Kalevanlanpäivänä 14 vuotta sitten vietettiin neulanhaltijan ja siipan kihlajaisia. Vanhoista kultakoruista teetetty sormus vaihtoi omistajaa. Maailma oli avoin ja koko elämä edessä.
Kihlajaisia varten piti tietysti valmistaa jotain ystäville esiteltävää ja mahdollisille tuleville sukupolville periytyvää. Koska Neulanhaltijalla on intohimo liinoihin ja silloin käsinkirjonta oli hyvin mieluista puuhaa, työstyi kihjajaisiin itsesuunniteltu Jugendin muotokielestä vaikutteita saanut ruusuliina.
Ruusuliina on kaivettu 14 vuotta jokaisena kihlajaispäivänä esiin. Tänä vuonna teimme kuitenkin poikkeuksen ja juhlimme kihlajaispäivää jo eilen, koska tänään vietimme hiihtolomapäivän lasten kanssa uimahallilla ja mäkkärissä ; ). Ensin oli kyllä suunnitelmissa mennä Korkeasaaren eläintarhaan, mutta tolkuton lumimyräkkä sai meidät toisiin aatoksiin.
Normaalisti liinan päälle asetellaan kahvipöydän antimia, mutta eilen nautimme liinan herkkyydestä lihapadan äärellä.
Kattauksessa käytimme Arabian Teeman uunivuokaa, joka lepäsi Neulanhaltijan punoman pannunalusen päällä sekä Arabian Koko -astioita ja pellavaservettejä.
Neulanhaltijan talvipäivän lihapata
400-500 g laadukasta naudanliha suikaletta.
Reilusti voita paistamiseen
2 isoa sipulia
1 iso valkosipuli
4 porkkanaa
1 paprika
8 dl vettä
1 lihaliemikuutio oman makusi mukaan
rouhiittua mustapippuria
Laita uuni lämpenemään 200 C.
Ruskista naudanlihasuikaleen runsaassa voissa. Lisää joukkoon pilkotut sipulit ja halkaistut valkosipulin kynnet. (Itse käytän melko suuria sipulilohkoja.) Lisää vielä pannulle pilkotut porkkanat. Mausta mustapippuri rouheella.
Kaada ruskistuneet lihasuikaleet ja juurekset uunivuokaan ja lisää päälle suikaloitu paprika.
Kiehauta vesi ja lihaliemikuutio kattilassa niin että lihaliemikuutio sulaa. Kaada neste uunivuokaan. Laita kansi uunivuoan päälle ja hauduta 2 tuntia.
Koristellaan pata tuorein yrtein, jos niitä on tarjolla. Tarjoillaan voisulalla valeltujen keitettyjen perunoiden ja rapeiden tuoreiden kasvislohkojen kanssa. Nautitaan hyvässä seurassa.
Koska tulppaanit ovat ehdottomia kevään tuojia, leikkoruusujen asemasta meillä juhlitaan usein kihlajaispäivää tulppaanien keskellä, kuten nytkin.
Mukavaa kalevalan päivää teille kaikille lukijoille! Ja jännittävää huomista karkauspäivää myös!
Oih, olipas herkkiksiä kuvia! Koskahan käsinkirjotut liinat nousevat taas niille kuuluvaan arvoon?
VastaaPoistaKiitos kommentistasi!
PoistaKäsinkirjotut liinat ovat tosiaan olleet jo pitkään poissa "halutuimpien käsityötuotteiden" -listalta. Itsekin olen ostellut silloin tällöin perikuntien myymiä kirjottuja liinoja kirppareilta ja nettihuutokaupoista ihan pilkkahintaan, ajatuksena "aika tavaran kaupitsee". Näistä kirppariliinoista on ajatus blogata tänne jotain tuunausjuttuja viimeistään kesällä. Liinat kun ovat usein niin kesäisin kuvin koristeltuja.
Itse olen aina arvostanut korkealle käsin kirjottuja käsitöitä. Mutta näin tekstiilien suunnittelun ammattilaisena toivoisin kuitenkin kirjontatöihin enemmän valmistajan omaa kuvionnin suunnittelua. Uskon, että juuri tämä valmiiden mallien kopiointi tarkasti mallipiirrosta jäljentäen onkin laskenut roimasti juuri kirjottujen käsitöiden arvostusta. Kuka vainhan suoraan mallista osaa kopioida...aikani kuluksihan minä näitä tein...-höpinät jylläävät kansan parissa vähän turhan vahvana! Minä toivonkin hartaasti, että uusi käsinkirjojien sukupolvi uskaltautuisi suunnitelemaa uniikkeja kirjontamalleja. Ja arvostaisi jokaista käsin työstettyä mahdollisimman pistoaan korkealle.
Yksi syy esimerkiksi käsinkirjottujen liinojen hintojen alhaisuuteen on myös se, että nykyään harvalla on kotona pikkupöytiä, joihin liinan asettaisi. Uskon, että suurille kirjotuille liinoille olisikin enemmän kysyntää. Tai sitten esimerkiksi kirjotuille asusteille tai vaatteille tms.