E-tekstiilejä

Minun työni ja intohimoni hyppivät tyylistä toiseen, kuten pitkäaikaiset blogini lukijatkin ovat varmaan huomanneet. Ehkä juuri tuo on tämän blogini rikkaus, sillä minun elämäni rikkaus se ainakin on. Nyt uusin kokeilualueeni ovat tallukoiden ohella E-tekstiilit. Häh? Ihmettelee varmaan nyt moni. No, minäpä kerron lisää....

Tänä syksynä olen saanut toimia parin kuukauden ajan teknisten töiden opettajana. Työssäni ja uutta OPSia kunnellessani olen sisäistänyt sen, että tulevaisuuden koulussa käsitöiden opettajien olisi hyvä ymmärtää molemmat suuntaukset (tekstiili- ja tekninentyö) mahdollisimman hyvin. Tällöin jo kauan kaipaamani oppiaineiden integraatio sujuisi saumattomammin.  

Koska puuntyöstö, maalaaminen ja huonekaluverhoilu olivat jo minulle jotenkin tuttua, päätin tarttua härkää sarvista ja haastaa itseni myös elektroniikan kanssa. Kuin tilauksesta Lahden tekstiiliopettajat järjestivätkin viime viikolla iltamat, joissa tutkittiin E-tekstiilejä. Sinne oli siis minunkin päästävä!

E-tekstiilissä on kyse tuotteista, joissa on yhdistetty elektroniikkaa ja tekstiilimateriaaleja. Pelkistetyimmillään E-tekstiili voi olla esim kangaskoru, johon on integroitu valaiseva komponentti. Yksinkertaisimmillaan E-tekstiilin valmistukseen tarvitaan siis tekstiilimateriaalia, sähköä johtavaa ompelulankaa, kytkin, ledejä ja paristo. Tulevaisuuden E-tekstiileissä kyse voi olla tietoteknisesti ohjautuvista älytekstiileistä ja puettavasta teknologiasta. Huimaa!

Tässä minun työstämäni yksinkertainen E-tekstiilin virtapiiri. Virtapiiriin kuului "Keskusyksikkö" eli pariston paikka + ja - puolin, josta sähköä johtava lanka kulkee on/off katkaisijaan. Katkaisijasta sähköäjohtavalanka jatkoi ledien + puolelle ja vastaavasti - puolelta takaisin "keskusyksikköön".

Nurjalta puolelta näkyy hienosti solmukohdat, eli kohdat joissa sähköäjohtavalanka pitää virtapiirissä katkaista. Ja tsadaa pikku E-perhonen on valmis. (Joudutte nyt vähän jumppaamaan niskoja, koska kuva on vaakakuvan asemesta pystyssä)

Tein myös led-kukka kokeilun, johon käytin perusledejä, joiden + ja - johteet käänsin pihdeillä rullalle.

Kukassa käytin virtajakajana yhtä kappaletta, jossa oli + ja - puolien lisäksi myös on/off virtakatkaisija. Taas sähköä johtava lanka ommeltiin käsin harsinpistoin huopaan. Lankaa voi muuten myös ommella ompelukoneella alalankana ihana tavallisen rullalangan parina!

Tälläiset pienet näytteet sain inspiraatioiden ohella illasta kotiin tuomiseksi. Ostin myös muutamia valaisevan konponentin osia ja ledeineen, jotta voin jonain iltana askarrella näitä myös omien lapsosteni kanssa.

Elektroniikka antaa valtavat mahdollisuudet monenlaisille sovellutuksille ja yhdistettynä tekstiilitöihin mahdollisuuksia tulee aina vain lisää. Kunhan aina vain muistamme, että E-tekstiilileilläkin pitää olla jokin oikea funktio, ettei elektroniikkaa haaskaa ihan turhantakia ongelmajätevuortamme kasvattamaan.

Illan meille opettajille tarjosi STEP Systems, Solutions for Technology Education Askonkadulla Lahdessa. Heiltä voi myös tilata komponentteja omiin E-tekstiilikokeiluihin. Ohessa linkki heidän verkkosivuilleen. Kiitos Eija-opelle inspiraatioista!

Ja hei, täältä pääsette katsomaan minun uusinta tekstiiliäni, joka palasi juuri näyttelystä Ranskan St.Marie-Aux-Minesista.

Tallukoita tekemässä osa 2.

Syysmetsä-pöytänukketeatterikiertueeni ja tallukka-projektini ovat edenneet mukavasti. Nukketeatteria olen esittänyt jo useammalle lapsiryhmälle ja pikkuhiljaa myös kalenteriini kirjautuu uusia tilauksia. Kiitos! 

Tallukatkin pysyvät jo koossa ja niitä voi jo sovitellakin, jipii! Tässä postauksessa vähän työvaiheita tallukoiden etenemisestä. Parin viikon päästä ne sitten pohjustetaan, hip hurraa!!!!

Ensin huovasta ja muista vahvoista kankaista leikatut tallukkakappaleet tuettiin kriittisistä kohdista (kanta, kärki ja sirkkareijät) liimaharson ja tanakan puuvillakankaan avulla kuvien osoittamalla tavalla. Päällispuolella pelkällä liimaharsolla, nurjalle puolelle myös ompelein.

Sen jälkeen kappaleet asetettiin oikeat puolet vastakkain ja ommeltiin ompelukoneella etu- ja yläreunoistaa kiinni toisiinsa.

Kas näin.

Sitten tallukkaat tikattiin. Minä tikkasin toisiin tuollaisia oksantapaisia applikaatioita, toisiin applikoin ruusuja. Tikkauksen ei tarvise olla applikaatiota tai edes koristeellista, ihan perussuoraommelraidoituskin käy oikein hyvin! Minä vain nyt vähän hullaannuin...

Applikaatiokuviot kiinnitin myös liimaliinalla ja sitten ompelin ne suorallaompeleella koneparsintatekniikkaa käyttäen useampaan kertaan reunoiltaan kiinni kankaaseen. Myös tallukoiden sisäpohjat tikkasin huolella. Sisäpohjassa käytin tiukkaa huopalevyä, jonka päällystin tukevalla puuvillakankaalla.

Ompelin myös sekä punaisiin että keltaisiin tallukkaisiin tukiompeleet vahvalla tikkauslangalla niin kantaan kuin kärkeenkin.

Tässä pari työvaihekuvaa.

Kun tallukat oli tikattu ja kengän läppä ommeltu oli sirkkojen laiton aika. Yritin ensin itse kiinnittää niitä koetilkulle vasaralla, mutta vasaran isku rikkoi aina huovan. Joten vein tallukat suutarille. 8 x 4 sirkkarenkaan kiinnitys koneellisesti suutarilla maksoi 25 €. Mutta olipa ne kyllä sitten hyvät!

Sirkojen jälkeen oli kengänkärjen ompelun aika. Ompelin kärjen käsin kaksinkertaisella tikkauslangalla piilopistoin sekä päällisen, että vuorin puolelta. 

 Sitten oli jo pakko sovittaa tallukkaita jalkaan. Vähänkö ihanat!

 Vaikka pohjaa ei vielä ollutkaan....

Seuraavaksi oli sisäpohjan kiinnitys. 

Sisäpohja kiinnitettiin ensin lestiin tukevasti kiinni ohuilla listanauloilla. Sen jälkeen lesti asennettiin tiukasti kengän sisälle ja napputeltiin vielä muutamalla naulalla kyljistäänkin kiinni tallukkaaseen.

Sisäpohja ommeltiin tukevalla tikkauslangalla kiinni tallukkaaseen piilopistoin kaarevalla neulalla.

Ja lopuksi tallukkaan pohjan saumanvarat ommeltiin kiinni käsin tallukkaan sisäpohjaan.

Se alue, jolle saumanvarat eivät riittäneet täytettiin yhtävahvoin kangas- tai huopatilkuin kuin saumanvarat olivat, jotta pohja tuntuisi tasaiselta.

Punaisten tallukkaiden onpelut jäivät syyslomapuhteiksi ensi viikolle. Ja näissä keltaisissakaan ei näköjään ihan etusauma mennyt keskelle, mutta ainakin jalassa ne tuntivat jo nyt ihastuttavilta! Ja jos jaksan olla reipas tuon pohjanhan voi noista keltaisistakin vielä purkaa ja kääntää sauman ihan keskelle.

Tämän työvaiheen jälkeen edessä onkin sitten raskain osuus eli pohjanompelu. Siinä saakin käyttää sitten naskalia, kahta vahvaa neulaa ja käsivoimaa. Saas nähdä koska oikutteleva ranteeni antaa pohjan ompeluun mahdollisuuden.

Ja jossain vaiheessa pitäisi vissiin haravoidakin...

Mukavaa syksyä teille kaikille! Ja jos kiinnostaa, niin syysmetsä-nukketeatteriesityksiini löytyy vielä paljon vapaita aikoja!

Kastelahjapeitto

Sain eilen kolmannen kerran elämässäni kummitädin arvon. 

Kastetta juhlittiin pientä tyttövauvaa ihmetellen ja ihastellen, herkkuja syöden ja lopulta vielä koko juhlaväki pääsi saunomaan ja uimaan. Hulppeat puitteet kastejuhlille tarjosi Siikaniemen kurssikeskus. Kiitos kummityttöni perheelle voimaannuttavasta illasta mukavassa seurassanne!

Kastelahjaksi tein .. yllätys yllätys... tilkkutäkin. Kankaat täkkiin valikoitui tyttäreni valitseman kastekortin värien mukaan. Eli joskus näinkin päin, ensin kortti, sitten sen sävyihin sopiva lahja : ).

Täkki valmistui ahkeralla ompelulla kahden päivän ja illan aikana.

Aika iloinen karkkipeittohan siitä sitten tuli, mutta mitäpä muuta sitä pienen tytön elämään toivoisi kuin makoisia ja iloisia lapsuuspäiviä, jota kantavat mielikuvituksen rikkaat siivet ja korkeimman varjelus.

Hempeät terveiset kaikille!