torstai 7. tammikuuta 2016

Varjoteatteri



Opinnoissa on nyt kiirettä, mutta käväisen nyt vähän täällä bloginkin puolella, jotta ette ihan unohda minua ;) .

Tässä postauksessa näette viimeisimmän askarteluni, pikkuisen varjoteatteriestraadin tulevaan nukketeatteriini. Varjoteatteri ja koko teatteriprokkikseni on vielä keskeneräinen, mutta valmistuu kevään aikana kunhan vaan ehdin siihen taas paneutua. Varjoteatteri on prokkiksesta vain pieni osa.





Varjoteatterin näytämöksi pääsi postin pahvilaatikko.



























Laatikon päällystin ruskealla puuvillasametilla, sillä (ainakin vielä näillä näkymin) haluan nukketeatteriin vanhanaikaista sirkustunnelmaa, mystistä ja jännittävää.




Varjonukkeina käytän nyt ensi alkuun Tukholman BlaGungan -kaupasta lahjaksi saatuja pahvisia sirkusvarjonukkeja, mutta luulen, että saatan askarrella sellaiset vielä ihan itsekin, sillä haluaisin saada nukkejen raajatkin liikkumaan.


Teatteri tulee kiinnitettäväksi Afrikkalaisten Kikoin kirjatukien päälle. Varjoteatterin valotkin ovat vielä ihan hakusassa.

Omat lapseni olivat sitä mieltä, että valitsemani vanha viininpunainen sametti teatterin esirippuna on ankea, joten pohdin nyt asiaa rauhassa, sillä kyllä minulla olisi varastossa punaistakin samettia.

Nyt lapsi- ja perhetyön opinnot ovat kuitenkin ykkösprioritteettini oman ajan käytössäni, joten tämäkin teatteriprokkis etenee "hiljaa hyvä tulee" -tyylillä, kuten kaikki muutkin prokkikseni. 

Mukavaa tammikuuta teille kaikille! Minä paneudun taas opiskelukirjojen maailmaan, koska lapset ovat uppoutuneet seikkailukirjojen maailmaan.

maanantai 21. joulukuuta 2015

Musta-valkoinen Musteläiskä -tilkkutäkki




Muistatteko Musteläiskä tilkkutyön, jota tein kesällä? Se on nyt valmis! Minä ehdin sittenkin saada sen jouluksi valmiiksi. Ja se on kuin piste I:n päälle meidän tämän vuoden musta-valkoiseen jouluun.



Työn tikkauksesta löydätte postauksen täältä.









Tikkasin työn kahdessa osassa. Tikkauksen jälkeen ompelin osat toisiinsa kiinni tilkkupuolet vastakkain. Nurjan puolen sauman ompelin käsin pienin piilopistoin kiinni.





Lopuksi kanttasin täkin ja revin keltaiset harsinlangat lasten kanssa pois. (Tämä on lasten lemppari puuhaa!!!) 

Kuvan Risto Rasan runolla kirjotun tyynyn olen valmistunut opetusmateriaaliksi reippaat kymmenen vuotta sitten.









Tälläinen Musteläiskä-testi tästä nyt sitten tuli :).  Mitä sinä siinä näet?



Täkki istuu hyvin tämä vuoden jouluteemaamme, joka on musta-valkoinen. Kuvan muut peitot olen valmistanut myös tämän blogin aikana. Keskimmäisen virkkaamalla ja ikkunanpuoleisen tilkkutyönä.




Myös kuvien tyynyt ovat valmistuneet työhuoneellani täksi jouluksi.




Tämän postauksen myötä toivotan teille kaikille oikein mukavaa joulunaikaa ja loppuvuotta 2015!

Näkemisiin ensi vuonna!

Jouluhali!


torstai 10. joulukuuta 2015

Pellavaa, lakanapitsiä ja pikkureki




Opinnot ovat hetkelliseti helpottaneet ja olen jopa ennättänyt käväistä työhuoneellakin. Voi, että tuntui hyvältä! Korjasin innoissani suuren pinon syksyn aikana rikki menneitä perheemme vaatteita (se oli todellakin SUURI pino!) : Lisäksi ompelin kierrätystyönä serkulleni tilaustyönä maalaisromanttisen pellavaliinan, johon yhdistin hänen anoppinsa vanhoja lakanapitsejä.



Itsellänikin on näitä vanhoja pitsireunalakanoita vinot pinot. Käytän niitä kaikissa sängyissämme. Olen ostanut niitä kirpputoreilta ihan käsittämättömän halpaan hintaan. Tämä vanha lakanakangas on todella jämäkkää verrattuna nykypäivän lakanoihin.





Liinaa ommellessa  ja vaatteita korjaillessa oli blogiyhteistyönä saamani Husqvarna Opal taas kovassa käytössä. Kylläpä oli ilo työskennellä, kun alla oli Husqvarnalta tilaamani suuri ompelun lisätaso.


Yläsyöttäjää olen kehunut täällä jo moneen otteeseen, mutta tässä vielä kuvakulmaa siitä kuinka kivaa sillä työskentely on: Päärmeet päättyvät AINA samaan kohtaan kankaan reunan kanssa.






Tälläinen liina siitä sitten syntyi. Lakanapitsit olivat leveydeltään 15 cm kapeampia kuin pellavakangas, joten jatkoin niitä lakankankaalla. Yhteen jatkeeseen sain mahtumaan lakanan nimikoinninkin. Liinan päädyt tarvitsivat myös jatkepalat, jotta liinasta tuli riittävän suuri serkkuni pöydälle. (Nyt liina on kuvassa minun pöydälläni.) Aika kivan näköinen liina, eikö vain? Liinan oikea väri on tuo harmaa, kuten alakuvissa. (Olen pahoillani, että ylemmän kuvan tarkennus ja väri on mennyt ihan höpöksi, mutta täällä kaamoksessa kuvien ottaminen on aikamoista arpapeliä)


Minun ommellessani tytär suunnitteli rekeä tämän hetken lempparipehmolelulleen. Ompelun jälkeen olikin sitten äiti-tytär askarteluhetki...






Kas näin tyttären suunnitelma muuttui kolmiulotteiseksi reeksi. Jouluna tähän rekeen kuulemma laitetaan karkkeja :).


Rauhaisaa joulun aikaa teille kaikille!





perjantai 20. marraskuuta 2015

Viisi pupua ja vikkelä koiranpentu



Meidän 5-v tyttäremme ensimmäinen itsesepitetty, -kirjoitettu ja kuvitettu satukirja on saapunut nyt painosta. 
Siinä ne nyt ovat: Lapsen suuren ilon, onnen ja tyytyväisyyden aiheet siistissä pinossa odottamassa lukijoitaan. 
"Äiti, minä tein sen!"


Neiti työsti kirjaa sinnikkäästi kaksi ja puoli kuukautta. Hän kirjoitti kirjaa itse läppärillä kahdella sormella (minä toki tein oikeinkirjoituksen), maalasi kuvia, piirsi ja vielä sävelsi yhden laulunkin kirjan teemasta kirjan viimeiselle sivulle. 
Tylsä kotiarkemme saa näköjään lapsen luovuuden ja sinnikyyden kukkimaan. 
Olen todella ylpeä pikku-tytöstäni, joka uskaltaa haastaa itseään.


Kirjan graafisen taiton teki Susannan työhuoneen Susanna, sillä minun taitoni eivät olisi siihen mitenkään riittäneet. 
Kirjat painoi laatupaperille M&P Paino Lahdessa.





Nuottien oikeinkirjoituksessa auttoi tyttäremme herttainen kanteleensoitonopettaja Mirva.







Tänään illalla vietämme kirjan julkkareita meillä kotona glögin, mehun ja pikkuleipien kera. 
Paikalle on kutsuttu Loviisalle tärkeitä läheisiä aikuisia ja lapsia.







Kodin ovet on koristeltu taidenäyttelyksi kirjankuvin. Tänään on siis tässä talossa todellinen lastenpäivä.


Kirjoja voi tilata meiltä 16 €:n hintaan (os: neulanhaltija@gmail.com). Jos kirja postitetaan hintaan lisätään postikulut. Kirjan tuotto kaikkien menoerien jälkeen talletetaan Loviisan tilille. Hän säästää rahaa omien sanojensa mukaan Legolandin matkaa tai haaveilemaansa pehmolelua varten.
Tässä siis taas oiva joululahjavinkki muille pienille tarinoijille: Omasta tarinasta voi tehdä kirjan ja saada siitä hyvällä tuurilla vaikka vähän taskurahaakin. 

Yrittelijäisyydellä Suomi nousuun <3 !

Lapsekasta lastenpäivää kaikille!!!!

Ja hei vielä: Muistakaa, että tänä viikonloppuna Lahdessa on sekä Ornamon Design myyjäiset että oman vanhan opinahjoni, Muotoiluinstituutin Design myyjäiset. Tervemenoa tukemaan suomalaista Muotoiluosaamista!