Kudotaan pikkumattoja Brion-kangaspuilla

ja niin ne ihastuttavat pikkumatot valmistuivat. Erityisesti omat poikani olivat kudonnasta innoissaan. 5 -vuotiaani kutoisi kaiken päivää. Ja siihen äiti:" Kudo vain rakas lapseni, kudo vain sielusi kyllyydestä!"

Kudonta pikkuisilla kangaspuilla on todellakin lapsille kuin leikkiä. Käännetään vain vipua edes taas vuoroin  itsestä poispäin, vuoroin itseen päin ja annetaan kudesukkulan lentää pikkukätösisssä puolelta toiselle... Helpointa kutominen on jos kudetta ei ole sukkulassa liikaa eikä kudelmaa liian lähellä lyömäpirtaa (Max läheisyys 6 cm). Muista siis siirtää kudosta taaksepäin riittävän usein! Siirto tapahtuu jarrua löysäämällä ja siirron jälkeen uudelleen kiristämällä.

Mattojen tai muiden kudontatöiden väliin suosittelen maitotölkin sivupalasta, jotta hapsujen solmintaan jää tarpeeksi pituutta.

Kun matot tulivat valmiiksi ja kuteet loppuivat oli aika ottaa matot pois tukilta ja kangaspuista.

Loimilangat katkaistaan ja solmitaan.

Katkaisu ja solminta on hyvä tehdä loimipari kerrallaan vuoroin molemmilta reunoilta.

Jos taas kudontatyö halutaan ottaa pois ennen kuin loimi on käytetty loppuun, toimitaan seuraavasti:

Loimilangat löysennetään tukilta löysiksi ja  loimet katkotaan ja solmitaan heti parittain. Loimet solmitaan pareittain joko keskeltä vuoroin molemmille reunoille tai reunoilta vuoroin keskelle päin. Tärkeää on muistaa solmia samantien myös kangaspuihin jäävät loimilangat vetosolmuihin!!!

Loimilangat voi jättää kudontatauon ajaksi näin tai sitoa ne heti edellisen postauksen ohjeiden mukaisesti kiinni varpapuuhun.

Lopuksi työt irrroitetaan toisistaan ja loimet solmitaan tai siksakataan ompelukoneella, riippuen kudelman käyttötarkoituksesta.

Ihania mattoja tuli! Hyvä lapset! Kyllä nyt nukeilla ja pehmokamuilla on komeat matot!

(Kuvan sukkahousuista työstettyjen keijujen ohje jossain viimesyksyn postauksessa täällä blogissa.)

Mukavaa viikonloppua kaikille!!!!

Brio kangaspuiden loimien laittaminen

Tässä postauksessa käyn kuvallisesti läpi Brion pikkukangaspuiden loimien laiton. Sama tekniikkahan se kyllä peruspalttinasidoksella on kaikissa kangaspuissa. Näissä  Pikkupuissa loimien luonti on onneksi isoja kangaspuita huomattavasti nopeampi juttu.

Kun äiti vetreytti loimituksen kanssa aivonystyröitään, lapset treenasivat aivojaan Logiikkapeleillä. Voi, että lapset on taitavia, itsellä meni muutamien logiikkatehtävien ratkaisemiseen paljon heitä kauemmin aikaa.  Ihanaa ajanvietettä, kertakaikkiaan!

(Meidän pelimme ovat peräsin Leikkien-kaupasta Lahden kauppakeskus Valosta , http://www.leikkien.fi/)

Brion kangaspuiden loimen laittaminen Neulanhaltijan tapaan

Määritä kudonnan haluttu leveys. Kudonta kutistuu aina jonkin verran leveyssuunnassaan, joten tee työstä hieman toivottua leveämpi.

Leikkaa kalastajalangasta tai muusta vahvasta puuvillalangasta haluttu määrä pätkiä loimiksi. Itse leikkasin 32 kpl 150 cm pitkää lankaa. Meillä on tarkoitus kutoa loimeen useita pikkuisia nukenmattoja, mutta jos haluat vain esimerkiksi yhden 80 cm kaitaliinan, lisää silloin loimien pituuteen (80 cm) vielä työstövaraa 20 cm (= 100 cm loimi). Loimilankojen on oltava melko täsmällisesti samanpituisia!!!

Pujota loimilangat yksitellen keskeltä aloittaen sekä punaiseen pirtaan (vuoroin reijästä, vuoroin pitkulasta raosta) että puiseen luhaan.

Solmi pujotellut loimilangat varpapuuhun tukevalla solmulla pareittain. Varpapuu on tuo kynännäköinen tikku tuossa kuvan alalaidassa. Solminnassa on huomioitava, että varpapuu on tasaisesti kiinni kangaspuiden kangastukissa pitkillä lankarenkailla. Loimilankojen tulee sijoittua lankarenkaisiin nähden tasaisesti. Eli yksi lankarengas molempiin loimen reunoihin, yksi loimen keskelle.

 Näin.

Nyt tarvitaan apuria!

Apuri ottaa käsiinsä kangaspuiden toisella puolella vielä kiinnittämättä olevat loimilangat. Hän pitää loimia kireällä käsissään.

Loimien ollessa kireällä kieputa kangastukkia pikkuhiljaa niin että loimet kiertyvät tukin ympärille tasaisesti levittyen. Loimienpitäjä huolenti, ettei loimet mene hänen puolellaan solmuun tai limittäin ja lomittain vaan kulkevat rivissä kuin armeijan alokkaat ikään : ).

Kun loimet ovat tiukasti tukilla solmitaan loimien toinenkin pää tukevin solmuin varvalle.

Lopuksi loimet vielä kieputetaan tiukasti tuolle pirran puolen tukille. Minä tein nimittäin tämän vähän tälleen nurinkurisesti, mutta hyvät loimet tuli silti : )!

Ja nyt kangaspuiden loimi on valmis kudottavaksi.

Tältä sen pitäsi näyttää.

Kudonnan aloittamista varten leikataan pahvista tai kartongista 5 cm suikale, joka asetetaan jokatoisen loimen alle ja jokatoisen päälle. Tämän kartonkipalasen avulla loimiin jää pituutta kudonnan reunanpäättelysolmuja varten.

Ja eikun lapsukaiset rakkahaiset kutomaan!

Kutoessa ei sitten muita sääntöjä olekaan kuin että kääntää tuota päällä olevaa kampea ääriasentoonsa vuoroin toiselle ja vuoroin toiselle puolelle, jotta loimilangat nousevat vuoroin ylös ja alas. Kudetta vaihtaessa pieni aloitus- ja lopetuspätkä (n. 4 cm) kännetään kaksin kerroin vuoroin molemmissa kuteen reunoissa. Eli jos vaikka ensin olisi valkoinen raita, käännetään valkoisen raidan päättelynä 4 cm kudetta kudoksen vasemmalle puolelle ja seuraavan esimekiksi sinisen raidan alkupään päättelyssä  4 cm kudonnan oikealle puolelle. Näin kudos pysyy suorana ja reunoista tulee vahvat.

Jos samaan loimeen kutoo useita mattoja, tulee mattojen väliin laittaa vaikkapa maitotölkistä leikattu sivu. Tällöin loimeen jää tarpeeksi mittaa molempien mattojen reunahapsujen solmintaan.

Seuraavassa postauksessa lasten mattotuotoksia. Ja kuvia kudonnasta.

Matonkuteiden värjäystä

Tässä parin viikon ajan meillä on ollut lasten kanssa pienoinen mattoprojekti. Halusin herättää lasten arvostuksen perinteisiä räsymattoja kohtaan. Ja siinä onnistuinkin mitä parhaimmin. On nimittäin ollut ilo seurata lasten kommentteja siellä ja täällä: " Katso, tämäkin on räsymatto...", "Ihania kuteita...", Voiko näinkin leveää mattoa kutoa?" "Onko tämä ja tuo liinakin kudottu kangaspuilla...."

Maton kudonta osa 1. 

Kankaiden värjäys ja leikkuu

Värjäsimme matonkuteisiin leikattavia paloja Dylon -tekstiiliväreillä puhkirevenneestä valkoisesta puuvillalakanasta. Olin löytänyt taannoin rasiallisen (yli 200 purkkia) Dylon -värejä kirpparilta vitosella. Joten niistä rittää värjäysaineita joksikin aikaa erääseenkin projektiin ; ). Suoritimme lasten kanssa värjäyksen kattiloissa, jotka minulla on käytössä vain värjäysprosesseja varten.

Kankaat sai kerrankin kuivatettua (ja kuvattua) ulkona, koska juuri silloin tämän syksyn loppumaton sadealue kiersi meidän pihamme.

Kuteet leikattiin saksilla yhtenäiseksi n. 1 cm levyiseksi puuvillanauhaksi.

Seuraavassa postauksessa esittelen teille Brion kangaspuiden loimien laiton, sillä tiedän yhdellä jos toisella lojuvan vastaavat puut varastossa vain ja ainoastaan siksi, että loimi on päässyt aikoinaan loppumaan, eikä uutta osata laittaa. Itse ostin juuri entisten Brion kangaspuidemme seuraksi toiset alkuperäsipakkauksessaan olevat loimettomat  kangaspuut Kouvolasta kirpparilta 2,50 €:lla. Niissä oli muuten vielä alkuperäinen hintalappu Citymarket 298 mk. Että halvalla sain ja heti käyttöön pääsivät. Kiitosta vaan myyjälle!

Mukavaa alkavaa viikkoa ja tervetuloa seuraani te kaikki uudet lukijat ja FB-tykkääjät!

Kirjekuorilaukku nahasta, korttikuori tapetista

Ihana viikonloppu. Oltiin isompien lasten kanssa tänään Hämeenlinnan kaupunginteatterissa katsomassa Kaunotarta ja Hirviötä. Niin upea esitys sekä tarinaltaan, lavastuksiltaan että puvustukseltaan, että suosittelen lämpimästi ihan jokaiselle 5+ vuotiasta vanhemmalle. Huomenna pääsemme syömään vanhempieni luo, äitini herkuista notkuviin pöytiin.

... Sain viimein valmiiksi pari punontatyötäkin....

Tässä kuvallisena ohjeistuksena punotun kirjekuorilaukun valmistus.

Leikataan suikale poikineen.

Punotaan parillisten suikaleiden keskelle palttinaa.

Käännetään työ puoliksi nurjapuoli päällepäin. Klemmarit ja pyykkipojat ovat hyviä väliaikaisia kiinnityksen apuvälineitä.

Punotaan sivut haluttuun korkeuteen. Sivun punonnassa on muistettava kääntää yläpuolen kaitale alapuolelle ja alapuolen kaitale yläpuolelle, jotta reuna sitoutuu hyvin.

Pujotellaan läpän reunasuikaleet yhden lisäsuikaleen avulla takaisin päin palttinaa noudattaen. Nyt laukkuun syntyy sen oikea päällispuoli.

Jatketaan pujottelua jokaisella suikaleella niin kauan, etä laukku on vähintään kaksinkertainen. Minulla laukusta tuli kolminkertainen, kun leikkasin niin pitkiä suikaleita (nahkavuota päästä päähän).

Ja pikkuhiljaa laukku valmistui....

Minulla on ihana ChillNorwayn neulemekko, jolle asusteeksi tämän laukun halusin valmistaa. Mielestäni onnistuin aika nappiin. Neule ja laukku henkivät samaa tyyliä.

Tein myös tapetista pienen kirjekuoren pankkikorttia ja bussikorttia varten, joita laukussa esim teatterireissuilla tarvitsen.

Loppusuikaleista ja puuhelmistä työstyi rannekoruja.


Mukavaa viikonloppua ja ensiviikkoa kaikille lukijoille!  Minä siirrän teidät ensiviikolla kankaankudonnan maailmaan. Ollaan lasten kansa värjätty matonkuteita, loimitettu  Brion kangaspuita ja kudottu posket hehkuen pikkumattoja.

Mekosta hameeksi ja topiksi

Sateet ovat viimein muuttuneet vain tuhnuksi, joten pihakuvaus onnistuu jälleen, Jipii! Tässä postauksessa esittelen teille euron kirppismekon uuden elämän.

Löysin kirpparilta mekon, joka väreiltään ja tyyliltään oli minulle mieluinen. Kotona ikäväkseni huomasin kuitenkin paisuneeni niin, etten mahtunut koon 36 mekkoon. Pah!

Mekko oli kuitenkin niin kiva, että päätin pistää sen tuunauspöydälle.

Ensin katkaisin mekon. Pienensin mekon yläosasta syntyneen topin pikku-ystäväni kokoon sivusaumastaan sekä muutamin lisälaskoksin.

Helmaan virkkasimme koristeeksi tokaluokkalaisen poikani kanssa kalastajalangasta ketjusilmukkaa. (Samalla ketjusilmukkapötköllä korjattiin nimitttäin myös meidän rikkoutuneen jalkapallomaalin verkko). Hamosen vyötärölle ompelin kolme kujaa, joista kahteen alimpaan pujotin kuminauhat.

 Ja tälläinen maalaisromanttinen, country -henkinen pikku-tytön asu siitä sitten syntyi.

Vyötärölle kietaistiin lisäkoristukseksi NoaNoan nahkapunosvyö.

Ja eihän pitsivarjoa tai hiuskorujakaan voinut unohtaa.... Molemmat työstetty ja esitelty täällä blogissa aijemmin keväällä ja kesällä.

Kiitos suloiselle Aamulle upeasta mallisessiosta jälleen kerran!