sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Mullanvaihtoa


Upea päivä. Aurinko on valloittanut pimeän pohjolan. Kevät voittaa. Minä sain työntää käteni multaan, vaikka puutarhakausi odotteleekin vielä.





Puutarhaessuksi minä tein jo viime keväänä pellava-essun vanhoista verhoistamme, jotka eivät löytäneet paikkaansa tässä kodeissamme. Kauppasin niitä ainakin kolmesti kirppareillakin, mutta eivät ne kelvanneet kellekään. Nyt äidilläni ja minulla on sitten komeat essut! Eilen tuunasin 13-vuotta vanhasta JackPotin paidastani uudenkarhean kevätpaidan lisäämällä vain pitsit hihansuihin ja pyyhkimällä muutamat nypyt pois nypynpoistajallani (OBH Nordica -ihan mahatava kapistus!)





Kirjailut verhoihin (nykyisiin essuihin) olen tehnyt kirjovalla Husqvarna Rose -ompelukoneellani, jonka sain aikoinaan lainaksi Husqvarna Vikingiltä opinnäytetyötäni varten. Yhden kirjontakuvion työstämiseen menee koneella aikaa n 5 min. Teeppäs sama käsin kirjoen.... Eihän lopputulos ole tietty sama, mutta joskus on annettava tekniikalle myöten, että ehtii tehdä useamman mielenkiintoisen projektin samassa ajassa ; )




Essussa on on kaksi valkoista joulutähtikranssia ja muutama yksittäinen joulutähti siellä täällä. Ihana essu ja niin kartanoromanttinen, että...


Maljakon koivunoksakin jo vihertää. Jipii!

4 kommenttia:

  1. sinulta löytyykin ihan perinteisiä huonekasveja, niistä minkin pidän:) tuohon essuun kiinnitin huomioni jo heti ekassa kuvassa, se on todella kaunis ja käytännöllinenkin.
    ps sulla on tosi kiva blogi:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Joo, perinteiset vanhanaajan kasvit ovat mulle mieleisiä. Ne myös viihtyvät parhaiten tässä talvsin melko kylmässä talossamme. Eikä niitä tarvitse muistaa edes kastella kovin usein ; ). Pidän erityisesti viherkasveista. Kukkivista sisällä kasvavista kukista vain pelargoniat ja vanhan ajan isoposliinikukat ovat makuuni. Leikkokukat ovatkin sitten asia erikseen. Niissä tykkään kaikista kunhat kimput ovat vapaita, eikä tiukasti sidottuja. Sellainen luonnonlapsi siis.

      Poista
  2. Ai kun pääsee mullan kanssa läträämään, se on iloa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä löysin itsestäni pikku puutarhurin vasta muutama vuosi sitten. Etenkin puutarhan hyötykasvit valloittavat mieleni täysin.

      Poista

Olen iloinen jokaisesta kommentistasi!