Osallistuin tänään Lahden seudun ompeluelämää -ryhmän (Fb) järjestämiin nuppupeittotalkoisiin. Höpötyksen lomassa en päässyt työskentelyssä ihan tavoitteeseeni, mutta kivaa oli. Kuuden tunnin ompelusession jälkeen palasin kotiin neljän keskeneräisen nuppupeiton kanssa, mutta mieli seesteisenä. Olipa kiva viettää aikaa samanhenkisten ihmisten kanssa! Kiitos kaikille osallistujille!!!!
Olen haaveillut joskus työstäväni tilkkutyökirjoissa usein esiintyvän lierihattutyttö-applikaation. Nyt otin härkää sarvista ja työstin pikkutilkkusilpustani lierihattutyttö-nuppupeittoja. Oma tavoitteeni oli saada päivän aikana kuusi pikkupeittoa valmiiksi ja päästä eroon pastellisävyisistä pikkutilkuista. Sarjatyönä siihen olisi ollut laskelmieni mukaan hyvät mahdollisuudet.
No, juttu luisti kuitenkin niin innolla, että ompelu sai vahvan kilpailijan ajankäytössä. Hyvä niin, sillä kaipasin todella käsitöistä kiinnostuneiden ihmisten juttuseuraa! Tilkutkaan eivät paljon vähentyneet, mutta jonkin verran kuitenkin.
Ehtiihän näitä sitten kotonakin työstää loppuun. Pari peittoa jäi vielä tilkuiksi ja neljä sain koottua tilkkupinnoiltaan valmiiksi. Tikkaus jäänee odottamaan marraskuisia lasten päiväuniaikoja. Nyt kotona on odottamassa yksi keskeneräinen tilkkutyöprojekti perjantaisille lapsen nimpparikekkereille, joten se pitänee saada ensin valmiiksi. Sen valmistusta pääsettekin seuraamaan seuraavissa postauksissa.
Ja ulkomaille asuville lukijoille tiedoksi: Meillä on tullut jo ensilumi! Ihanaa!!!! Kylläpä piristi ankeaa, mustaa ja vesisateista lokakuuta. Toivottavasti lumi ei ihan heti sula!
Söpöjä! Mä en ehtis kuudessa tunnissa kun kaivaa ompelukoneen esille ja toljottaa kankaita, että miten näistä saisi jotain nättiä aikaan.
VastaaPoistaihana tuo peitto..miun reimun kirjavassa kirjassa alkaa olla todella täyttä..tämä ehdottomasti niistä yksi..siis se kirja on sellanen to do-kirjanen.. :D
VastaaPoistaOnpa söpöt peitot!
VastaaPoistaEn olisi kuuna päivänä uskonut työstäväni näin hempukkoja juttuja kunnes meille syntyi oma tyttö. Miten pieni vauva voikaan sekoittaa äidin värimieltymykset niin täysin?
VastaaPoistaTodella kauniita peittoja! On upeaa, että teet peittoja, kaksikin ystävääni on viime aikoina saaneet peitot keskolasta ja se on kyllä mukava muisto rankasta ajasta! Ja kiitos siitä pataluhakommentista, en ollutkaan kuullut moisesta. Haluaisin joskus kokeilla tehdä ihan oikeankin himmelin, pitää jonain vuonna mennä kurssille. Ja sivumennen kysyn, että osaatko laittaa loimet kangaspuihin, kun äiti osti sellaiset ja kukaan ei meistä sitä osaa....Muistelen, että joskus ainakin lastenversioon laittelit loimet?
VastaaPoistaKun omat kaapit pursuaa jo kaikkia käsitöitä, on ihanaa tehdä joskus jollekin toisellekin. Pidin itse aina omat vauvani lämpiminä Ruskovilloissa tilkkutäkkien alla, joten on palkitsevaa saada auttaa myös pikkukeskosten ensimmäisiä elinpäiviä lämmöllä.
Poista