sunnuntai 18. elokuuta 2019

Jämätilkut hirsimökkitekniikkaa hyödyntäen tilkkutyöksi - punainen joulupeitto


Tässä postauksessa esittelen toisen kesällä valmistamani tilkkutäkin syntyä. Tässäkin tilkkutäkissä ideani oli tuhota mahdollisimman kattavasti kaikki punaiset ja valkoiset pienikuvioiset tilkkutyökankaani.



Leikkasin summamutikassa kaikki punaiset ja valkoiset kankaani kaitaleiksi ja totesin, että niitä on liian vähän aikuiselle sopivaan täkkiin. Niinpä päätin hyödyntää tähän jouluksi suunnittelemaani täkkiin myös kaikki pienet palat, joita edellisestä vihreä-sini-beigen tilkkutäkin kaitaleista jäi yli.


Kaitaleista leikkasin 5 cm x 5cm paloja.


20 cmx 20 cm tilkkuviivaimella pienten neliöiden leikkuu sujui nopsasti ja vaivattomasti.



Pikkutilkut ompelin toisiinsa ilman mitään erityistä sommitelmaa. Ainoa johtolankani oli se, että vihreät tilkut yhdistyivät toisiinsa, siniset toisiinsa ja beiget toisiinsa.




Nopeaa ja näppärää...



Silitys on tilkkutöissä ehdottoman tärkeää. Tilkuissani saumanvarat kääntyvät vuoroin vasemmalle, vuoroin oikealle, jotta saumakohdasta ei tulisi liian paksu.


Tästä olisi saanut söötin vanhanaikaisen vauvantäkin näinkin, mutta tietääkseni lähipiiriini ei ole nyt vauvoja tulossa, joten vauvanpeittoakaan ei nyt syntynyt.


Koska halusin työstää punavalkoisen joulupeiton, jouluisen tilkkutäkin, yhdistin kuhunkin yhdeksän neliön sarjaan vuoroin valkoisia ja punaisia kaitaleita.







Kaitaleet ompelin "hirsimökkitekniikalla". Hirsimökkitekniikassa kaitaleet ommellaan kiertäen keskuspalaa (tulisija) sarjatyönä pitkillä kaitaleilla (hirret) ympäri.


Työtä ommellessani, sommittelin aina  yhden värin ommeltuani paloja paikoilleen.


Ja lopulta työ alkoi näyttää tältä.

Tämän jälkeen ompelin kaitaleet kiinni toisiinsa, niin että tikkauksen jälkeen tilkkutyön keskelle tulee yksi sauma.


Näin.


Tilkkutäkin vanuksi ostin itselleni uutta polyester-vanua, jossa oli ihan joustava trikoinen pumpulimainen tuntu.



Ennen tilkkutyön tikkausta, harsin kaikki kolme kerrosta (tausta-vanu ja päällinen) toisiinsa mökkimme terassilla auringosta nauttien, ah!


Harsinnan jälkeen työ oli vaivaton tikata tilkkutäkiksi. Tässä peitossa kiersin tikkausompeleella kaikkien tilkkujen reunat.


Tikkauksen jälkeen ompelin tikatut tilkkupäälliset kiinni toisiinsa. Tikkauksen aikana olin huomioinut, että tikkaus jäi yhdistysreunasta vajaaksi, jotta pääsin helposti ompelemaan tilkkutyön keskisauman.


Yhdistyssauman ompelun jälkeen leikkasin ylimääräiset vanut pois ja harsin ne kevyesti kiinni toisiinsa ilman saumanvaraa.


Näin.


Lopuksi kavensin toisen kappaleen taustakankaan saumanvarat kapeiksi ja kääsin käsin piilopistoin ommellen toisen kappaleen taustakankaan saumanavarat reilusti toisen kappaleen päälle.


Tämän jälkeen poistin kaikki harsinlangat, silitin täkin ja tikkasin äsken ommellun sauman alueella olevat tilkut reunoiltaan samoin kuin muutkin tilkut tässä tilkkutäkissä.


Viimeisenä ompelin täkkiin kaksinkertaisen reunakaitaleen. Ensin nurjalle puolelle ja siitä kääntäen toisella ompeleella oikealle puolelle.


Helposti siistiä jälkeä.


Ja niin tämä jouluinen tilkkutäkki tuli valmiiksi parin muun joulutäkin kaveriksi. Hip, hurraa! Tähän loppuun laitan vielä muutaman kuvan aijemmin tekemistäni puna-sävyisistä tilkkutäkeistä.


Marimekon markiisikangaskaitaleista hirsimökkitekniikalla valmistettu tilkkutäkki.


Juoponpolku -tekniikalla valmistettu tilkkutäkki.


Kaitaletekniikalla valmistettu joulupallo-tilkkutäkki.


Ja vielä yksi kuva Crazyquilt -tekniikalla valmistetusta tilkkutäkistä.

Lämpöä teille jokaiselle!









keskiviikko 14. elokuuta 2019

Vihreä-beige-sininen tilkkutyö kaitaleista


Nyt tuleekin sitten tilkkutyöpostauksia tänne blogiin eli niistä kiinnostuneet hopihopi näyttöjen äärelle :)

Minulla oli siis kesälomallani tarkoitus tuhota kaikki tilkkutyökankaani tilkkutäkeiksi. Ihan en tavoitteeseeni päässyt, mutta näkisittepä kuinka pieni nyssäkkä niitä enää jäi. Näissä seuraavissa postauksissa esittelen täkkejä, joihin pienikuvioiset tilkkutyökankaani hyvin hupenivat. Tähän ensimmäiseen peittoon päätyivät kaikki vihreät, siniset, turkoosit ja beiget kankaani. Täkki on kyllä vielä tikkausta vaille, mutta tilkkupinta on jo valmis ja kaikki kolme kerrosta kiinnitetty harsinpistoin toisiinsa.



Tilkkutäkin valmistaminen puutarhassa tai kesämökin terassilla on muuten ihanaa puuhaa. siinä jos missä tavoittaa täydellisesti tekemisen flown!

Vielä tässä suikaleita leikatessani minulla ei ollut mitään käsitystä millaista täkkiä olen tekemässä (tyypillistä minua!), eikä täkin koollakaan ollut mitään merkitystä (kunhan on isompi kuin lasten peitto),  tavoite oli vain saada survottua siihen mahdollisimman kattavasti valitsemani kankaat.



Leikkasin ilman suunnitelmaa leveämpää ja kapeampaa suikaletta ja aloin ommella niitä toisiinsa kiinni ihan vain ompelemisen ilosta.



Koska alkuperäiset kangastilkkuni (ja näin ollen myös leikkaamani tilkkukaitaleet) olivat erikokoisia, päädyin siihen, että tämän tilkkutäkin blokit tulevat olemaan pienimmästä kangaspalasta leikatun kaitaleen mittaisia eli 20 cm x 20 cm kokoisia.


Ommellut kaitaleet leikkasin neliöviivaimella neliöiksi. Ylijäävät palaset säästin jos niiden koko oli = tai yli 5 cm x 5 cm.



Ja koska ompelemani suikaleet olivat niin eri kokoisia ja hukkapaloja (ylijäämäpaloja) olisi tullut liian paljon, leikkaisin kaitaleet vielä kerran pienemmiksikin kaitaleiksi. Kyllähän näsitä saa sommiteltua aika kivan tilkkutäkin, eikö vain?



Vielä samaa kangasta kappaleen sivuille ja tilkkublokki on valmis.


Ja niin sitten aloin työstämään koko peittoa samalla tyylillä.



Ensin ompelin kunkin tilkkublokkirivin ja sitten ompelin rivit kiinni toisiinsa.


Päätin tikata tämän tilkkutäkin kolmessa osassa.


Osat merkitsin numeroin, ettei sommitelma mene sekaisin tikkauksen aikana.


Tilkkutäkin taustan valmistin lopuista vihreä-sini-beesseistä kangaspaloista.




Vanuksi ostin tukevaa puuvilla-viskoosihuopaa. En ollut kokeillut tätä vanua tilkkutäkeissä ennen.  Tuntu vanussa oli upea ja sen työstäminen oli todella miellyttävää. 



Seuraavaksi harsin tilkkupäälliset, vanut ja taustakankaat kiinni toisiinsa. Täkin tikkaus on vielä tekemättä, sillä nyt perhepäivähoitotöiden alettua, jokainen arki-ilta ja viikonloppu on sisältänyt niin paljon ohjelmaa, että ompelukoneeseen ei ole ehtinyt tarttua lainkaan. Mutta kyllä tämä ja ne muut kaksi täkkiä, jotka pian esittelen, tässä valmistuu, kunhan syksy etenee. 

Mukavaa elokuuta teille kaikille!