Kurkkivatko tontut jo ikkunan takaa?

Muutamana hämäränä iltana Neulanhaltijan pihalla on kurkkinut lasten silmin nähden jo tonttu. Joulu on siis pikkuhiljaa taas tulossa...

Neulanhaltijan perheessä aletaankin nyt pikkuhiljaa valmistelemaan joulua. Joulupukin konttiin on tarkoitus valmistaa yhtä jos toista käsintehtyä. Olohuoneen ja ompeluhuoneen nurkissa odottavatkin yksi jos toinenkin projekti valmistumistaan. On tulossa ompelujuttuja, neuleita, tilkkutöitä, huovutuksia ja muutama askartelukin...

Iltojen hämärtyessä sisäpuuhastelu ihanien lahjojen valmistamisen parissa onkin mitä parhainta puuhaa. Uskallan väittää, että itse tekeminen on paljon mukavampaa kuin kaupoilla jouluruuhkassa hikiniskassa joululahjojen haalaaminen. Myös ystävien kanssa glögikupposten ja suklaakonvehtien voimalla pidetyt joululahjavalvojaiset ovat upea tapa tonttuilla - aamullakin  mieli on paljon kevyempi kuin erinäisten pikkujouluhärpätysten jälkeen. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan!

Meidän perheen kuopus näki jokin aikaa sitten ystävällään mollamaijan, johon ihastui kovasti. Molla oli hankittu Kanadasta ja oli sikäläisittäin oikea hitti-lelu, jota valmistaa www.raplapla.com. No, Kanada oli meille liian kaukana ja mollan hintakin oli aikasta korkea, joten Neulanhaltija väsäsi sitten samettineulosjämistä kuopukselle omat mollat. Mollat saivat nimekseen Tonttu ja Pelle. Niiden kanssa joulunodotus on "kuin tanssia vaan"... Näitä ei raaskittu laittaa joulupakettin, kun kuopukselle taitaa muutenkin tulla niin paljon paketteja, että liika on liikaa. Joten ystävykset pääsivät heti leikkiin mukaan.

Tässä ystävykset ovat lähdössä kuopuksen kanssa kävelyretkelle. Molemmat kaverukset on valmistettu jämämateriaaleista. Päät on tehty fleesestä ja "hiukset" karvakankaasta. Vartalo on neulossameteista, jotka ovat peräisin anopin 70 ja 80-lukujen jämäkangasvarastosta. Silmät ovat turvasilmät ja korviin asti hymyilevä suu on pitsinauhaa. Kaverukset on täytetty vanhan unityynyn sisusvanulla. Tontun ja Pellen torkkupeiton Neulanhaltija on ommellut Tilda -kankaista tilkkutyönä.

Lasten suunnittelemia tyynyjä

Neulanhaltijan perheessä on tilkkutäkkien ja huopatöiden ohella riittämiin myös erinäisiä sisustustyynyjä. Neulanhaltija teki jopa yhden opinnäytteensä käsityötarvikepakkauksina myytävien sisustustyynyjen kuluttajalähtöisestä suunnittelusta ja markkinoinnista. Prototyyppityynyjä ja todellisia helmiä löytyy pari lätkäkassillista. Tyynyjä tulee esittelyyn tänne blogiinkin viimeistään keväällä.

Tämä yllä oleva "Kiilusilmä Mörkö" -tyyny on Neulanhaltijan vanhimman pojan piirtämä ja valmistama pojan ollessa 5-vuotias. Poika leikkasi ja ompelikin tyynyn itse äidin sylissä istuen. Pojan omat jalat kun eivät vielä yltäneet ompelukoneen kaasupolkimelle ; )

Tämä "Avaruusraketti" -tyyny on työstetty "Kiilusilmä Mörön" valmistumisen aikoihin myös Neulanhaltijan vanhimman pojan kanssa. Tyynyn tähdet on painettu perunasta vuollulla leimasimella. Kankaat poika on itse leikannut jämäkankaista ja sommitellut piirtämänsä raketin muotoon. Tyynyn hän ompeli äidin sylissä istuen.

 

Tyynyn sivulla roikkuu pojan ideoimat kaksi planettaa, joita suunniteltiin useita päiviä. Poika pohti ja pohti kuinka tyynyyn saisi leijuvia planeettoja. Lopulta neropatti keksi laittaa planeetat kiinni langalla tyynyyn. Kuvassa taustalla oleva tyyny on Neulanhaltijan joskus toistakymmentä vuotta sitten valmistama Caesarin Kruunu -blokilla valmistettu tilkkutyö. Päiväpeiton virkaa toimittaa Tampellan puuvillainen pöytäliina.

Rohkeasti vain ompeluhommiin pientenkin lasten kanssa. Ompelukone on yleensä lasten mielestä ihan tolkuttoman mielenkiintoinen kapistus.

Pesulappujen ja mikrokuituliinan uudet muodot

Neulanhaltija sai ilokseen kirjeen Neulanhaltija-blogin lukijalta Sveitsistä. Kirjeessä oli irtovärin sieppaavia pesulappusia. Yksi lappusista oli puhdas ja muut 7 jo värisieppareina toimineita. Tälläiset lappuset olivat Neulanhaltijalle tuntematon juttu. Tietääkö joku saako tälläisiä Suomesta? Lappujen idea on siis siinä, että kun sellaisen laittaa pesukoneeseen esimerkiksi musta-valkoisen tekstiilin kanssa, se sieppaa mustan irtovärin itseensä, eikä valkoinen harmaannu. Kirjeessä oli myös haaste. Ranskalaisessa tilkkutyölehdessä oli työstetty näistä lappusista tilkkutekstiilejä - Mitä Neulanhaltija keksisi näistä?

Neulanhaltija oli innoissaan. Blogi oli alkanut tuottaa hedelmää ; )

Tässä kuva ranskalaisesta lehdestä, LES Nouvelles - n 110, 57 jossa lappusista oli työstetty tilkkupintaa. Samaisessa lehdessä on muuten joskus vuosia sitten ollut juttu usean sivun juttu Galleria Satu Itäpään taidetekstiileistä, joita oli näyttelyssä Saint-Marie-Aux-Mines:ssa v. 2006.

Lappusten kuitukangasmainen rakenne tarjosi monia mahdollisuuksia.  Neulanhaltija päätti työstää pesulappusista asustekukkasia. Niitä työstyikin monen monta. Suurin osa niistä päätyi ommelluksi tyttären pinneihin koristeeksi.(Eivät nyt pinnit katoa niin helposti kuin ennen, kun koriste on jokseenkin suuri) Osa jäi odottamaan sopivaa vaatetta, johon ne voisi kiinnittää.

Kaikissa kukkasissa on vain ja ainostaan pasulappusien materiaalia ja muutama ommel. Ei liimaa, nappeja, pitsejä tms. vaan ehtaa roskiksenjätemateriaalia ; )

Neulanhaltijan työstäessä kukkia, halusivat lapset tehdä vielä pienen lahjan huomista isänpäivää varten... 

Niinpä kierrätysteemaa jatkaen silppusimme vanhan rikkinäisen mikrokuituliinan isin autoon aurinkolasipyyhkeiksi. Meillä nimittäin lasit ovat jotenkin aina täynnä sormenjälkiä tai jotain muta töhnää kun niitä tarvittaisiin ja autossa ei koskaan ole mitään muuta kuin talouspaperia ja Neulanhaltijan paidanhelma, johon laseja kiireessä putsataan. Nyt on sitten isillä huomenna ihan oikeat kunnon ajo- ja aurinkolasien puhdistuspyyhkeet.

Mukavaa huomista isänpäivää kaikille ja muistakaa olla iseille kilttejä!!!

Koru langanpätkistä ommellen ja kruunu kultalangasta

Neulanhaltija oli nuukana ihmisenä säästänyt "Pöllölapasista" ylijääneet kasvivärjätyt villalanganpätkät. Eilen illalla lasten mentyä nukkumaan niistä työstyi veteen liukenevan tukimateriaalin ja ompelukoneommelten avulla rintakoru, jossa muodon lähtökohtana oli simpukka.

Veteen liukenevaa tukimateriaalia myyvät hyvin varustetut ompelukonemyymälät. Harmikseni niitä ei vieläkään ole otettu kangaskauppojen valikoimiin. Liukenevaa materiaalia on sekä läpinäkyvää, kuten tässä, että kuitukankaanoloista. Molemmat ovat hyviä työstää ja Neulanhaltija käyttää niistä molempia.

Villalangat aseteltiin kahden läpinäkyvän Solvy-kalvon väliin ja sitten koko lettu pingotettiin kireälle kirjontakehykseen.

Ompelukoneella ommeltiin koneparsintaompeleella lankoja ristiin rastiin.

Tärkeää on, että villalangat sitoutuvat toisiinsa koneompeleiden avulla. Jos sinulla ei ole koneparsinta mahdollisuutta, voi saman homman työstää ompelemalla suoraa tai siksaksommelta vaikka ruudukon mallisesti.

Täyteen ommeltu työ poistetaan kirjontakehyksestä. Työ kastellaan lämpimässä vedessä. Mitä kauemmin työtä liotat sen paremmin kalvo sulaa pois ja liukenee veteen. Joskus työ on hyvä ihan pestä hienopesuaineella kalvon perusteelliseksi poistamiseksi. Jos kastelet vain pikaisesti, jää "pitsisi" limaiseksi. Limainen pitsi tärkkääntyy todella hyvin.

Itse pidin "villapitsiä" vedessä suurinpiirtein minuutin ajan, koska haluisin siihen jäävän "limaisuutta" eli tärkkiä.

Työ muotoillaan kosteana ja laitetaan kuivamaan.

Veteenliukenevat materiaalit tulee säilyttää tiiviissä pussissa, johon kannattaa kirjoittaa sisällön kuvaus, ettei vahingossa tapahdu erehdyksiä.

Ohessa vielä muutama kuva Neulanhaltijan tyttärelleen "kauan sitten" valmistamasta ompelukonepitsikruunusta. Kruunu on työstetty kullanvärisellä konekirjontakangalla. Ompeleita on ommeltu ristiin rastiin kruunun muotoiseksi levyksi. Lopulta kruunu on tärkätty muotoonsa.

Mukavaa viikonloppua teille hyvät Neulanhaltija -blogin lukijat!

Ps: Neulanhaltija sai tänään Genevestä mukavan kirjeen yhdeltä lukijalta. Kirjeessä oli irtovärin pesukoneesta sieppaavia lappusia ja haaste tehdä niistä jotain. Saapa nähdä mitä kirjeen sisällöstä seuraavaan päivitykseen syntyykään. Neulanhaltija on aivan täpinässä! Blogi on synnyttänyt vuorovaikutusta! Upeaa!!!!

Huurteisen aamun pitsikukka

Parina aamuna olemme saanet ihailla pakkasen purasemaa luontoa. Neulanhaltijan kotipihan nurmi oli kuin hopealla huurrettu. Puiden lehdet olivat käpristyneet mitä mielikuvituksellisempiin muotoihin. Luonnon kiertokulku ja elämän hauras kauneus pistää hiljaiseksi...

 

Neulanhaltija kaiveli eilen lastensa kanssa konekirjonnan näytearkkuaan. Arkku oli suljettu kuutisen vuotta sitten Neulanhaltijan auskultoinnin jälkeen. Monta vuotta se komeili vain työhuoneen hyllyllä - kotiäiti kun ei näytteitään tarvinnut. Suurin osa näytteistä oli materiaalikokeiluja, joita näin blogin välityksellä on jokseenkin vaikeaa esitellä, mutta oli siellä myös paljon valmiita tuotteita, joita te, rakkaat lukijat, pääsette kyllä näkemään. Ja mainos, mainos, mainos.... Konekirjontakursseja pidän kyllä mielelläni, oikestaan olisi tosi mukavaa päästä välillä  taas opettamaankin.... Joten kurssitilauksia otetaan vastaan tekniikasta kuin tekniikastakin ; )

Yksi näytearkun näytteistä oli tämä jääkukka, joka on valmistettu silkki- ja metallilangasta veteenliukenevan tukimateriaalin ( = solvykalvo) päälle. Veteenliukenevan materiaalin päälle työstämisestä tulee tarkemmat ohjeet myöhemmissä päivityksissä.

Pitsikukka pääsi koristamaan kalalangasta virkattua nyöriä, johon tuli vahingossa ihan tolkuttomasti kierrettä. Korussa kierre näyttikin oikein hyvältä - virheet on hyvä kääntää voitoksi!

Niiden lukijoiden, joita koneella ommellut pitsisidokset viehättävät, kannattaa käydä lukaisemassa tuosta sivupalkista linkki: Galleria Satu Itäpää. Siellä on hyvin paljon tekstiilejä, joissa on työstetty pitsiä katoavan tukimateriaalin kanssa.

Sininen hetki

Neulanhaltijan talossa on eräs päivittäinen tapa, josta Neulanhaltija ei tingi kuin poikkeustapauksissa. Meillä on jokapäivä lasten kansa yksi vartin mittainen hetki, jolloin talossa kuuluu vain seinäkellon raksutus. Tämä hetki on yksi lasteni kanssa jaksamiseni perusta. Hiljaisen hetken viettäminen on peräisin mummolastani, jossa maatalon toimet taukosivat puolenpäivän jälkeen väen mennessä ruokalevolle. Minä muistan kuinka pienenä tyttösenä nautin suunnattomasti noista hiljaisista hetkistä tuvan sohvalla mummolan kellon tikitystä kuunnellen. Sinä hetkenä jotenkin aisiti aina elämän kauneuden ja herkkyyden.

Usein Neulanhaltija istuu tämän hetken teekupposen seurassa. Lapset lepäilevät joko nukkuen tai sarjakuvia lukien.

Neulanhaltija pyrkii hauduttamaan teensä pitkän kaavan mukaan aina kun siihen on mahdollisuus. Omassa kodissa se onnistuu aina. Hauduttuvan teepannun päälle pujotetaan usein tämä kirppikseltä parilla eurolla löydetystä ristipistotaulusta tuunattu pannumyssy.

Pannumyssyn ristipistokuvat Neulanhaltija on applikoinut pannumyssyyn vapaalla konekirjonnalla eli koneparsinnalla. Myös pannumyssyn tikkauset on työstetty vapaasti parsinpaininjalalla kiemuroita ommellen. Taidokkaasti pistellyn ristipistokuvan saumanvarat ovat vain 1- 2 mm levyiset.

Sinisen hetken liinakin on kirpputorilta. Neulanhaltijan miehen kummitäti osti sen Ruotsista Neulanhaltijalle 30-vuotislahjaksi. Keraamiset kupit on ostettu Tervolan käsi-ja taideteollisuusoppilaitoksen myymälästä. Ne on suunnitellut ja valmistanut v.1999 Karoliina Niskanen. Lautaset ovat Neulanhaltijan pikkusiskon Heidi Liukkosen käsialaa.

Yksityiskohta pannumyssyn taustaa koristavasta kahvikupposesta.

Kaunis kattaus tekee arjestakin juhlaa...

Isänpäivälahjaidea: Lasten piirrustuksista tekstiileiksi osa 2.

Muutama päivitys sitten Neulanhaltija esitteli lasten piirroksien siirtämistä sisustustyynyihin joko kangastussilla piirtäen tai käsin kirjoen. Nopea tapa lasten piirrosten siirtämiseen on myös vapaa konekirjonta (=koneparsinta). Tällöin piirros piirretään kankaalle haihtuvajälkisellä tussilla, jonka piirrosjälkiä ompelukoneen neulalla sitten jäljennetään. Piirroksen voi myös jäljentää esimerkiksi leivinpaperille tai veteenliukenevalle tukimateriaalille, joka siirretään kirjottavan kankaan päälle oikeaan kohtaan.

Nämä kaksi taulua Neulanhaltija kirjoi vapaalla konekirjonnalla (=koneparsinnalla). Alkuperäiset piirrokset ovat ainoat piirrokset, jotka Neulanhaltijan omasta varhaislapsuudesta oli jäljellä. Ne on piirretty 4,5 -vuotiaana.

Yksityiskohta koneella kirjotusta piirroksesta.

Vapaa konekirjonta on hyvin yksinkertaista. Sitä varten tarvitaan ihan tavallinen ompelukone ja koneparsintapaininjalka. Parsintapaininjalka on useissa vanhoissa koneissa vakiovarusteena. Uusiin koneisiin niitä saa ostaa ompelutarvikemyymälöistä. Yhteistä kaikkien eri konemerkkien parsintapaininjaloille on, että niistä puuttuvat normaalin paininjalan "sukset", jolloin niillä voi ommella ketterästi mihin suuntaan vain.

Toinen tärkeä asia vapaassa konekirjonnassa (=koneparsinnassa) on alasyöttäjien poistaminen käytöstä. Alasyöttäjät ovat ne hampaat puolan yläpuolella, jotka syöttävät kangasta ommellessa eteen- tai taaksepäin. Lähes jokaisessa koneessa on nappula, josta nämä hampaat laskeutuvat pois käytöstä. Mutta ainakin joissain Singer -merkkisissä koneissa tätä nappulaa ei kuitenkaan ole,  niissä on vakiovarusteena pieni läpinäkyvä levy, joka painetaan kirjomisen ajaksi alasyöttäjän hampaiden päälle. Kaikissa konetyypeissä paininjalan painetta tai korkeutta kannattaa myös säätää niin, että kirjottavan pinnan ja paininjalan väliin jää pieni rako.

Alasyöttäjän hampaiden poisto mahdollistaa koneparsintajalan kanssa työn ompelemisen mihin suuntaan vain. Nyt kätesi määräävät tikin pituuden ja suunnan, eivät syöttäjän hampaat. Joten jos liikutat työtä nopeasti ovat pistot pitkiä, jos hitaasti ovat pistot lyhyitä. Kirjontakehyksen käyttö on suotavaa ainakin ensimmäisissä ohuelle kankaalle tehtävissä kirjontakokeiluissa.

Jos koneesi katkoo lankaa tai neuloja parsiessasi, niin löysää koneen ylälangan kireyttä.

Neulanhaltija tikkaa tällä tavoin tilkkutöitä, taidetekstiilejä, applikaatioita jne. Kun opettelet ensin tekemään ompelukoneellasi ympyrää, kolmiota ja neliötä, opit pian myös kirjoittamaan ompelukoneella sanoja ja tekstin pätkiä.

Vapaasta konekirjonnasta tulee tänne blogiin paljon ideoita pitkin vuotta, joten kannattaa pysyä saitilla, jos kirjonnat kiinnostavat ; )

Neulanhaltijan omat koneet ovat Husqvarna Viking Quilt Design ja Husgvarna Rose. Quilt Desing on tietokonetyyppinen kone, joka säätää itse nappia painamalla kaikki säädöt oikeanlaiseksi. Aivan ihana kone. Neulanhaltija sai sen palkinnoksi Husqvarna Vikingin järjestämästä Feel Free tekstiilisuunnittelukilpailusta muutama vuosi sitten. Neulanhaltija palkittiin ompelukoneen innovaatisin käyttö -palkinnolla. Snowflakes -tekstiili oli toteutettu juuri vapaalla konekirjonnalla. Kuva tekstiilistä alla.