sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Pandat, tilkkupeitto vauvalle osa 1. paper piecing techinique


Jos kaikki sujuu hyvin, Neulanhaltijan pikkusisko saa perheeseensä pienokaisen muutaman viikon sisällä. Aijemmassa päivityksessä Neulanhaltija esitteli siskon edelliselle lapsoselle ja omalle tyttärelleen tekemänsä pikkutalot -peiton. Siskon uudelle tulokkaalle valmistui tämän viikonlopun aikana jämäkangastilkuista pieni Panda-peitto n. 80 cm x 100 cm, jonka valmistus esitellään vaihevaiheelta kolmessa osassa.


Neulanhaltijan sisko ihastui  Margaret Rolfen A Quilters Ark -kirjan tilkkutyömalleihin ja niistä erityisesti...


Panda-blokkiin... Yksi iso panda vauvan peitossa oli Neulanhaltijan mielestä kuitenkin liian hallitseva ja synkkäkin, koska mustaa kangasta tulisi peittoon niin paljon, joten lupaa kysymättä "taiteilija" työsti peitosta näköisensä, Pikku Pandat-peiton, samaan henkeen siskon edellisen tyttären punasävyisen talopeiton kanssa....


Neulanhaltija toteutti pandat paper piecing -tekniikalla, jota myös faundation piecing tekniikaksi ja miniatyyritilkkutyötekniikaksi kutsutaan. Neulanhaltija kuvasi tekniikan vaihevaiheelta, mutta liitettyään kuvat tänne havaitsi, että tekniikkaa on vaikea ymmärtää kuvin, joten suosittelen youtuben käyttöä, sillä on muutamia hyviä videoita tekniikasta. (Huomatkaa loistavasti vapaalla kädellä piirretyt viivat tuossa yläkuvan kaavassa ;o) )


Jokatapauksessa panda koottiin viidestä osasta, jotka kukin ommeltiin paperin (kuitukankaan) päälle.


Lisäksi kaikki vanhoista peitteistä ylijääneet sukaleet yhdistettiin toisiinsa yhtenäiseksi pinnaksi, josta leikattiin raitoja sinne tänne pandojen ympärille.


...kutakuinkin näin..


Silitys on vaiheiden välillä erittäin tärkeää! Suorat saumat eivät niinkään! Neulanhaltijan mielestä tilkkupeitossa saa näkyä tekemisen riemu ja milliviivaimet voi nakata hevonkuuseen!!! Luovuutta & itsearmahdusta kehiin ja ompelukone kehräämään...


Kaikki pienetkin tilkut pääsivät peittoon...


Peitosta alkoi tulla aika iloisen värinen, pandat taisivat päästä kevätkarnevaaleihin...


Ja niin peiton "miehusta" eli päällispuoli oli valmis, mutta se kaipasi vielä hieman fiksausta... vielä lisää iloa ja rakkautta!!!


Neulanhaltijan tyttö halusi lisätä peittoon herttaisia sydämiä vauvaa ilahduttamaan... Tai itseasiassa hän olisi halunnut niitä parikymmentä pitkin peittoa, mutta yhdeksään sitten lopulta päädyttin...Aikaa tämän tilkkutyön pintojen väsäämiseen meni lastenhoidon, leikittämisen ja syömisten ohessa yksi lauantaipäivä. Suunnitteluun ei juuri aikaa mennyt, sillä fiilis vei ja Neulanhaltija vain svengasi sen tahdissa...

Seuraavassa päivityksessä saatte seurata Panda-peiton tikkausta vaihe vaiheelta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olen iloinen jokaisesta kommentistasi!