Kirjasta avoimiin oviin

Aloitin tänään perhepäivähoitajan työurani toistamiseen elämäni aikana. Toisinaan on näköjään katsottava kauas, jotta voi nähdä lähelle. Ovet, joita minulle raotettiin, eivät tuoneen minulle onnea eivätkä sisäistä rauhaa, joten palasin tähän vuosia sitten hyväksi kokemaani ammattiin. 

Nyt voin hymyssäsuin askarrella lasten kanssa, esittää nukketeatteria, kuunnella lasten viisauksia, käydä päivisin metsäretkillä ja syödä kynttilänvalossa muidenkin kuin itseni kanssa. Elämässä on taas sisältöä, joka ikiselle päivälle. Olen tarpeellinen. Minulla on paikka yhteiskunnassa. Minä saan olla vielä lähellä omien lasteni kouluarkea.

Koska olen aika innoissani tästä työkuviostani, olen työstänyt kesän aikana yhtä jos toista ideaa lasten kanssa tutustuttaviksi tai työstettäviksi. Tässä postauksessa mökillä työstämäni "salaisuuksien ovi", jonka työstin Kaari Utrion Vehkalahden neidot -kirjaan.

 Aluksi liimasin kaikki kirjan sivut kevyesti toisiinsa kiinni.

Sitten leikkasin ja revin sivunippuun oven reijän.

Sitten alkoi maalaus..... Mökiltä löytyi ihan kamalan surkeat muka-vesivärit ja muka-maalauspensseli, joilla sudin piirrustuspapereihin väriä.

Värit lähes kiehuivat vedestä ja auringon lämmöstä. En ole ikinä maalannut tälläisillä väreillä.

Mutta vaikka värit olivat ihan surkeat, tuli maalausjäljestä mukavan elävää ja ilmeikästä.




Wili-pupu seurasi tapansa mukaan touhujani koko ajan vieressäni, mökin apilapihalla.

Ja mihin tämä ovi sitten minut ja hoitolapseni kuljettaakin jäänee vielä arvoitusten varaan. Oven takana löytyy ruskea huone, jonne voimme yhdessä lasten kanssa työstää syksyllä jotain yhdessä keksimäämme.

Eli tälläistä tällä erää. Postattavaa olisi kyllä vaikka kuinka, mutta en millään jaksaisi istua täällä tietokoneella. Sen sijaan jos haluat nähdä kattavammin ja useammin mitä kaikkea puuhailen päivät pitkät niin kirjaappa itsesi instagram seuraajakseni @neulanhaltija -tililleni. Sinne päivittelen touhujani ja muuta sillä hetkellä silmiin osunutta tai ajatuksiani herättänyttä joka ikinen päivä.

Ja tähän loppuun vielä tiedotus: PERHEPÄIVÄHOITORYHMÄNI KAIPAILEE VIELÄ YHTÄ 3-5-VUOTIASTA LAPSOSTA! Eli jos tiedät jonkun suloisen pikku-ihmisen vailla hoitopaikkaa, niin pyydä hänen huoltajiaan ottamaan yhteyttä minuun, kenties hän pääsee mukaan "satumaisiin" hoitopäiviin luonani.

Kirjatuunausta kirjastolla

 

Kuinka siunattu olenkaan, kun saan tehdä työtä, josta asiakkaat iloitsevat ja josta minä itsekin iloitsen. Olen onnellinen, että viime kuukaudet olen saanut kokea itseni tarpeelliseksi ja yhteiskunnalle merkitykselliseksi.

Olen saanut olla ekaluokkalaisten apuopena ja rohkaisevassa työyhteisössä jäsenenä. Olen saanut esittää lukuisia nukketeatteriesityksiä lapsiryhmille, opettajille ja lasten ohjaajille. Olen saanut myös opettaa ja ohjata. Ihan mahtavaa!!!

Tässä postauksessa esittelen eilisen illan kirjatuunaussatoa Mukkulan kirjastolta, jossa askartelijoina toimi suuri joukko herttaisia äitejä ja ihastuttavia tyttäriä. Häkellyttävän hienoja töitä, eikö vain? Kiitos mitä kaunein kaikille askartelupajaan osallistuneille!

Kahden tunnin höpötyksen ja askartelun aikana syntyi paperisilpun ohella ihastuttavia leikkimaailmoja, pieniä lahjarasioita, paperikoristeita ja käsilaukku.

Tässä upea Willi Länsi legoleikkeihin.

Pieniä perhosrasioita tulitikkurasioista, huopakankaista, helmistä ja paperiperhosista.

Lumoava prinsessan puutarha.

Pieni vesiputous ja uimaranta vaikkapa PetShopeille.

Häikäisevä uima-allas esimerkiksi Friends Legoille.

 Tyylikäs terassi pikkunukeille aurinkotuoleineen.

 Upea oli ilta. Tässä oma näytteeni hevostallista, joka tulee saamaan kyllä lisää osia kesän mittaan, sen verran hienoja ideoita sain minäkin näppäriltä kurssilaisiltani.

Mukavia askarteluja myös sinulle hyvä Neulanhaltija-blogin lukija!

Ja oikein paljon auringonpaistetta kevääseenne! Tilatkaahan nukketeattereita ja käsityökoulutuksia, niin minä tulen tuulispäänä paikalle :) . Infoa Neulanhaltijan työhuoneen tarjonnasta löytyy TÄÄLTÄ.

Kirjatuunauksia ja heppaleikkejä

Olen viime päivät ollut taas nukketeatterikiertueella päiväkodeissa ja kirjastoissa. Ihana työ, en muuta voi sanoa! Mutta ihanaa on myös se, että pääsen pian ohjaajankin hommiin. Mukkulan kirjasto tilasi minulta kirjatuunaustyöpajan toukokuulle ja parin päivän päästä aloitan viiden viikon työssäoppimisen 1-2 lk:n oppilaiden kanssa. Kaikkea kivaa siis ilmassa. 

Ja kevätkin tulee kohisten. Kynnenaluseni ovat jo ihan mullassa. Ah!

Mukkulan kirjatuunauspajaa ja oman tyttären heppaleikkejä ajatellen työstimme tyttöseni kanssa muutamia näytteitä vanhoista hylättyistä kirjoista.

Samalla opetin eskarilaista vähän virkkaamaan. Ensimmäisenä työnä syntyi kevoselle valjaat. Sri Lankan tuliaisena saatu käsinauha päätyi laukkakilpailunvoittajan seppeleeksi.

Tässä kuvassa vielä muutama vuosi sitten työstämäni hevostalli, joka nyt muutaman vuoden jälkeen kaivettiin varastosta takaisin leikkeihin.

Leikkiä teidänkin jokaisen päiviin.

Nyt lähden ulkoilemaan ja keräämään pajunkissoja maljakkoon.

Planeettoja ja aurinkokunta

Olen nyt työstänyt avaruusnukketeatteriini aurinkokuntamme.

Planeetat työstyivät paperimassasta ja Steinerkoulun kirpputorilta ostamistani erikokoisista palloista. (Ajatella, että meillä kotona ei ollut pieniä palloja lainkaan, vaikka talossa asuu kolme lasta, jalakapalloja sen sijaan löytyy parillekin joukkueelle.)

Pallot maalasin koululla pulloväreillä. 

Planeettojen oikeita värejä yritin tavoitella  mitä erinäisin värisekoituksin avaruusjulisteiden ja kirjojen kuvien mukaisiksi.

Ja tälläinen siitä sitten muutaman päivän aherruksen myötä syntyi.

Vielä pitäisi suunnitella valaistus, että kaikki planeetat saataisiin hehkumaan. Nyt valotehona kuvassa on taskulamppu.

Koululta löytyisi tälläisiä vähän järeämpiä valaisimia, joista olen jo vähän suunnitellut kauppoja ne omistavan opettajan kanssa. Saas nähdä opinko minä käyttämään tälläisiä led-kannuja. Näistä saisi hienosti useita eri valovärejä. Mutta miten käykään minun "kuljen aina ekologisesti bussilla tai polkupyörällä esityksiini" -metodin, kun tarpeisto kasvaa koko ajan suuremmaksi.

Siinäpä mulla myös pähkinä purtavaksi...

Myös nukketeatterissa esiintyvä kuu sai käsissäni paperimassasta sirpin ja hopeamaalin ylleen. Tähdet tein heijastinauhasta.

Lisäksi ommella hurautin yhteen kohtaukseen muutaman villapilven, jotka kiinnitetään samoihin neppareihin heijastinauhatähtien kanssa.

Eli tälläisiä prosesseja tällä erää.

Mukavaa sunnuntaita teille kaikille!