torstai 4. lokakuuta 2012

Mekosta hameeksi ja topiksi



Sateet ovat viimein muuttuneet vain tuhnuksi, joten pihakuvaus onnistuu jälleen, Jipii! Tässä postauksessa esittelen teille euron kirppismekon uuden elämän.

























Löysin kirpparilta mekon, joka väreiltään ja tyyliltään oli minulle mieluinen. Kotona ikäväkseni huomasin kuitenkin paisuneeni niin, etten mahtunut koon 36 mekkoon. Pah!

Mekko oli kuitenkin niin kiva, että päätin pistää sen tuunauspöydälle.

















Ensin katkaisin mekon. Pienensin mekon yläosasta syntyneen topin pikku-ystäväni kokoon sivusaumastaan sekä muutamin lisälaskoksin.


Helmaan virkkasimme koristeeksi tokaluokkalaisen poikani kanssa kalastajalangasta ketjusilmukkaa. (Samalla ketjusilmukkapötköllä korjattiin nimitttäin myös meidän rikkoutuneen jalkapallomaalin verkko). Hamosen vyötärölle ompelin kolme kujaa, joista kahteen alimpaan pujotin kuminauhat.


 Ja tälläinen maalaisromanttinen, country -henkinen pikku-tytön asu siitä sitten syntyi.


Vyötärölle kietaistiin lisäkoristukseksi NoaNoan nahkapunosvyö.


Ja eihän pitsivarjoa tai hiuskorujakaan voinut unohtaa.... Molemmat työstetty ja esitelty täällä blogissa aijemmin keväällä ja kesällä.


Kiitos suloiselle Aamulle upeasta mallisessiosta jälleen kerran!







7 kommenttia:

  1. Tulihan hieno mekko duunattuna! Ja hienot asusteet myös, melkein kuin Pieni talo preerialla-lookia!

    VastaaPoista
  2. Tosi kiva tuunaus! Erityisesti tykkään tuosta helman ketjusilmukkakoristeesta! :)

    VastaaPoista
  3. Miten sä ehdit tehdä näin paljon kaikkia käsitöitä? Ihana tuunaus tämäkin. En ymmärrä miten keksit näitä ideoita. Itsellä kun ei raksuta juuri lainkaan mitä mistäkin voisi kehitellä.

    VastaaPoista
  4. Siis aivan ihana.. kyllä näkyy että tyttönen tykkää ..

    VastaaPoista
  5. Joo, tämä tuunaus oli mieluinen sekä mallille ja minulle itselleni. Tykkään niin tosi paljon tämän tyylisistä käytännöllisistä, mutta romanttisista vaatteista.

    Anonyymi kysyi miten aikana riittää kädentöihin ja niiden teille jakamiseen. Tätä on kysytty täällä aijemminkin ja kuulen sitä tuon tuostakin myös tuttaviltani.

    Minä luulen, että rakkaus käsillä tekemiseen on suurin syyni saada lapsiperhe-elämästä huolimatta "paljon" aikaan. Käytän aikani tarkkaan hyväksi ja touhuan lasten kanssa käsityömaailmassa paljon. En myöskään katso kun korkeintaan muutaman tunnin telkkaria viikottain (Eikä sitä onneksi katso meillä kukaan muukaan). Pääosin se toosa on meillä kiinni. Aikaa jää silloin paljon enemmän muuhun kivaan. Joku käyttää ylimääräiset hetket huokailuun, joku kunnon kohottamiseen, joku median kulutukseen, minä käsitöihin.

    Siinäpä se pähkinän kuoressa : ).

    VastaaPoista
  6. Minun mieleeni oli ehdottomasti tuo enemmän sivuosassa ollut aivan ihana "nappipanta"!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, pantakin on kyllä ihku. Keksin sen yhtenä päivänä kun oli tekemisen pulaa ja kerä vanhaa lankaa & vanhoja nappeja. Siitäkin postaus täällä jossain virkkaus -hakusanan alla.

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentistasi!