Ristipistotaulusta ja vanhoista lakanoista koristetyynyksi

Olen kerännyt kirpputoreilta siistejä vanhoja valkoisia lakanoita, lakanapitsejä ja kauniita ristipistotöitä jo kymmeniä vuosia. Niitä on kertynyt varastooni myös tuttavilta lahjoina ja nyt niitä on jo minulla aika mukavasti.  Tämän upean lumisen talven innoittamana, minulle tuli eilen pakottava tarve työstää näistä jotain kaunista ja herkkää anopilleni, jota emme pääse pitkien välimatkojen ja tämän virusepidemian vuoksi kovin usein tervehtimään. 

En itse ole "pitsi-ihminen", enkä lainkaan tiedä miksi pitsit viehättävät minua. Olen aina nauttinut pitsien hypistelystä ja huomaan aina pitsit myös kirpputoreilla. Koska itse en osaa niitä virkata, on todella mukavaa ostaa jonkun toisen tekemää ja pois hylkäämää.

Ristipistoja sen sijaan pistelin nuorena tyttönä ja nuorena naisena hyvinkin paljon. Niistä syntyi syntymäpäivä- ja joulukortteja, lakanoiden koristeita, sisustustekstiilejä ja tauluja. Vuosien varrella kaikki tekemäni ristipistot ovat kuitenkin hävinneet ystävien "riesoiksi" ja varastomme "aika tavaran kaupittaa" -laatikkon täytteeksi. 

Tämän upean kukka-aiheisen ristipiston sen sijaan ostin viime keväänä kirpputorilta eurolla. En voinut jättää sitä sinne, etenkään kun kirjonta oli niin täydellisen pikkutarkasti ja huolellisesti työstetty.

Ristipistokirjonta takapuoleltaan. 

Käytän perheemme yhden hengen sängyissä kirpputorilta löytyneitä ja mummolta perittyjä vanhoja pitsilakanoita. Niiden puuvillakangas on jotain aivan muuta vahvuudeltaan kuin nykypäivän "rutaleet". Joskus saan kuitenkin lahjoituksena vanhoja lakanoita, jotka ovat aikojen saatossa menneet rikki tai pinttyneet liasta huonon pyykkihuollon takia. Näistä lakanoista minä puran tai leikkaan pitsit irti odottamaan aikaa parempaa ja laitan muun kankaan autotalliin rievuiksi.

Tässä ompeluksessani yhdistin kaksi vanhaa pitsireunaista lakanaa ja ristipistotaulun sisustustyynyksi.

Aika mukava kukkalähetyshän tästä ihanalle anopilleni tuli.

Vanhan ajan aarteet pääsivät yhdessä uuteen elämään.

Tyynyn takaosan ompelin pussiksi kahdesta lakanasta niin, että niiden reunat menevät 10 cm toistensa kanssa lomittain.

Nämä kirjaillut minikirjaimet ovat todella herkkiä. En yhtään tiedä kenelle tämäkään lakana on ennen kuulunut ja kenen nimikoinnit lakanassa elävät vielä 2020-luvullakin.

Kääräisin saman tien tyynyliinan pakettiin ja kiikutin se lumipysyssä postiin anopille kevättalven yllätykseksi.

Ristipistoinkirjotulla villahameella Kätevä- ja Tekevä messuille

Lahdessa on tänä viikonloppuna Kätevä ja Tekevä -messut, jonne minäkin olen tänään menossa katselemaan kädentaitojen uusia tuulia ja kenties ostamaan muutaman joululahjankin jo joulupukinkonttiin.

Viime vuonna liikuin messuilla tallukkaat jalassa ja kerroin suu vaahdossa tallukkaiden valmistuksesta ihmisille omassa pienessä Kätevä ja Tekevä -työpisteessäni. (Postaus täällä ja täällä)

Nyt lähden Kätevä ja Tekevä -messuille asiakkaana juuri valmistuneessa villahameessani, jota koristaa itsesuunnittelemani ompelukonekirjonnalla valmistettu ristipistokukka.

(Postaus sisältää blogiyhteistyötä Husqvarna Viking Topaz 50 -kirjontakoneen ja PREMIER + ohjelmiston kanssa)

Ensin suunnittelin siis hameeseeni kirjonnan PREMIER + ristipisto-ohjelmalla.

Halusin tehdä ristipiston, joka on yhtä suuri kuin suurin konekirjontakehykseni.

Ja koska odotan jo kovasti kevätkukkien loistoa puutarhassani, halusin työstää hameeseen satumaisen taikakukan.

Suunnitteluohjelmassa ristipistojen kokoa näytöllä voi tsuumata vaikka kuinka suureksi, jotta pienetkin yksityiskohdat on helppo piirtää hiirellä ristipistopohjaan.

Tälläisen satumaisen taikakukan sain suunnitelluksi reilussa puolessa tunnissa.

Kankaana käytin taas Iskun tehtaanmyymälästä blogiyhteistyönä saamaani villakangasta. Jotta kangas riitti hyvin hameeseen, kaavotin hameeseen saumoja. Hameen saumat ompelin pykäpistoin ennen kirjonnan valmistamista. Pykäpisto on yksi lempiompeleitani niin koristelussa kuin saumojen yhdistämisessäkin.

Pykäpistojen ompeluun ompelukoneeni suosittelee J-paininjalkaa.

Saumojen ompelun jälkeen oli ristipistokirjonnan vuoro.

Ensimmäisen kirjonnan tein kankaasta ylijääneeseen suikaleeseen, josta saisi hyvin työstettyä koristetyynyn, sillä en ollut vielä ihan varma kirjontalankojen oikeista sävyistä.

Kone valmisti ristipistokirjonnan siinä järjestyksessä, jossa olin kirjonnan suunnitellutkin, eli ensin kasvinvarsi.

Ja niin ensimmäinen satumainen taikakukka tulivalmiiksi. Kuten arvasinkin, osa valitsemistani langoista oli vähän liian vaaleita, joten valitsin hameeseen tulevaan kukkaan vahvemmat värit.
 

Satukukka oli nurjalta puoleltaankin hyvin kaunis. Leikkasin varovasti applikaatiosaksilla tukipaperin pois kirjonnan ulkopuolisilta alueilta.

Ja näin syntyi kirjontakokeilusta kaunis tyyny joulupukinkonttiin.

Ja minulle mukava talvihame. Hameen vuoriksi pääsi 1990-luvun alussa Luhdan tehtaanmyymälästä ostamani kultapilkullinen vuorikangas, jota olin pyöritellyt varastossani vuosikymmeniä. Jo oli aikakin laittaa kangas käyttöön.

Ja nyt tämä rouva lähtee messuilemaan :)

Mukavaa marraskuuta teille kaikille!

Pellavalankakoristeita kolmireikäisellä nyörijalalla ja konekirjottuja ristipistoja leivinliinoihin

(Postaus sisältää blogiyhteistyötä Husqvarna Vikingin kanssa)

Isänpäivä lähestyy ja pikkuhiljaa myös minun perhepäivähoitoryhmässäni tulee olemaan aiheena isänpäivälahjojen valmistaminen. Tänä vuonna isänpäivälahjaksi valmistuu erään hoitolapseni mummin lahjoittamasta laadukkaasta luonnonvalkeasta puuvillakankaasta ja pellavanauhasta leimasinpainallalla koristeltu leivinliina ja itsevalmistettu leivonnainen. (Kiitos Raili kankaista!)

Lisäksi halusin tehdä yhden leivinliinan /keittiöpyyhkeen ihan itselleni Husqvarna Viking Topaz 50 -kirjontakoneellani itsesuunnitellulla ristipistokuviolla. Siitä myös tässä postauksessa.

Isänpäivälahjoihin kokeilin Husqvarna Vikingiltä saamaani upeaa kolmireikäistä nyörijalkaa. Paininjalka oli jo visuaalisesti niin kaunis, että jo pelkästään sen katseleminen sai minut huokailemaan.

Paininjalka oli suunniteltu kolmen samanaikaisen nyörin, efektilangan, villalangan tms ompelemiseen. Minä käytin näissä leivinliinoissa/keittiöpyyhkeissä paksua pellavalankaa, jolla työstin leivinliinan käänteet. Tämä ompelu olisi onnistunut lapsiltakin, mutta työstin silti ompeleet nyt sarjatuotantona ihan itse. (Samalla tohinalla valmistui myös liinat naapurin perhepäivähoitoryhmälle.) Kiitos pellavalankalahjoituksesta Vuokko H!

Tässä paininjalan pakkaus ja koodi.

Ensin silitin käänteet huolella. Kolmilankainen koristeommel työstetään nimittäin kankaan oikealle puolelle ja halusin nyörikirjonnan toimivan myös päärmeen tikkauksena.

Ompeleena käytin kenno-ommelta. Kenno-ommel kiinnitti nyörit kerralla kauniisti niin kankaaseen kuin myös toisiinsa.

Kenno-ommel kiinnitti nyörit myös kauniiksi ripustuslenkkinauhaksi.

Jätin aluksi pellavanyörit kulmissa pitkiksi. Pesin sitten liinat 60 C asteessa ja lopuksi leikkasin pellavanyörit oikeaan mittaan. Pellavanyörit eivät kiristyneet eivätkä kutistuneet pesussa.

Kaunista ja jotenkin niin suomalaista :)

Lasten kanssa koristelemme sitten seuraavalla kuviskerralla liinat leimasinpainannalla. Olen ostanut kauniita Mandala -leimasimia, joilla painannan teemme. Jos joku lapsista haluaa hän voi myös leimasinpainannan sijasta piirtää kangastusseilla leivinliinan/keittiöpyyhkeen kulmaan isänsä ja itsensä kuvan.

Halusin myös yhden liinan itselleni ja päätin kokeilla siihen koristeeksi itse PREMIER + ohjelmalla suunnittelemani kansanomaisen vapaallahiirellä piirretyn ristipistokuvion.

Ristipistojen tekemistä oli ihana seurata, mutta minun oli myös todettava, että tämä ensimmäinen "Ilmava" ristipistosuunnitelmani vaati koneelta aikamoista lankojen päättelyä, sillä pistot pomppivat niin paljon. Kone teki tyytyväisenä kyllä suunnitelmani loppuun, mutta kenties olisi fiksumpaa suunnitella jatkossa ristipistokuviot yhtenäisemmäksi pinnaksi.

Mutta voi kuinka kaunis kuviosta tulikaan!!!!!

Nurjapuoli oli tosin aika hirvittävä lukuisten päättelyiden ansioista. Ristipistohevonen, jonka tyttäreni kirjontakoneellani valmisti (postaus tässä), oli sensijaan ihan todella kaunis myös nurjaltakin. Joten oppia ikä kaikki. Tälläinen ilmava ristipistotyö tarvitsee siis jatkossa vuorituksen, mutta nyt kyllä tämä leivinliina saa nurjasta puolesta huolimatta pääsi heti koristamaan meidän keittiötä.

Hoitolasteni kanssa työstämme kuviot kauniilla leimasimilla, sillä en millään ehdi työstää heidän piirroksiaan kirjontakuvioiksi ennen isänpäivää. Mutta onneksi tässä on vielä monta kuvistiistaita tulossa, jolloin varmasti ehdimme vielä heidänkin hellyyttäviä piirroksiaan työstää kirjontakoneella vielä loppuvuodesta tai ensi vuonna.