Ilmanhaltijanukke

Muistatteko vielä nukkeprojektini, jossa tuunailen vanhoista "hienohelma-posliininukeista" teatterinukkeja tulevaan nukketeatteriini. 

(Postaus sisältää blogiyhteityötä)

Yksi nukke on taas valmistunut. Saanen esitellä, ilmanhaltijan eli Ilmattaren.

Edellisessä elämässään Ilmatar (keskellä) oli pieni olkihattuinen tytöntyllerö. Minä poimin tyllerön ystävineen kirpputorilta 4€/kpl.

Minä näin hänessä potentiaalia johonkin suurempaan... ja ajatuksia herättävämpään. Niinpä riisuin hänet röyhelöistä ja kutreistaan ja annoin mielikuvituksen lentää pilvien päälle....

Työstin nukelle pellava-asun ja laitoin nukkejen vanhat vaatteet pesuun ja odottamaan hoitolapsilleni niin mieluisia nukkejen pukemis- ja riisumisleikkejä.

Tämän nuken tuunaus ja ompelu olikin erityisen mahtavaa, sillä työstin sitä yhdessä ystäväni Katrin kanssa. Katri tuli meille ompelemaan ja tuunailemaan koko sunnuntaiksi. Nuken vaatteiden ompelun, tuunauksen ja höpötyksen ohella, Katri työsti loppuun myös hänen upeat Downtown Abbey -tilkkutyynyliinansa. Kyllä sai taas Husqvarna Topaz laulaa :).

Ilmattarella on tässä tarinassa hennot pellavaiset siivet ja hahtuvaisia pilvenpalasia puvussaan. 

Siivet kovetimme reunoiltaan Katrin varastoista löytyneellä rautalangalla.

Paininjalkana käätin päärmejalkaa J, jossa oli hyvä kohta rautalangalle. Rautalangan kiinnitin kahden askeleen siksakompeleella.

Pilvenhattaroita kiinnitin Ilmattaren mekkoon silkki-villalumppulevystä, jota olin saanut näytteeksi vuosia sitten Felt Factionilta. Paininjalkana toimi jousellinen vapaakirjontapaininjalka.

Jalkineiksi Ilmatar sai pienet tuohivirsut, jotka olin ostanut kirpputorilta vuosia sitten tyttäreni Maileg-pupuille.

Ilmattaren mekon pellavaharso on saatu lahjoituksena Mari Mustonen designilta. Tarkkasilmäisimmät voivat nähdä Marin sivuilla tutut kasvot ;).

Kevättä ja pääsiäistä odotellen, mukavaa lopputalvea teille kaikille! Ja kiitos Katrille kaikesta avusta ja erityisesti upeasta ompeluseurasta!!!

Merenväenpyrstöjä ja pärskähdys

Roolivaatteiden ompelu on nyt vähän jäänyt päälle. Olen työstänyt jos jonkinmoista huivia ja viittaa viimepäivinä. Ja kaksi merenväen pyrstöäkin.

Olen testaillut erilaisia, blogiyhteistyönä saamani Husqvarna Viking Topaz- ompelukoneeni ompeleita ja tuhonnut viimepäivinä lahjoituskankaiden myötä kasvanutta kangasvarastoani.

Koska jotkut ompeleet näyttivät ommeltuina suomuilta, oli ihan pakko työstää joku suomullinen juttu.

Olette varmaan internetin ihmeellisessä maailmassa törmänneet niihin upeisiin neulottuihin mereneidonpyrstön mallisiin torkkupusseihin. Niin minäkin. Siitä se ajatus sitten lähti lentämään... tai sukeltamaan....

Kankaina pyrstöissä oli ensimmäisen kotimme olohuoneen mattasatiinipintaiset verhot. Olivat muka niin kalliit silloin  90-luvulla hankkia, että olen säästellyt niitä. Tähän kotiimme ne eivät kuitenkaan sovi minnekkään, joten nyt sakset saksivat muistot pyrstöihin.

Ja jotta projekti saisi vielä lisäulottuvuutta, ajattelin kuvata hoitolapseni sukeltavina merenneitoina valmistamani huopataustan päällä. Taustan valmistin viime vuonna tyttäreni Aloha-synttäreille, jonne linkki täällä.

Silitysrautani on nyt rikki, joten sori vaan ryppyinen tausta. Kenties ehdin silitysrautaostoksille tulevana viikonloppuna. Onko teillä suosituksia mikä rauta olisi hyvä? Minä silitän todella paljon, joten kovaan käyttöön sitä tarvitsen.

Merenneidonpyrstö ulottuu pienillä hoitolapsosillani ihan kainaloiden alle asti. He mahtuvat siis huopaalustalle hienosti pulikoimaan.

Että tälläistä tälläerää. Kuvailen lapsia sitten ilmojen lämmittyä, sillä nyt tuonne pakkaseen ei kyllä kukaan mene sukeltelemaan :). Kesties kuvista saadaan kivat äitienpäiväkortit.

Metsänhaltian rooliasu

Minulla on ollut mukava ja rentouttava talviloma perheeni kanssa. Olemme ulkoilleet, kylpeneet, syöneet hyvin ja levänneet. Vietimme viikon Ikaalisten kylpylässä täyshoidossa. Ah!

Käsitöihin en ole koskenut koko viikkona, mutta tässä postauksessa jotain jonka valmistin jo ennen talvilomaamme: tilaustyö ystäväni tekemää Youtube -elokuvaa varten, Metsänhaltian asu. (Laitan tähän linkin elokuvasta kun se valmistuu.)

Pitkästä aikaa sain siis kaivaa esiin sovitusnukkeni, jonka päälle asun muotoilin. Materiaaleina käytin Mari Mustonen Designilta saamiani lahjoituspellavia.

Lisäksi hyödynsin asuun minulle pieneksi jääneen ChillNorway neulemekon ja ompelemani pellavaisen viitan, jonka olin koristellut silkkihahtuvaruusuin vapaalla konekirjonnalla.

Video kuvataan talvella havumetsässä, joten suunnittelin metsänhaltian asun havunvihreä-valkoiseksi.

Lisäksi tarvitsin luonnollisesti hieman turkista, luonnon väristä villalankaa, vaahteran siemeniä ja tammenterhoja.

Lumena sai toimia valkoinen pellavakuitu ja lumihiutaleina kirjontanäytekansiostani poimimani, aikoinaan ompelemani pitsihiutaleet.

Asun muotoilussa noudatin Ziro Waste - menetelmiä eli pyrin minimoimaan kaiken materiaalin ylijäämän. Tässä kuvassa kaikki, joka 4 m pellavakankaasta jäi mekon valmistuksessa yli. Aika hyvin, siis.... pääosin vain hulpioreunoja.

Ja niin mekko hupullisine viittoineen valmistui.... Voi olla, että elokuvassa mekkoon sujautetaan vielä vähän havunoksia tai muita risuja luomaan kolmiulotteisuutta ja huomaamattomuutta.

Metsänhaltia voi piiloutua halutessaan suuren hupun alle.

Jännityksellä nyt odotan, että paukkupakkaset hieman poistuvat ja video saadaan kuvattua ja puku käyttöön.

Mukavaa maaliskuuta teille kaikille!