Anime -tyyliset perhostallukkaat kirjontakuvioilla

(Postaus sisältää blogiyhteistyötä Husqvarna Vikingin kanssa sekä syvää kiitollisuutta muitakin materiaalilahjoittajia kohtaan)

Onpa tosiaan ollut lämmin kesä. Käsityöt ja tietokoneella notkuminen ovat jääneet ihan täysin taka-alalle uimisen, marjastuksen, puutarhanhoidon ja muun lämmössä selviytymisen kanssa. Joinain päivinä sain kuitenkin laitettua kuumuudessa hyytelöityneet aivosoluni töihin ja kaivettua ompelukoneenkin esiin. Ja mitäpä muuta hikoillessa tuli ajateltua kuin syksyn viileneviä iltoja ja tallukkaita.

Halusin työstää Anime-henkiset keltaiset tallukkaat, joihin yhdistän harmaata huopaa ja pitsinauhaa. Tallukkaiden keltainen huopa on lahjoituksena saatua teollisuushuopaa (Kaunis kiitos, Volar Plactic) ja vuorin harmaakangas lahjoituspuuvillaa (kaunis kiitos Wexler). Kirjovan Topaz-ompelukoneen sekä pitsinauhat sain blogiyhteistyönä Husqvarna Vikingiltä.

Tallukkaat työstyivät normaaliin tapaan. Ensin ommellen päälliskappaleet, sitten vuori tukikankaineen ja lämmikkeineen. Lämmikevuorina käytin Iskun tehtaanmyymälästä ostamaani harmaata teollisuusvillahuopaa. Tein tarkoituksella tallukkaista normaalia ohuemmat, enkä laittanut nyt kuin yhden kerroksen välihuopaa.

Pohjahuovaksi ompelin harmaata teollisuusvillahuopaa ja vanhan villapaidan neulosta. Tallukkaan kieliin laitoin vain villahuopapäällisen ja puuvillavuorin kuorrutettuna pitsinauhalla.

Tallukkaat halusin nyt työstää kesäisen näköisiksi (vaikka syksykeleihin tulevatkin), niinpä päätin yhdistää niiden tikkaukseen kolmiulotteisia perhosia, joita tänä kesänä olen paljon kukkaniityillä nähnyt.

Olen kirjonut näitä samoja perhosia aijemmassakin blogipostauksessa (täällä), mutta silloin en vielä älynnyt yhdistää kuvioon veteenliukenevaa tukimateriaalia (myynti: Husqvarna Viking jälleenmyyjät). Veteenliukenevan tukimateriaalin kanssa kuvioden reunat tulevat huolitellumman näköisiksi.

Ensin Husqvarna Viking Topaz -ompelukoneeni kirjontalaite kirjoi perhosen ääriviivat. Tässä vaiheessa kirjontakehyksessä on tiukalle pingotettuna neljä kerrosta veteen liukenevaa tukimateriaalia ja yksi kerros lakanakangasta.

Kone työstää jokaisen työvaiheen huolella itsenäisesti ja ilmoittaa kirjojalle selkeästi suomen kielellä mitä tämän kulloinkin tulee tehdä. 

Kun siivet on kirjottu, leikataan saksilla kangas pois kirjottavan kuvion ympäriltä mahdollisimman läheltä kirjontaommelta.

Lopuksi kone vielä huolittelee kirjonnan reunat laakapistoin, jolloin kankaat rispaantuvat reunat jäävät ommelten alle piiloon.

Kun kuva on valmis se repäistään pois veteenliukenevasta tukimateriaalista ja kastellaan tai pestään, riippuen siitä kuinka kovaksi kuvio halutaan. Veteenliukeneva tukimateriaali toimii nimittäin myös tärkkinä ja kovettaa työn kovaksi, jos sitä ei pese huolella pois. Nyt perhoset saivatkin jäädä kolmiulotteisiksi tärkätyiksi.

Kirjontakuvioon kuuluu myös perhosen tuplasiivet sekä siipien keskelle toukka. Nyt en halunnut tuplasiipiä, mutta toukan kyllä.

Ongelmaksi osoittautui vain, että kirjontakehykseni ei edes suurimmillaan pystynyt pingottamaan paksuja tallukkaan kerroksia kiristykselle. Kone kuitenkin vaatiin aina kirjontoihin kehyksen, joten oli keksittävä jotain muuta. (Toukanhan olisi voinut tikata jo keltaiseen huopakankaaseen ihan alussa, sen yksinkertaiseen pintaan, mutta nyt halusin ehdottomasti, että toukka toimii tallukkaan tikkauksena.)

Niinpä vaihdoin R-paininjalan vapaakirjontapaininjalkaan sekä koneen säädöt vapaakirjonnalle ja kirjoin toukat itse.

Jokaisesta perhosesta tuli näin uniikki itsensä.

Yleensä painotan tallukkaissa tikkauksen tärkeyttä, mutta nyt ajattelin kokeilla kevyemmin tikatun tallukkaan toimivuutta, sillä käyttämäni teollisuushuovat ovat todella jämäköitä ja tukevia. Tikkauksena toimi nyt vain pitsit, perhoset, nyöritysreijät ja muutama tukiommel keskellä takana ja reunoilla.

Nyöritysreijät ompelin vapaakirjonnalla napinläpimäisiksi ja tallukkaiden varvasosan perinteisesti käsin kahteen kertaan kaarevalla neulalla. Tallukoideni teko-ohjeita tarkemmin löydät Neulanhaltija-blogin Tallukas-valikosta eli täältä.

Nyt tallukkaat ovat tässä vaiheessa. Toisessa on jo lesti sisällä ja sisäpohja ommeltuna, toisesta ne vielä puuttuvat. Saapa nähdä koska saan, näissä yhä jatkuvissa helteissä, tuon toisenkin tehtyä....

Tallukkaiden ulkopohjan valmistuksessa aijonkin nyt kokeilla itselleni ihan uutta juttua, sillä haluan näistä korkokenkämalliset. Siitä kuulette lisää sitten kun projekti etenee taas.

Mukavaa kesää teille ihan jokaiselle <3

Iltapuhteet pehmoisen PEHMU mehiläisvahamuovailuvahan kanssa

(Tämä postaus on työstetty blogiyhteistyönä A.Wennstöm Oy:n kanssa)

Edellisessä postauksessa nautin yhteisompelutalkoista Oulussa ystäväperheen kanssa. Nyt iloitsin muovailuvahailtamissa siskoni, hänen 8-vuotiaan tyttärensä ja oman 8-vuotiaan tyttäreni kanssa.

Muovailuvahailtamien materiaalit meille tarjosi A.Wennström Oy Artjärveltä eli @Vesiväritehdas. He toimittivat kotiini uutta ihanaa PEHMU -muovailuvahaa hoitolasteni kanssa työstettäväksi. Nyt sulpoiset hoitolapsoset ovat kuitenkin lomailemassa omien perheidensä kanssa ja minä omieni. Niinpä "vähän" kokeilin vahaa sisareni perheen kanssa jo ennakkoon..... Ja voi kuinka terapeutttisen pehmeää se olikaan....

Olen käyttänyt Wennströmin mehiläisvahamuovailuvahoja MAHTIa ja SÖDEä ennemminkin hoitolasteni kanssa ja lapset rakastavat sitä ihan oikeasti. Vaha on riittoisaa, mukavan tuntuista käsille, myrkytöntä ja se ei kuivu leikeissä korpuksi. Värejä on helppoa sekoittaa ja synnyttää näin uusia sävyjä värioppiakin samalla opetellen. Käsien iho jää muovailun jälkeen ihanan pehmeäksi. Muovailuvahat ovat tuoksuttomia.

Minulla on ollut aijemmin A.Wennströmin muovailuvahaa pastellisävyissä (SÖDE) ja vahvoissa sävyissä (MAHTI), joten saapunut PEHMU-erä oli minullekin uusi kokemus, jonka otan varmasti käyttöön hoitolasteni animaatioprojektien ja muovailuharjoitteiden kanssa.  

PEHMU-vaha oli kuin taikinaa ja sillä muovailu oli kuin takinaterapiaa. PEHMU oli todellakin pehmeämpää kuin aijemmat muovailuvahamme, jotka nekin ovat kyllä ihastuttavia tunnultaan ja muotoiltavuudeltaan. Osaan kuitenkin arvella että etenkin pienille muovailijoille PEHMUn pehmeys on todella palkitsevaa.

Olen myös käyttänyt hoitolasteni kanssa paljon Wensströmiltä ostamiani mehiläisvahaliituja, joilla  taitava siskoni piirsi myös yämän postauksen muovailuvahamaailmallemme lavasteet. Hoitolapseni tykkäävät mehiläisvahaliiduista niiden voimakkaan väripigmentin, kestävyyden, palikkamaisen muotoilun ja hunajantuoksun vuoksi. Värit ovat myös hyvin riittoisia!!!

Ja niin me sitten muovailtiin. Serkukset olivat aivan intopiukeana. Ja niin oltiin kyllä me aikuisetkin.

Värien sekoitettavuus on myös mehiläisvahamuovailuvahoilla aivan älyttömän helppoa. Muutamasta väristä saa muutaman kerran yhteen pyöräyttämällä mielettömän määrän eri sävyjä.

Muovailuvahamaailma kasvoi kasvamistaan ja aika kului muovaillessa kuin siivillä....

Me aikuiset huokailimme tyttöjen taitavuutta. Tytöt malttoivat hienosti muovailla ja rakentaa leikkimaailmaa ja suunnitella leikkiä rauhassa. Palkinto muovailusta oli nimittäin saada leikkiä muovailuvahamaailmalla yömyöhään. Lisäksi lupasin ottaa tytöt mukaani Wennströmin tehtaalle ja tehtaanmyymälään ensi lauantaina 14.7 klo 9-14 avoimien ovien päiville.

Tehtaanmyymälässä on paljon erilaisia kotimaisia askartelutuotteita mm. vesi- ja peitevärejä, muovailuvahoja, öljy-, mehiläisvaha- ja akvarelliliituja sekä piirrustushiiliä. Heidän valikoimiinsa kuuluu myös laajasti kankaiden koristelutarvikkeita ja kankaanpaino- sekä värjäystuotteita (kts. edellinen postaus, jossa pelastin hevosen pään fiaskolta kankaanpainoväreillä). Wennströmin naapurissa Töyrylän kartanossa on myös lauantaina avoimet ovet.

Ja niin parin tunnin muovailun jälkeen alkoivat ihastuttavat leikit aina yömyöhään asti ja tyttäreni jatkoi leikkejä vielä aamullakin.

Kun leikit oli leikitty ja kaikki muovailuvahat muotoiltiin palloiksi odottamaan seuraavaa muovailukertaa. Niitä kertoja tulee vielä varmasti monia :).

Olipa kiva ilta!

Tervetuloa teillekin kaikille A.Wennströmin vesiväritehtaalle Artjärvelle Avoimien ovien päivänä lauantaina 14.7 klo 9.00-14.00. Avoimien ovien päivänä pääsee kuulemaan A.Wennströmin pitkästä historiasta ja tutustumaan heidän laajaan tuotevalikoimaansa. Wennströmin kotisivut löytyvät täältä ja Facebook-sivut täältä. Os. A.Wennström Oy Värjärintie 3-5 16230 Artjärvi Puh: 03-882590

Mukavaa kesää teille kaikille!

Ompelua, virkkausta ja hevostelua yhdessä ystävien kanssa

(Postaus sisältää loppupuolellaan pienimuotoista blogiyhteistyötä A.Wennström Oy:n Vesiväritehtaan Seriväri -kankaanpainovärin tiimoilta.)

Kesälomani alkoi viikko sitten. Pitkästä aikaa kesälomani onkin tavanomaista lyhyempi, koska teen työkseni jotain muuta kuin opetushommia (tai olen työttömänä). Ensimmäisen kerran olenkin nyt vähän kirjannut kesätapahtumia ja tapaamisia kalenteriini, jotta ehdin nauttia tasapainoisesti pelkästä oleilusta ja ystävistä. 

Ensimmäisenä lomapäivänä hyppäsin kahden lapseni kanssa OnniBussiin ja matkasimme Ouluun ystäväperheen luo kässäilemään ja fiilistelemään vanhaa kotikaupunkiamme.

Kyläpaikassa meitä odotti monet mukavat leikit ja herkulliset tarjoamiset sekä ystäväni, jonka vetoketjun ompelukammo piti kesyttää ja konekirjontataito vetreyttää sekä hänen ratsastusta harrastava tyttärensä, jonka ratsastustarvikekassi oli auttamattomasti liian pieni.

Ystävälläni oli vanha, mutta hyvin toimiva tukeva ompelukone, josta löytyi kaikki tarvitsemamme paininjalat vakiovarusteina, niin vetoketjun ompeluun kuin koneparsintaankin /konekirjontaankin. Minulle PFAFF on ompelukonemerkkinä tuttu kansalaisopiston työajoiltani ja hetken verryyteltyäni muistin kaikki tämänkin ompelukoneen kikat.

Ja niin me sitten ommeltiin..... ja minä sain aika paljon katsella kun muut ompeli, ihanaa!!!!!

Ja niin upea laukku oikeaan tarpeeseen valmistui yhdessä ommellen lapsen kanssa. Rispaantumaton villahuopakangas on niin hyvä materiaali lasten ensimmäisiin ompelutöihin, kun kappaleita ei tarvitse huolitella tai applikoinnissa käänneellä saumanvaroja applikoitavan kuvan alle.

Myös vetoketjut saatiin kesytettyä ja monta kivaa pikkupussukkaa ommeltua. Minä niin nautin juuri tälläisistä lomista (tai tapaamisista) kun saan tehdä käsitöitä jonkun toisen kanssa. Täällä Lahdessa olen niin yksin aina näiden ompelusteni ja askartelujeni kanssa, että toisinaan ihan hirvittää. Mutta nyt fiilistelin yhdessä tekemistä (ja käsitöiden ohjaamistakin) täydestä sydämestäni!!!!

Ompeluprojektien välillä oma tyttäreni tilasi minulta hevosen mallisen jakkaran tai keppihevosen pään. Päätin vuosien jälkeen kaivaa virkkuukoulun esiin ja palauttaa päähäni virkkaamisen terapian.

Mitään ohjeita minulla ei ollut, vain kuva lapsen matkalukemisen kannesta. Mutta en minä oheita malttaisi lukeakaan. Olen vähän sellaisen yrityksen ja erehdyksen kautta tekijä.

Älkää naurako!!! Minä en tosiaankaan ole mikään virkkuri. Omaan enemmän taitoja ompelukoneen ja liimapuikon kanssa. Mutta joo.... Ajattelin, että virkkaan lapseni toiveesta hevoselle tuollaisen otsakuvion ja sitten vielä silmienkin valkuaiset valmiiksi, jotta työ etenisi nopeammin. No, tuota.. Ei menneet silmät kuitenkaan ihan putkeen.... reunat olivat rumat ja silmät väärissä paikoissa. Kaulakin on vielä ihan vaiheessa.

Luojan kiitos, oli juuri saanut Wennströmm Oy:ltä blogiyhteistyönä perhepäivähoitoryhmälleni syksyn ja talven kädentaitohetkiä varten Serivärin kankaanpainopvärejä ja siinä oli pelastukseni, tai hevosen pään pelastus.

Ei muuta kuin tuputituputi ja pian silmät olivat tipotiessään ja otsaläikkäkin muotoiltu tavoitellun mukaiseksi eli pitkulaiseksi sydämeksi.

Epäonnnistuneet värinvaihtokohdatkin sain pehmitettyä mustalla värillä oikein kauniiksi.

Hahmottelin vielä piirrustuspaperilla hevoselle korvien ja silmien paikkaa ja kokoa. Kyllä tästä vielä joku polle tulee. Huoh!

Ih-hah-haa teille jokaiselle kesään näiden tyttäreni askartelemien palkintojen myötä.

Kuulemisiin!