulu on minulle hiljentymistä, laajoja valikoimia laadukasta suklaata ja aikaa katsoa televisiota ja lukea. Teen joulun eteen vain sen mikä tuntuu hyvältä. Siivoan jos siltä tuntuu ja ostan laatikot kaupasta, jos ei huvita niitä tehdä. Lapset nauttivat paljon enemmän (vaikka kodissa olisi villakoiria ja valmisruokaa) kun äidillä on aikaa käpertyä sohvalle katsomaan piirrettyjä, kuin että äiti olisi luonut täydellisen miljöön ja sitten on kireä kuin korkkiruuvi sen täydellisyytensä keskellä.