Syysloma on ollut tähän mennessä oikein antoisa. Olemme sukuloineet ja puuhanneet perheenä kaikkea pientä ja kivaa. Kävimme mm. retkellä Helsingin luonnontieteellisessä museossa. Ihana paikka, jossa ihan oikeasti tuntui kuin olisi astunut suoraan villin luonnon keskelle! Suosittelen lämpimästi jokaiselle! Myös pihalla on touhuttu syystouhuja, poimittu viimeiset omput ja haravoitu lehtiä kädet rakkuloilla. Kohta lähden kampaajalle, ah, aikaa vain itselleni!
Tässä postauksessa esittelen teille yhden korin, jonka valmistuksen aloitin muutama viikko sitten päättyneellä Wellamo-opiston Kierrätyspunonnan kurssilla. (Opettaja: Mari Keituri). Nyt kori ja toinenkin on valmiina lasten kauppaleikkeihin.
Kori työstettiin pakkausnauhasta...
...siis todellakin siitä kovasta muovinauhasta, jota isoissa pahvipakkauksissa käytetään. Pakkausnauhasta työstettiin tuulimyllysolmuja, joita yhdistämällä kori syntyi.
Tuulimyllysolmu: Kiepsauta naru kahdesti sormiesi ympärille.
Pujota narunpää vasemmanpuoleisen narun yli, oikeanpuoleisen ali.
Ja vielä kerran toisin päin.
Ensin tein yhden solmurivin ja sitten jatkoin uuden rivin edellisen viereen. Käytin korissa n. 120 cm pitkiä nauhoja. Niitä tarvittiin 14 kpl. Korin pohjaan meni yhteensä 10 nauhaa ja reunakerroksiin 4 kpl. Reunakerroksen nauhojen olisi hyvä olla n. 20 cm pidempiä kuin pohjanauhojen. Minä jouduin jatkamaan nauhojani, koska pakkausnauha nyt oli sen mittaista kun sattui olemaan. Jatkaminen ei kuitenkaan ollut mikään kynnyskysymys. Se oli ihan helppoa: Nauhat vain jonkin matkaa päällekäin ja homma jatkuu.
Kun tuulimyllysolmun oppii, niistä korin tekeminen on todella helppoa. Pakkausnarujen sijasta korin voi punoa vaikka kengännauhoista tai muista littanista nauhoista ja narusta.
Päättelyssä viimeisen kerrokseen naru käänneetiin kuvan osoittamalla tavalla ja päättelypätkä pujoteltiin viimeisen solmurivin väliin.
Koska halusin tehdä korit, joihin tulee myös kantoripa, jätin kaksi loiminarua päättelemättä ja päällystin ne kuvioteipillä. Kuvioteipit sain sponsoroituna Ruotsista Tukholman Vanhan kaupungin ihanasta Bla Gungan --putiikista http://www.blagungan.se/. Kiitos ihanalle kauppiaalle!
Ja niin valmiit korit saivat syliinsä syksyn viimeiset omput. Kyllä nyt lasten passaa taas kauppa- ja kotileikkejään leikkiä.
Mukavaa syksyyspäivää kaikille! Minä jatkan taas lomailua!
ja taas täällä ihanaa punontaa..voi kökkö kun ei ole tallessa noita pekettinaruja...oliskohan joku muu materiaali sellasta mistä tulis yhtä tyylikäs. Ne kahvipaketista punotut ei sitten ole minusta tyylikkäitä :D
VastaaPoistaNämä kierrätyskäsityösi on aivan ihania!
VastaaPoistaAivan mahtavia juttuja olette opetelleet siellä kurssilla! Jospa pääsisi sinne itsekin vaikka ensvuonna...
VastaaPoistaOlette tehneet hauskoja koreja. Nyt täytyy alkaa metsästää materiaalia tahän kokeiluun. Tosi söpöjä.
VastaaPoistaIhan sattumalta eksyin ihanaan blogiisi, kun etsin kangaspuiden loimitusta ja uteliaisuudesta kurkkasin Brio-kangaspuista kirjoittamiasi ohjeita...
VastaaPoistaMeidän lapset rakastavat noita pakkausnauhoja. Minua ne pelottavat, kun ovat niin leikkaavia. Kauniita koreja niistä näköjään saisi!
Kiitos kaikille kommentoijille! Ja kiva kun uudet lukijat ovat löytäneet maailmaani! Tervetuloa!
VastaaPoistaPakkausnauha ei aluksi herättänyt minussakaan mitään positiivisia tunteita. Se tuntui muoviselta, kovalta ja kauneustajuani viiltävältä roskalta. Mutta loppujen lopuksi sitä olisikin ihan kivaa työstää. Ei tullut sormiin haavoja eikä känsiä, mutta yhden korin sijasta tuli kaksi koria.
Pakkausnarun sijasta voisin suositella koreihin vaikka kartonkisuikaletta tai vaikka vahvaa tapettisuikaletta. Suikalointia varten tilkkutyöleikkuri olisi taas oivallinen. Kahvipaketit eivät ole minunkaan silmilleni kauniita tahi tyylikkäitä. Vaikkakin yksi kurssilainen tekikin ihan kivan kultaisen biletyskaukun kahvipussien nurjista puolista.
Kauniita koreja roskasta. Kiva bloki. Ja selkeä.
VastaaPoistaEsittelitpä taas mielenkiintoisen tekniikan, kiitos!
VastaaPoistaHienoja koreja - ja kiitos selkeistä ohjeista! Itsellä on vähän säästössä noita pakkausnauhoja, ne ovat vaan tuntuneet aina niin itsepäisiltä että niitä voisi mihinkään käyttää.
VastaaPoistaOlen vasta löytänyt blogisi, ja tulen piipahtamaan jatkossakin.
Tervetuloa lukijaksi, Ansku! Itsekin yllätyin pakkausnauhojen toimivuudesta punonnassa. Pakkausnauhoja on kovia ja vielä kovempia, joten omassa kädessä koettellen ja vääntäen löytää parhaat nauhat.
PoistaKiitos hyvästä ohjeesta. Saanhan linkittää sen Kahvipussien uusi elämä-faceryhmän sivulle
VastaaPoistaTottakai!!!! Mukavaa olla avuksi!!!!
Poista