Intialainen käsityöilta

Viimeaikoina on taas tässä talossa touhuttu niin monenmoista juttua, että ei ole edes koneelle kerennyt. Hyvä niin! Oikea aktiivinen elämä on aina tärkeämpää kuin verkossa roikkuminen. Yritän nyt pikkuhiljaa ehtiä postailemaan tänne tapahtumiamme ja tekosiamme.

Eilen olin Wellamo-opistolla Intialaisessa käsityöillassa, johon sain kutsun käsityöopettajaliiton postituslistan kautta. Ilta sisälsi pienen esitelmän Intiasta ja suomalaisen yrittäjän työstä intialaisten slummiasukkaiden kanssa. Vacker toimii puuleimasin yrittäjänä Intiassa työllistäen paikallisia vähäosaisia. Hänen yrityksensä, Block Wallah, puuleimasimia myydään useissa askarteluliikkeissä ympäri Suomen. Presentaation jälkeen oli mahdollisuus ostaa Vackerin Suomeen tuomia käsin veistettyjä puuleimasimia, lankoja ja intialaisia käsitöitä kuten laukkuja, huiveja, koruja ja sisustustekstiilejä. Illan aikana kauppa kävi kuumana ja suuri osa Block Wallahin tuotteista vaihtoi omistajaa. Itse en ostanut mitään - minut kun valtaa aina pienimuotoinen paniikki naisjoukon innokkaassa ostovimmassa - ja pakenin paikalta kotiin jo ennen ilta seitsemää oman kuumeisen pikkuiseni luokse.

Itse olisin niin kovasti halunnut nähdä intialaista käsityökulttuuria illan aikana laajemmaltikin esim elokuvan tms. välityksellä. Ja päästä kenties kokeilemaankin jotain pientä käsityötekniikkaa aivan itse.

Illasta jäi kuitenkin mieleen upea intialainen värien kirjo ja ihanien silkkikankaiden välke.

Myös nokkos- ja hamppulangat  sekä silkkilangat vaikuttivat mukavilta, mutta minulla ei sytyttänyt yhtään mitä olisin niistä voinut työstää. Varastoon en halua ostaa mitään pyörimään. Varastotavaraa on jo meillä ihan yllin kyllin muutenkin ; ). Myös nuo peilikoristeet ovat aina vetäneet minua puoleensa. Jonkinlainen pelikoru on joskus ihan pakko vielä työstää! Harmi kun siihen ei tämän illan aikana ollut mahdollisuutta.

Tässä lajitelmaa 200 erilaisesta Block Wallah puuleimasimesta, joissa toistuivat intialaisten perinnekuvioiden ohella mm. porot, haamut ja kasviaiheet.

Itse ihastuin tähän oikean puoleisen alakuvan banaaninlehtilaukkuun. Se tuoksui kuitenkin niin voimakkaalle, että  tuoksu olisi häirinnyt pidemmän päälle minua. Laukku itsessään oli taidokasta käsityötä ja tuntui mukavalta kädessä. Ihana, ajaton asuste! Kuvan silkkihuivit on muuten painettu leimasimilla! Ei onnistuisi minulta, minun leimasintyöni tahriutuvat aina jossain vaiheessa. Siksi varmaan saankin itseeni lähes näppyjä kun kuulen sanan leimasinpainanta ; ).

Näiden väri-ilotteluiden kautta toivotan mukavaa torstai-iltaa kaikille lukijoille!