Nuppupeitto simpukka-blokilla

Ensimmäinen nuppupeittoni on valmis. Työstin peiton simpukka-blokilla pienistä jämäkangastilkuista. Pikkutilkut hupenivat tähän hyvin, mutta vielä niitä jäi yhteen crazy-tekniikalla toteutettavaan nuppupeittoonkin, että eikun ompelemaan toista nuppupeittoa....

Simpukka- blokkipalat leikattiin ensin yksitellen kaavan mukaisesti. Sen jälkeen jokainen pala harsitiin käsin yläreunastaan kiinni kaavaan.

n

Jokainen kappale silitettiin. Silityksen jälkeen kaava ratkottiin irti tilkusta. Saman kaavan voi siis käyttää yhä uudelleen ja uudelleen! Kaavan harsimisen tarkoitus on auttaa ompelijaa kääntämään kaareva saumanvara siistiksi ompelua varten. 

Simpukka-blokki valmistetaan perinteisesti käsin ommellen. Itse olen kuitenkin niin laiska käsinompelija, että hyödynsin tässä pikkupeitossa ompelukonetyöskentelyä.

Lahden ompeluelämää Fb-ryhmässä nuppupeittojen tekijät ovat suosineet fleeseä nuppupeittojen "vanuna". Itse kokelin nyt ensimmäistä kertaa fleesen toimivuutta.

Simpukkapeiton ompeleminen meni kutakuinkin näin: Fleeselle asetettiin ensimmäinen rivi simpukkatilkkuja vieriviereen.

Simpukkatilkut aplikoitiin kaarevasta yläreunastaan kiinni fleeseen. Minä käytin tälläkertaa ompelukoneeni pykäpisto-ommelta.

Sitten asetettiin seuraava rivi edellisen rivin päälle lomittain. Ja tämäkin rivi ommeltiin kaarevista yläreunoistaan kiinni fleeseen. Taustakangaskin voisi olla jo tässä vaiheessa paikoillaan, mutta se edellyttäsi peiton reunustamista päärmeellä. Päärmereunat on kuitenkin kielletty kovuutensa takia nuppupeitoista, joten ompelin taustavuorin peittoon pussina vasta simpukka pinnan koottuani.

Ja näin peiton tilkkupinta koostui riviriviltä. Jos pitää käsin ompelemisesta, niin tilkut yhdistetään toisiinsa  piilopistoin. Tilkkupinan ompelun jälkeen peiton reunat siistitään saksilla suoriksi & tasaisiksi ja peitto vuoritetaan.

Lopuksi työ silitetään kevyesti. Nyt kun työstin peiton fleesellä, rajumpikin silitys oli sallittua. Muutoin peittoa ei kannata paljon painaa silitysraudalla, koska vanu litistyy kuumassa puristuksessa.

Tälläinen hempeys siitä sitten tuli. Fleese oli mielestäni aika raskas peiton välissä, joten saatan jatkossa siirtyä nuppupeitoissa kuitenkin perinteisen polyestervanun käyttämiseen.

Nuppupeiton taustan tein sinisestä lakanakankaasta. Tikkasin taustan kiinni fleeseen sieltä täältä pienin tähtipistoin käsin. Pistot eivät näy päällipuolella lainkaan.

Toivottavasti tämä peitto lämmittää jotain elämänsä alkumetreillä olevaa pikkuista ja hänen vanhempiensa mieltä.

Simpukkapeitto ja pärekopan korjaus

Tuossa lasten hääpostauksessa näkynyt simpukka-tilkkutäkki on nyt tässä ihan kokonaisuudessaan. Tällä tekniikalla työstän myös ainakin yhden nuppupeiton, joten simpukkatekniikka on tulossa tuotapikaa myös tänne esittelyyn.

Tämän peiton tein aikoinaan esikoisellemme vauvapeitoksi kirpparilta löytyneistä vanhoista verhokapoista. Ainut uusi kangas oli tuo keltainen, jossa on ikään kuin jotain pörriäsiä. Tämä peitto on ollut meillä tosi pidetty ja itsellenikin tämä on yksi suosikkitäkeistäni.

Eilen aloitin Wellamo-opistossa kierrätyspunonnan opiskelun, joten tänään olen sitten intona värkännyt sitä sun tätä punontajuttuja. Niistäkin tuotoksista esittelyä tuonnempana.

Nyt haluan kuitenkin esitellä yhden korjaus- / kierrätyspunontanylpeyteni, jonka tein äsken. Olin saanut edesmenneeltä isoäidiltäni vuosia sitten synttärilahjaksi pärekorin, jossa meillä säilytettään leluja. Muutama viikko sitten joku jaloistaan väsynyt lapsi istui korin päälle ja räts! kori murtui kannestaan. Harmitti, mutta minkäs sille mahtaa, ajattelin.

... Kunnes tänään sain neronleimauksen. Kierrätyspunonnan kurssilla meille esiteltiin mm. maitotölkkipunontaa ja nyt valtasin uuden materiaalin työskentelyyni. Saksin Igmanin maitotölkit kaistaleiksi ja punoin palttinalla korin kannen kuntoon.

Pitää itsekin hehkuttaa, että hitsiläinen kuinka hieno ja kestävä korista tuli. Kaukaa katsottuna korjausta ei edes huomaa. Jipii!!!!!

Tässä vielä lähikuvaa.

Ja lopuksi vielä kuva syksyn viimeisestä ruusustamme.

Nuppupeitto-projektin aloitus

Minua pyydettiin täällä blogissa taannoin liittymään Lahden alueen  nuppupeitto-projektiin (Fb). Tulin pyynnöstä todella iloiseksi, sillä sain kontaktin lahtelaiseen käsityöporukkaan.

Nuppupeitto-projektinakin kuullosti ihanalta. Työstää omilla käsillä lämpöä pienille sairaalasta kotiinpääseville pikku-keskosille ja muille tehohoidossa oleville pikku-vauvoille. Kankaita minulla on varastossa riittämiin, joten tilkutyö kuullostikin näin ollen minulle parhaimmalta pikkupeitteiden työstötekniikalta. Ensimmäisen peiton ajattelin työstää simpukka-mallineella. Simpukka on hyvä tekniikka tuhota kaikki yksittäisiksi jääneet pikkutilkut ja peitto tikkaantuukin ihan itsestään. Crazy-tilkkutyötäkin varmaan pitänee kokeilla yhteen pikkupeittoon, että saa tuohottua myös simpukoiden ylijäämät ja jotain vauvamaista applikaatiotakin olisi vekkulia tehdä.... Katsotaan mihin aika riittää, kun noita käsityöprojekteja pukkaa päästäni solkenaan....

Oma peittoni on vielä leikkausvaiheessa, mutta informoin simpukka-peiton valmistamisen täällä kunhan ehdin ensin peiton syyspuuhiltani työstää. Laitan tänne seuraavassa postauksessa kuvia omalle isommalle lapselleni kierrätyskankaista valmistamastani simpukkapeitosta. Esittelen myös pikakolmio-tekniikkaa, koska ompelin juuri tilaustyönä yhden pikkuisen vauvan kehtopeiton pikakolmioilla.

Tässä kuitenkin nyt nuppupeiton ohjeistus lyhyesti:

Nuppupeiton ompeluohjeet

Nuppupeitto on pieni peitto, joka lahjoitetaan kotiin lähtevälle keskosvauvalle tai tekohoitoa saaneelle vauvalle ja hänen perheelleen. Peitto lämmittää pientä vauvaa, jolla oma lämmönsäätelykyky on vielä hataraa. Se toimii myös muistona elämän alkutaipaleesta. Nuppupeittoja kerää ja lahjoittaa sairaaloihinmm. nuppupeitto-yhdistys ry, joka toimii koko Suomen alueella. Kuka tahansa yksityinen ihminen ja järjestö voi valmistaa nuppupeittoja ja niitä voi lahjoittaa sairaalaan myös yksityishenkilönä.

- Peiton koko  n. 40 cm x 40 cm, 40 cm x 50 cm tai 50 cm x 50 cm.

- Peiton päällisosa valmistetaan puuvillakankaasta tilkkutekniikalla tai yhdestä kappaleesta. Jos käytät vanhoja kierrätettyjä kankaita, tarkista kankaiden vetolujuus huolella, jotta kankaat eivät pesujen yhteydessä repeenny.

- Peiton vuori ommellaan puuvillaflanellista tai muusta pehmeästä puuvillakankaasta. 

- Peiton materiaalit on hyvä pestä ennen ompelua kankaiden kutistumisen takia, mutta myös valmis peitto on aiheellista pestä, jotta työskentelyssä tulleet bakteerit poistuvat peiton pinnalta. (Peiton saajan vanhemmat on hyvä ohjeistaa myös pesemään peitto enenen käyttöönottoa käyttämillään pesuaineilla)

- Peiton kangaskerrosten väliin vanuksi laitetaan ohutta polyester-vanua. Vanu ei saa olla liian paksua, sillä peitosta ei saa tulla peltimäinen.

- Peittoa on tikattava sen verran, että vanu pysyy pesuissa ja sitkuttavien pikkujalkojen mylläyksessä paikoillaan eikä ruttaannu peiton kulmaan. Käsintikkaus tekee peitosta konetikkausta pehmeämmän, mutta konetikkauskin on täysin sallittua. 

- Peittoon ei saa ommella vauvaa vahingoittavia osia kuten nappeja tai paljetteja. Liian paksuja saumoja kannatta myös välttää, ettei peitosta tule liian raskas.

-Peitto on parasta ommella pussiin vuorikankaan kanssa. Reunakantteja ei suositella, koska ne tekevät reunoista liian kovat. Sen sijaan 5 cm:n (Eli leikattuna 5 cm (etukpl)+5 cm (takakpl)+2 cm (saumanvarat)= 12 cm) kantti on jo ihan ok, sillä se jää reunalta pehmeäksi.

- Peiton valmistustekniikka ja värimaailma ovat tekijänsä päätettävissä. Enkeliaiheita tai ristejä ei kuitenkaan suositella, sillä moni mieltää ne kuoleman symbooleiksi.

- Peitto on voitava pestä ainakin 40 asteessa.